TYÖYMPÄRISTÖ: Korvaava työ – totta ja tarua

Saako työnan­taja määrätä sairaus­lo­malla olevan ja omaan työhönsä työky­vyt­tö­mäksi todetun tekemään jotain muuta työtä? Voiko työntekijä välttyä ”putoa­masta” Kelan sairaus­päi­vä­ra­halle pitkän sairaus­loman aikana? Näitä kysytään usein liiton työympä­ristö- ja sosiaa­li­turva-asioiden neuvontapuhelimessa.

Teolli­suus­liitto, SAK ja EK sopivat muutama vuosi sitten, että puhumme käsit­teestä ”korvaava työ” vain silloin, kun tarkoi­te­taan työeh­to­so­pi­muk­sessa määri­teltyä korvaavaa työtä. Lääkärin pitää näet suhteuttaa työntekijän työky­vyt­tö­myys aina siihen työhön, jota työntekijä tekee. ”Korvaava työ” ‑nimistä työtä ei ole. Yhteisen palaverin ansiosta saimme Työter­veys­lai­toksen ja monet työter­veys­huollon ylilää­kärit tukemaan näkemystä, mutta nyt näyttää siltä, että näkemyk­sestä lipsutaan.

Teolli­suus­liiton 35 työeh­to­so­pi­muk­sesta 16 on sellaisia, joissa on jokin määräys korvaa­vasta työstä. Liiton tulkinnan mukaan vain sellai­sissa työpai­koissa, joissa on työeh­to­so­pi­muksen mukainen järjes­telmä korvaa­vasta työstä, voidaan tällaista työtä teettää. Lainsää­däntö ei vielä­kään tunne koko käsitettä.

Mikä on ”järjes­telmä”? Järjes­tel­mällä tarkoi­te­taan sellaisia työpaikan yhteis­toi­min­nassa käsitel­tyjä toimin­ta­ta­poja ja kirjauksia, joista käy ilmi missä tilan­teissa voidaan teettää korvaavaa työtä, millainen lääke­tie­teel­linen kannan­otto tarvi­taan, millä ehdoilla ja palkalla työtä tehdään, ja mitä juuri sen työpaikan korvaavat työt voisivat olla. Toimin­ta­mallin laati­mi­sessa pitäisi hyödyntää työter­veys­huollon ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen osaamista.

KORVAAVA ON TILAPÄISTÄ

Työntekijän kannalta samaa on aina se, että järjes­telyt ovat tilapäisiä eikä ansion­me­ne­tystä saa syntyä. Työntekijän on aina saatava työter­veys­lää­kärin arvio työky­vystä. Tarvit­taessa hänellä pitää olla mahdol­li­suus keskeyttää korvaava työ ja siirtyä sairauslomalle.

Joissain työpai­koissa yrite­tään kiertää korvaavan työn määräyksiä kutsu­malla työtä muoka­tuksi tai keven­ne­tyksi työksi. 

Muokattu työ on aina omaa, helpo­tettua työtä. Nostoja voidaan esimer­kiksi tilapäi­sesti poistaa tai työtä muokata muutoin työter­veys­huollon ohjeen mukai­sesti. Usein työn muutokset jäävät pysyviksi. Korvaava työ on sen sijaan aina muuta kuin omaa työtä.

Viimeis­tään korona­pan­de­miassa on ymmär­ret­tävä, että tarttuvan taudin kantajaa tai fluns­sa­oi­reista työnte­kijää ei pidä määrätä korvaa­vaan työhön. Useim­miten korvaavaa työtä käyte­tään työta­pa­tur­ma­ti­lan­teissa. Tämä ei saa kuiten­kaan vaarantaa työntekijän toipu­mista eikä pahentaa sairautta tai vammaa.

ONKO VÄHENTYMINEN TOTTA?

Teolli­suuden työta­pa­turmat, jotka johtavat alle viikon poissao­loon, näyttävät vähen­ty­neen. Onko työtur­val­li­suus paran­tunut näin paljon? Epäilemme yhdeksi syyksi sitä, että korvaa­valla työllä peitel­lään työta­pa­tur­mien aiheut­tamaa työky­vyt­tö­myyttä. Työpai­koil­takin ollaan näistä asioista toisi­naan liittoon yhtey­dessä. Työta­pa­turma siis tilas­toi­daan ja ilmoi­te­taan vakuu­tus­yh­tiölle, ja se tutki­taankin työpai­kalla ohjeen mukaan.

Mutta kun käyte­tään korvaavaa työtä, siitä ei synny työky­vyt­tö­myyttä. Näin saadaan tilastot siistim­miksi. Onko näin?

Tapatur­ma­va­kuu­tus­keskus teki keväällä niin sanotun ilmiö­sel­vi­tyksen asiasta. Mieles­tämme selvi­tet­tä­vänä oli kuitenkin väärä ilmiö eli se, ilmoit­ta­vatko työnan­tajat tapatur­miaan vakuu­tus­yh­tiölle. Kyllä ilmoit­tavat, kymmenen päivän sisään, mutta tapaturmat näyttävät nykyisin tuottavan vähemmän työky­vyt­tö­myyttä (sairaus­päiviä) kuin aikai­semmin. Vastaa­van­laista vähene­mistä ei ole nähtä­vissä niissä tapatur­missa, jotka aiheut­tavat yli 30 päivän työky­vyt­tö­myyden. Noin 80 prosenttia työta­pa­tur­mista on kuitenkin nimeno­maan niitä, jotka aiheut­tavat enintään 30 päivän työkyvyttömyyden.

Kuulemme liitossa yleensä vain tilan­teista, jotka ovat menneet jotenkin mönkään tai joissa on toimittu väärin. Harvoin kukaan soittaa ja kertoo saaneensa avun korvaa­vasta työstä, vaikka se voi olla hyvä ratkaisu esimer­kiksi seuraa­vissa tilan­teissa: Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään edes osapäi­väi­sesti, eikä hänelle voida myöntää osasai­raus­päi­vä­rahaa. Työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään, mutta työelä­keyhtiö ei myönnä hänelle kuntou­tus­tukea. Kelan sairaus­päi­vä­raha jää niin pieneksi, ettei se kata työntekijän elinkustannuksia.

Omaa työtä tilapäi­sesti korvaava työ on ihan oikeaa työtä.

TEKSTI MARJUT LUMIJÄRVI
KUVA  MAURITIUS IMAGES/​ LEHTIKUVA