TYÖYMPÄRISTÖ: Korvaava työ – totta ja tarua

Saako työnan­taja määrätä sairaus­lo­malla olevan ja omaan työhönsä työky­vyt­tö­mäksi tode­tun teke­mään jotain muuta työtä? Voiko työn­tekijä vält­tyä ”putoa­masta” Kelan sairaus­päi­vä­ra­halle pitkän sairaus­lo­man aikana? Näitä kysy­tään usein liiton työym­pä­ristö- ja sosi­aa­li­turva-asioi­den neuvontapuhelimessa.

Teol­li­suus­liitto, SAK ja EK sopi­vat muutama vuosi sitten, että puhumme käsit­teestä ”korvaava työ” vain silloin, kun tarkoi­te­taan työeh­to­so­pi­muk­sessa määri­tel­tyä korvaa­vaa työtä. Lääkä­rin pitää näet suhteut­taa työn­tekijän työky­vyt­tö­myys aina siihen työhön, jota työn­tekijä tekee. ”Korvaava työ” ‑nimistä työtä ei ole. Yhtei­sen pala­ve­rin ansiosta saimme Työter­veys­lai­tok­sen ja monet työter­veys­huol­lon ylilää­kä­rit tuke­maan näke­mystä, mutta nyt näyt­tää siltä, että näke­myk­sestä lipsutaan.

Teol­li­suus­lii­ton 35 työeh­to­so­pi­muk­sesta 16 on sellai­sia, joissa on jokin määräys korvaa­vasta työstä. Liiton tulkin­nan mukaan vain sellai­sissa työpai­koissa, joissa on työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen järjes­telmä korvaa­vasta työstä, voidaan tällaista työtä teet­tää. Lain­sää­däntö ei vielä­kään tunne koko käsitettä.

Mikä on ”järjes­telmä”? Järjes­tel­mällä tarkoi­te­taan sellai­sia työpai­kan yhteis­toi­min­nassa käsi­tel­tyjä toimin­ta­ta­poja ja kirjauk­sia, joista käy ilmi missä tilan­teissa voidaan teet­tää korvaa­vaa työtä, millai­nen lääke­tie­teel­li­nen kannan­otto tarvi­taan, millä ehdoilla ja palkalla työtä tehdään, ja mitä juuri sen työpai­kan korvaa­vat työt voisi­vat olla. Toimin­ta­mal­lin laati­mi­sessa pitäisi hyödyn­tää työter­veys­huol­lon ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen osaamista.

KORVAAVA ON TILAPÄISTÄ

Työn­tekijän kannalta samaa on aina se, että järjes­te­lyt ovat tila­päi­siä eikä ansion­me­ne­tystä saa syntyä. Työn­tekijän on aina saatava työter­veys­lää­kä­rin arvio työky­vystä. Tarvit­taessa hänellä pitää olla mahdol­li­suus keskeyt­tää korvaava työ ja siir­tyä sairauslomalle.

Jois­sain työpai­koissa yrite­tään kier­tää korvaa­van työn määräyk­siä kutsu­malla työtä muoka­tuksi tai keven­ne­tyksi työksi. 

Muokattu työ on aina omaa, helpo­tet­tua työtä. Nostoja voidaan esimer­kiksi tila­päi­sesti pois­taa tai työtä muokata muutoin työter­veys­huol­lon ohjeen mukai­sesti. Usein työn muutok­set jäävät pysy­viksi. Korvaava työ on sen sijaan aina muuta kuin omaa työtä.

Viimeis­tään koro­na­pan­de­miassa on ymmär­ret­tävä, että tart­tu­van taudin kanta­jaa tai fluns­sa­oi­reista työn­te­ki­jää ei pidä määrätä korvaa­vaan työhön. Useim­mi­ten korvaa­vaa työtä käyte­tään työta­pa­tur­ma­ti­lan­teissa. Tämä ei saa kuiten­kaan vaaran­taa työn­tekijän toipu­mista eikä pahen­taa sairautta tai vammaa.

ONKO VÄHENTYMINEN TOTTA?

Teol­li­suu­den työta­pa­tur­mat, jotka johta­vat alle viikon pois­sao­loon, näyt­tä­vät vähen­ty­neen. Onko työtur­val­li­suus paran­tu­nut näin paljon? Epäi­lemme yhdeksi syyksi sitä, että korvaa­valla työllä peitel­lään työta­pa­tur­mien aiheut­ta­maa työky­vyt­tö­myyttä. Työpai­koil­ta­kin ollaan näistä asioista toisi­naan liit­toon yhtey­dessä. Työta­pa­turma siis tilas­toi­daan ja ilmoi­te­taan vakuu­tus­yh­tiölle, ja se tutki­taan­kin työpai­kalla ohjeen mukaan.

Mutta kun käyte­tään korvaa­vaa työtä, siitä ei synny työky­vyt­tö­myyttä. Näin saadaan tilas­tot siis­tim­miksi. Onko näin?

Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­kes­kus teki keväällä niin sano­tun ilmiö­sel­vi­tyk­sen asiasta. Mieles­tämme selvi­tet­tä­vänä oli kuiten­kin väärä ilmiö eli se, ilmoit­ta­vatko työnan­ta­jat tapa­tur­mi­aan vakuu­tus­yh­tiölle. Kyllä ilmoit­ta­vat, kymme­nen päivän sisään, mutta tapa­tur­mat näyt­tä­vät nykyi­sin tuot­ta­van vähem­män työky­vyt­tö­myyttä (sairaus­päi­viä) kuin aikai­sem­min. Vastaa­van­laista vähe­ne­mistä ei ole nähtä­vissä niissä tapa­tur­missa, jotka aiheut­ta­vat yli 30 päivän työky­vyt­tö­myy­den. Noin 80 prosent­tia työta­pa­tur­mista on kuiten­kin nime­no­maan niitä, jotka aiheut­ta­vat enin­tään 30 päivän työkyvyttömyyden.

Kuulemme liitossa yleensä vain tilan­teista, jotka ovat menneet joten­kin mönkään tai joissa on toimittu väärin. Harvoin kukaan soit­taa ja kertoo saaneensa avun korvaa­vasta työstä, vaikka se voi olla hyvä ratkaisu esimer­kiksi seuraa­vissa tilan­teissa: Työn­tekijä ei pysty teke­mään omaa työtään edes osapäi­väi­sesti, eikä hänelle voida myön­tää osasai­raus­päi­vä­ra­haa. Työn­tekijä ei pysty teke­mään omaa työtään, mutta työelä­keyh­tiö ei myönnä hänelle kuntou­tus­tu­kea. Kelan sairaus­päi­vä­raha jää niin pieneksi, ettei se kata työn­tekijän elinkustannuksia.

Omaa työtä tila­päi­sesti korvaava työ on ihan oikeaa työtä.

TEKSTI MARJUT LUMIJÄRVI
KUVA  MAURITIUS IMAGES/​ LEHTIKUVA