TYÖYMPÄRISTÖ: Korvaava työ – totta ja tarua

teollisuusliitto

Saako työnantaja määrätä sairauslomalla olevan ja omaan työhönsä työkyvyttömäksi todetun tekemään jotain muuta työtä? Voiko työntekijä välttyä ”putoamasta” Kelan sairauspäivärahalle pitkän sairausloman aikana? Näitä kysytään usein liiton työympäristö- ja sosiaaliturva-asioiden neuvontapuhelimessa.

Teollisuusliitto, SAK ja EK sopivat muutama vuosi sitten, että puhumme käsitteestä ”korvaava työ” vain silloin, kun tarkoitetaan työehtosopimuksessa määriteltyä korvaavaa työtä. Lääkärin pitää näet suhteuttaa työntekijän työkyvyttömyys aina siihen työhön, jota työntekijä tekee. ”Korvaava työ” -nimistä työtä ei ole. Yhteisen palaverin ansiosta saimme Työterveyslaitoksen ja monet työterveyshuollon ylilääkärit tukemaan näkemystä, mutta nyt näyttää siltä, että näkemyksestä lipsutaan.

Teollisuusliiton 35 työehtosopimuksesta 16 on sellaisia, joissa on jokin määräys korvaavasta työstä. Liiton tulkinnan mukaan vain sellaisissa työpaikoissa, joissa on työehtosopimuksen mukainen järjestelmä korvaavasta työstä, voidaan tällaista työtä teettää. Lainsäädäntö ei vieläkään tunne koko käsitettä.

Mikä on ”järjestelmä”? Järjestelmällä tarkoitetaan sellaisia työpaikan yhteistoiminnassa käsiteltyjä toimintatapoja ja kirjauksia, joista käy ilmi missä tilanteissa voidaan teettää korvaavaa työtä, millainen lääketieteellinen kannanotto tarvitaan, millä ehdoilla ja palkalla työtä tehdään, ja mitä juuri sen työpaikan korvaavat työt voisivat olla. Toimintamallin laatimisessa pitäisi hyödyntää työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen osaamista.

KORVAAVA ON TILAPÄISTÄ

Työntekijän kannalta samaa on aina se, että järjestelyt ovat tilapäisiä eikä ansionmenetystä saa syntyä. Työntekijän on aina saatava työterveyslääkärin arvio työkyvystä. Tarvittaessa hänellä pitää olla mahdollisuus keskeyttää korvaava työ ja siirtyä sairauslomalle.

Joissain työpaikoissa yritetään kiertää korvaavan työn määräyksiä kutsumalla työtä muokatuksi tai kevennetyksi työksi.

Muokattu työ on aina omaa, helpotettua työtä. Nostoja voidaan esimerkiksi tilapäisesti poistaa tai työtä muokata muutoin työterveyshuollon ohjeen mukaisesti. Usein työn muutokset jäävät pysyviksi. Korvaava työ on sen sijaan aina muuta kuin omaa työtä.

Viimeistään koronapandemiassa on ymmärrettävä, että tarttuvan taudin kantajaa tai flunssaoireista työntekijää ei pidä määrätä korvaavaan työhön. Useimmiten korvaavaa työtä käytetään työtapaturmatilanteissa. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa työntekijän toipumista eikä pahentaa sairautta tai vammaa.

ONKO VÄHENTYMINEN TOTTA?

Teollisuuden työtapaturmat, jotka johtavat alle viikon poissaoloon, näyttävät vähentyneen. Onko työturvallisuus parantunut näin paljon? Epäilemme yhdeksi syyksi sitä, että korvaavalla työllä peitellään työtapaturmien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Työpaikoiltakin ollaan näistä asioista toisinaan liittoon yhteydessä. Työtapaturma siis tilastoidaan ja ilmoitetaan vakuutusyhtiölle, ja se tutkitaankin työpaikalla ohjeen mukaan.

Mutta kun käytetään korvaavaa työtä, siitä ei synny työkyvyttömyyttä. Näin saadaan tilastot siistimmiksi. Onko näin?

Tapaturmavakuutuskeskus teki keväällä niin sanotun ilmiöselvityksen asiasta. Mielestämme selvitettävänä oli kuitenkin väärä ilmiö eli se, ilmoittavatko työnantajat tapaturmiaan vakuutusyhtiölle. Kyllä ilmoittavat, kymmenen päivän sisään, mutta tapaturmat näyttävät nykyisin tuottavan vähemmän työkyvyttömyyttä (sairauspäiviä) kuin aikaisemmin. Vastaavanlaista vähenemistä ei ole nähtävissä niissä tapaturmissa, jotka aiheuttavat yli 30 päivän työkyvyttömyyden. Noin 80 prosenttia työtapaturmista on kuitenkin nimenomaan niitä, jotka aiheuttavat enintään 30 päivän työkyvyttömyyden.

Kuulemme liitossa yleensä vain tilanteista, jotka ovat menneet jotenkin mönkään tai joissa on toimittu väärin. Harvoin kukaan soittaa ja kertoo saaneensa avun korvaavasta työstä, vaikka se voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään edes osapäiväisesti, eikä hänelle voida myöntää osasairauspäivärahaa. Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään, mutta työeläkeyhtiö ei myönnä hänelle kuntoutustukea. Kelan sairauspäiväraha jää niin pieneksi, ettei se kata työntekijän elinkustannuksia.

Omaa työtä tilapäisesti korvaava työ on ihan oikeaa työtä.

TEKSTI MARJUT LUMIJÄRVI
KUVA  MAURITIUS IMAGES/ LEHTIKUVA