AVAAJA: Meinaatko, että yksin pärjäisit?

Vasta­päätä istuu puvus­saan konser­nin toimi­tus­joh­taja. Rinnalla on juristi, vielä kovempi luu. Saman pöydän ääressä istut haala­reis­sasi sinä. Taitei­let tuolin reunalla ja yrität tinkiä itsel­lesi pekka­set, oikeu­den sairaus­lo­man palk­kaan ja sitten, jos kantti vielä kestäisi, loma­ra­hat. Olisiko helppoa?

AVAAJA kysyy ajan­koh­tai­sesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tunte­valta ihmi­seltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommen­toi juttua julkai­sussa Teol­li­suus­lii­ton Face­boo­kissa tai Twit­te­rissä (14.10. alkaen). Ehdota pals­talle aihetta tai haas­ta­tel­ta­vaa sähkö­pos­tilla.

Ammat­ti­lii­tot ovat olemassa siksi, ettei kukaan meistä jäisi yksin sille tuolin reunalle.

– Työpai­kan asioista ja työeh­doista minä aina lähden. Ammat­tiyh­dis­tys­liike on sitä, että työpai­kan asioita ratkais­taan ja että jokai­nen pääsee osal­lis­tu­maan ja vaikuttamaan.

Teol­li­suus­lii­ton järjes­täjä Vesa Niini­nen raken­taa ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen perus­jal­kaa. Tämä perus­jalka on sitä, että työpai­kalla liity­tään liit­toon, vali­taan luot­ta­mus­mie­het ja lähde­tään yhdessä ratko­maan ongel­mia. Niini­nen on nähnyt, että kannat­taa aloit­taa juuri siitä, mikä hier­tää työpai­kalla päivästä toiseen.

– Järjes­tä­mi­sessä kyse on toti­sesta edun­val­von­nasta. Ongelma voi liit­tyä työeh­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­mi­seen tai johon­kin muuhun työpai­kan asiaan, joka vaivaa ihmi­siä päivit­täin, Niini­nen kuvailee.

Työn­te­ki­jät on saatava vakuut­tu­maan omista mahdol­li­suuk­sis­taan vaikut­taa. Luot­ta­mus kasvaa, kun työpai­kan ongelma on ratkaistu joukkovoimalla.

– Ei nyt tarvitse kaik­kein hurjim­milla vaati­muk­silla lähteä liik­keelle. Kun edun­val­von­ta­ky­sy­mys on realis­ti­nen, yleensä työnan­taja suos­tuu. Ja harva työnan­taja on niin hölmö, että kiel­täy­tyy, jos työn­te­ki­jöi­den osal­lis­tu­mi­nen on vahvaa ja järjes­täy­ty­mi­saste huite­lee 80 pinnassa.

– Työnan­taja voi lähteä uhkai­le­maan tai yrit­tää harjoit­taa esimer­kiksi klas­sista hajota ja hallit­see ‑taktiik­kaa. Yrite­tään saada osas­tot toisi­aan vastaan, tai anne­taan pikku suosio­no­soi­tuk­sia joil­le­kin työn­te­ki­jöille. Tämä pitää käydä työn­te­ki­jöi­den kanssa läpi, jotta he huomaa­vat mistä on kyse.

TYÖEHTOJA EI VAIN ”OLE”

Jouk­ko­voi­man laki pätee niin valta­kun­nan tasolla kuin yksit­täi­sessä työpai­kassa. Suomessa ei laki takaa juuri mitään. Kaikki on sovittu työeh­to­so­pi­muk­sissa eli tesseissä. Eri ammat­ti­lii­tot solmi­vat ne vastaa­vien alojen työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa. Vain liit­ty­mällä liit­toon työn­te­ki­jät voivat taivut­taa työnan­ta­ja­puo­len siihen, että se ylipäänsä lähtee neuvottelemaan.

– Koko tes-järjes­telmä, vähim­mäis­pal­kat ja palkan­ko­ro­tuk­set, luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä, loma­ra­hat, pekka­set, sairausa­jan palkat ja vuoro­li­sät. Joka ikinen näistä eduista on työn­te­ki­jöillä vain siksi, että niistä on neuvot­te­le­malla sovittu, Niini­nen vään­tää rautalankaa.

YTK eli Loimaan kassa on vain ja ainoas­taan työt­tö­myys­kassa. Halvalla ei hyvää saa – eikä varsin­kaan sääl­li­siä työeh­toja. Eikä Loimaalta kukaan soita ja kysele kuulu­mi­sia. Niini­nen kertoo, että hän järjes­tä­jänä toimii työpai­kan työn­te­ki­jöi­den ja luot­ta­mus­mies­ten tukena. Hän on soitel­lut ja kysel­lyt kuulu­mi­set työpaik­ka­kam­pan­jan jälkeenkin.

JOS SOPIMISTA EI OLISI…

– Iso pääoma ottaisi vallan. Suuret yrityk­set määrit­täi­si­vät aivan kaiken. Eivät pieny­rit­tä­jät sitä valtaa saisi, Niini­nen ampuu alas pikku­yrit­tä­jien isoja kuvi­tel­mia ay-liik­keen ja sopi­mi­sen kult­tuu­rin musertamisesta.

– Katso­kaa, mitä tapah­tuu raken­nus­puo­lella. Suuret raken­nus­fir­mat käyt­tä­vät kovaa valtaa suhteessa PK-yrityk­siin, järjes­täjä toteaa.

Tämä kurin­pito jalkau­tuu lopulta hyväk­si­käy­töksi. Jopa Stadio­nin korjauk­sen kaltai­sissa julki­sissa hank­keissa alihan­kin­ta­ket­ju­jen viimei­sistä lenkeistä löytyy oikeu­det­to­mia, järkyt­tä­vällä tavalla hyväk­si­käy­tet­tyjä ulko­maa­lai­sia työntekijöitä.

Joka ikinen näistä eduista on työn­te­ki­jöillä vain siksi, että niistä on neuvot­te­le­malla sovittu.

Julki­seen keskus­te­luun on saatava käytän­nön tolkku. Toimit­ta­jien on vaadit­tava vastauk­set siihen, mitä polii­tikko oikein tarkoit­taa hokies­saan paikal­lista sopi­mi­sen lisäämistä.

– Ja yrit­tä­jä­jär­jestö esit­tää, että pieny­rit­tä­jien pöytä­laa­ti­kot pursua­vat liikei­deoita. Ja että ne ideat sitten joten­kin välit­tö­mästi lähti­si­vät lentoon, kunhan saadaan tehdä enem­män paikal­lista sopimista.

Enem­män Suomen taloutta ja tuot­tei­den kysyn­tää heilaut­te­lee maail­man­ta­lous. Pieny­rit­tä­jien epävar­muutta ei Niini­sen mukaan poista se, että lisä­tään työn­te­ki­jöi­den epävarmuutta.

– Aktii­vi­sella työpaik­ka­toi­min­nalla saamme järjes­täy­ty­mi­sas­tetta nostet­tua. Silloin meidän ei tarvitse tyytyvä vallit­se­vaan oloti­laan. Saamme vaiku­tet­tua koko yhteis­kun­nan suuntaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA
KUVA KITI HAILA