Merja Rinne: Epävar­muu­desta luot­ta­muk­sen ilmapiiriin

Elämme keskellä maail­man­laa­juista pande­miaa. Koemme enem­män tai vähem­män turvat­to­muutta oman ja läheis­temme tervey­den, talou­den ja tule­vai­suu­den vuoksi.

Työmark­ki­noilla kuohuu, kun vakaaksi ja toimi­vak­si­kin koet­tua kolmi- tai kaksi­kan­taa, jopa liit­to­jen välistä sopi­mista uhataan ja neuvot­te­lut ovat luisu­massa yritystasolle.

Miten työn­te­ki­jöi­den työeh­dot määräy­ty­vät tule­vai­suu­dessa, kuka niistä neuvot­te­lee ja sopii? Mikä on irti­sa­not­tu­jen ikään­ty­nei­den kohtalo, jos eläke­putki pois­te­taan, eikä korvaa­vaa suojaa saada neuvoteltua?

Nykyi­sen kaltai­sessa mediaym­pä­ris­tössä samat uuti­set tuuta­taan silmille ja korville monista eri väli­neistä. Ne ohjaa­vat keskus­te­luamme ja ruok­ki­vat epävar­muu­den tunnetta.

Luot­ta­mus luo vakautta ja antaa uskoa tule­vai­suu­teen. Luot­ta­mus ei ole itses­tään­sel­vyys, vaan sitä pitää raken­taa ja vaalia. Raken­ta­mi­nen tapah­tuu ennen kaik­kea teoin, mutta myös sanoin.

Luotet­tava ihmi­nen kuun­te­lee, hän ei arvos­tele ihmi­siä, hän tunnis­taa erilai­set kommu­ni­koin­ti­ta­vat. Hän ei vält­tä­mättä ole poru­kan suurin ääni­torvi eikä mieli­pi­de­vai­kut­taja, mutta hän kyke­nee jaka­maan tois­ten ihmis­ten kanssa erilai­sia tunne­ti­loja ja löytä­mään ongel­miin ratkaisuja.

Ei liene yllä­tys, että usein edellä kuva­tun kaltai­set henki­löt tule­vat vali­tuiksi työpaik­ko­jen luottamusmiehiksi.

Nyt on tärkeää raken­taa ja vaalia luot­ta­musta työpai­koilla siihen, että Teol­li­suus­liitto neuvot­te­lee jäsen­tensä työeh­doista tulevaisuudessakin.

Luot­ta­muk­sel­li­sessa ympä­ris­tössä koetaan yhteen­kuu­lu­vuutta, joka on yksi ihmi­sen perus­tar­peista. Siksi me helposti hakeu­dumme osaksi erilai­sia ryhmiä. Jos ryhmän toiminta ja arvot koetaan itselle tärkeiksi, se on suorassa yhtey­dessä moti­vaa­tioon toimia yhtei­sen hyvän eteen.

Siksi myös työpai­koilla on erit­täin tärkeää raken­taa yhteen­kuu­lu­vuu­den tunnetta työn­te­ki­jöi­den keskuu­dessa. Näin uskoi­sin myös järjes­täy­ty­mi­sen edis­tä­mi­sen etene­vän myönteisesti.

Työpaik­ko­jen luot­ta­mus­hen­ki­löt ovat liitolle korvaa­mat­to­mia silmiä ja korvia työpai­koilla tapah­tu­viin ilmiöi­hin. Vuoro­vai­ku­tuk­sen työpaik­ko­jen luot­ta­mus­mies­ten ja liiton palka­tun henki­lö­kun­nan kesken pitää olla avointa ja rehellistä.

Näin pystymme parhai­ten kehit­tä­mään liiton toimin­taa vastaa­maan parem­min ajan haas­tei­siin ja jäsen­ten tarpeisiin.

Jos edes­sämme on pian tilanne, jossa työeh­doista ei enää neuvo­tella perin­tei­sellä tavalla työnan­ta­ja­jär­jes­tön ja liiton kesken, työpai­koille leviää epävar­muu­den tila.

Nyt on tärkeää raken­taa ja vaalia luot­ta­musta työpai­koilla siihen, että Teol­li­suus­liitto neuvot­te­lee jäsen­tensä työeh­doista tule­vai­suu­des­sa­kin. Tavalla tai toisella.

Luot­ta­mus­mie­hiä ja työn­te­ki­jöitä ei jätetä yksin.

Epävar­muus hälve­nee, kun ryhdymme yhdessä toimeen toisiimme luot­taen. Asetamme toimin­nalle yhtei­set tavoit­teet, uskomme teke­mi­seemme ja vaikutusmahdollisuuksiimme.

Miten ajan­koh­tai­sia ovat­kaan Teol­li­suus­lii­ton stra­te­gian arvot. Uskomme yhteis­voi­maan, sopi­mi­seen ja neuvokkuuteen.

MERJA RINNE
Teol­li­suus­lii­ton alue­toi­min­nan päällikkö

KUVA KITI HAILA