Perus­kou­lussa ja töissä – Työelä­mä­pai­not­teinen perus­o­petus vie yläkou­lu­laisia jo työpaikoille

Työelä­mä­pai­not­teinen yläkou­luo­petus Vantaalla kerää kiitosta niin oppilailta, vanhem­milta, aineen­opet­ta­jilta kuin työnan­ta­jilta. Vantaan 8.–9.-luokkalaiset ovat voineet osallistua useilla työelä­mä­vii­koilla rikas­tet­tuun opetuk­seen kaksi täyttä lukuvuotta.

KUVA YLLÄ: Oppilaa­noh­jaaja Mari Nilsenin Teppo-oppilaat kevät­het­kessä touko­kuun lopussa. Marin ympärillä Riku, Erik, Sajjad, Veeti, Henna, Anri, Matleena, Rosa, Iina, Sofia, Roosa, Esther, Ah, Laura, Frida, Emma, Babette, Markus ja Acacia.

“Reipas ja ystäväl­linen työssä­op­pija. Hän on nopea oppimaan ja hänellä on jo hyvin osaamista alan tehtä­vistä, jopa enemmän kuin monilla ammat­ti­kou­lusta harjoit­te­luun tulevilla.”

Näin kommentoi autokor­jaa­mo­y­rit­täjä kyselyssä, jonka Vantaan opetus­toimi teki työelä­mä­pai­not­tei­sesta yläkou­luo­pe­tuk­sesta keväällä tänä vuonna.

Vantaalla jo kolmi­sen­sataa oppilasta on osallis­tunut uuden­lai­seen Teppo-opetus­ta­paan. Teppo-mallin ja joustavan perus­o­pe­tuksen Jopo-mallin ero on siinä, että Jopo on luokka­muo­toista opetusta, eikä Jopo ole uutta toimintaa. Vantaalla on 14 Teppo-koulua ja 5 muuta yläkoulua, joissa on joustavan perus­o­pe­tuksen Jopo-luokka.

Opetuksen järjes­tä­mis­tavat vaihte­levat kouluit­tain, mutta päälin­jaus on, että Jopo-luokka­lainen työsken­telee työpai­kalla kahtena päivänä viikossa ja on kolmena päivänä koulussa. Teppo-oppilas on työpai­kalla viikon tai kaksi kerral­laan, yhteensä 5–7 viikkoa lukuvuoden aikana.

Työelä­mä­pai­not­teinen yläkou­luo­petus on kiinnos­tanut kovasti muitakin kuntia, ja malliin on käyty tutus­tu­massa, kertoo Vantaan opetus­toimen asian­tun­tija Kirsi Viitaila.

Työelä­mä­pai­not­teinen opetus laajenee muual­lekin Suomeen.

– Kokei­luja on meneil­lään ainakin Helsin­gissä ja Kuopiossa. Turussa kokei­luja on tehty aikuisten maahan­muut­ta­jien perusopetuksessa.

PALJON ON NIITÄ, JOITA TEKEMINEN KIINNOSTAA

Vantaa­laisen Lehti­kuusen koulun Teppo-oppilaa­noh­jaaja Mari Nilsen kuvaa työelä­mä­pai­not­teista perus­o­pe­tusta menestykseksi.

– Palaute on ollut huippu­hyvää. Meillä on paljon innok­kaita tekijä­poikia ja tekijä­tyt­töjä. Työelä­mä­pai­not­teinen opiskelu on monelle sopiva tapa käydä peruskoulua.

Työnan­tajan näkökul­masta tämän kautta saa ilmai­seksi koulu­tettua kesä- ja kausityöntekijöitä.

Kirsi Viitaila vahvistaa, että negatii­visia komment­teja ei ole juuri tullut kyselyissä esiin. Jokunen kommentti on voinut olla työelä­mä­muo­toisen opetuksen rankkuu­desta, mutta oppilaiden palaut­teen keskiarvo on kouluar­vo­sa­nana yli yhdeksässä.

Nilsen on taustal­taan ammatil­linen opettaja ja nyt tyyty­väinen työelä­mä­pai­not­teisen opon työhönsä ja mahdol­li­suu­teen toimia konsul­toi­vana oppilaa­noh­jaa­jana uusille kouluille. Vantaalla työelä­mä­pai­not­teisia Teppo-opoja on kaikkiaan 14, kullakin koululla omansa.

Nilsen on todis­tanut työelä­mä­jak­soja, jotka nostavat oppilaan uskoa itseen, aikatau­lut­ta­mis­tai­toja ja oma-aloit­tei­suutta. Joidenkin niin sanot­tujen hulivi­liop­pi­laiden täydel­liset työelä­mä­jaksot ovat erityi­sesti lämmit­tä­neet hänen mieltään. Työelä­mä­pai­not­teinen opetus on tuonut uskoa ja toivoa oppilaiden lisäksi myös vanhem­mille ja aineenopettajille.

Maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille oppilaille työelä­mä­pai­not­teinen opetus on ollut erityisen merki­tyk­sel­listä. Työelä­mä­jak­soilla he pääsevät kunnolla sisälle suoma­lai­seen yhteiskuntaan.

– Teppo-malli sopii ihan kaikille oppilaille. Kysyntä työelä­mä­pai­not­tei­seen opetuk­seen on suurta. Paikat täyttyvät nopeasti, Viitaila sanoo.

VANTAAN TYÖELÄMÄPAINOTTEINEN YLÄKOULUOPISKELU ON MENESTYS

Työelä­mä­pai­not­teisen opinto-ohjaajan tehtä­viin kuuluu työssä­op­pi­mis­jak­sojen suunnit­telu, toteutus ja kehit­tä­minen, jaksojen opinnol­lis­ta­minen ja arviointi yhteis­työssä aineen­opet­ta­jien kanssa sekä oppimis­suun­ni­tel­mien laati­minen. Yksilö- ja ryhmä­oh­jauk­sissa erityi­senä näkökul­mana on jatko-opinnot sekä työelä­mä­taidot. Sidos­ryh­mäyh­teis­työtä opo tekee huolta­jien, toisen asteen ja työelämän edusta­jien kanssa.

Vantaa­laiset yläkou­lu­laiset ovat olleet työelä­mä­jak­soilla esimer­kiksi autokor­jaa­moissa, puutar­hoissa, kaupoissa, leipo­moissa, ravin­to­loissa, malli­toi­mis­toissa ja päivä­ko­deissa. Työpaik­koja on järjes­tynyt ympäri pääkaupunkiseutua.

– Emme ole taipu­neet siihen väittee­seen, ettei noin nuoria voi ottaa töihin. Jos työnan­taja epäilee, onko järkeä ottaa 8‑luokkalaista, niin sanoisin, että monella teppoi­li­jalla on kevät­puo­lella kokemusta jo 3–4 työelämäjaksosta.

Nilsen on huomannut, että hänen oppilail­laan olisi paljon kiinnos­tusta esimer­kiksi tekstiili- ja muotia­lalle, media-alalle ja puuse­pän­teol­li­suu­teen. Työssä­op­pi­mis­paik­koja esimer­kiksi näille aloille kaiva­taan lisää.

Nilsen aloittaa työnsä uuden yrityksen kanssa lähet­tä­mällä esitteen ja videon työelä­mä­pai­not­tei­sesta opetuksesta.

– Paasaan iloisena enkä lähde pois, ennen kuin he lupau­tuvat ottamaan oppilaan.

Myöhemmin nuori itse kysyy harjoit­te­lu­paikkaa yrityksestä.

VUOROIN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOILLA, VUOROIN KOULUJAKSOILLA

Viime lukuvuonna Vantaalla pilotoi­tiin yhteis­työtä ammat­tiop­pi­laitos Varian kanssa. Viiti­sen­kym­mentä yläkou­lu­laista pääsi tutus­tu­maan viikoksi ammatil­li­siin opintoihin. Varia järjestää myös muita lyhyempiä tutus­tu­mis­mah­dol­li­suuksia kaikille perus­o­pe­tuksen ysiluok­ka­lai­sille, mutta Teppo- ja Jopo-oppilaiden Varia-viikot eroavat niistä laajuudessaan.

Oppilaiden ohjaa­mi­sessa Variaan tutus­tu­mis­vii­kolle pyritään varmis­ta­maan, että oppilas on todella kiinnos­tunut alasta ja sitou­tunut tutus­tu­mis­viik­koon. Tavoit­teena ammat­tiop­pi­lai­to­syh­teis­työssä on, että nuorelle varmistuu, mihin hän hakee yhdek­sännen luokan jälkeen ja että keskeyt­tä­miset väheni­sivät. Tulevana lukuvuonna toimintaa pyritään laajen­ta­maan lukioihin.

Kun pääsee viikoksi mukaan opetuk­seen, päätöksen yhteis­haun oppilai­tok­sesta tekee silloin toivot­ta­vasti nuori itse eikä äiti, isä tai kaveri, Nilsen ja Viitaila kertovat.

NUORI SAA LOISTAA TÄSSÄ OPISKELUMUODOSSA

Korona-aika on kaven­tanut nuorten työllistymismahdollisuuksia.

– Nuorille kaikki työko­ke­mukset ovat äärim­mäisen tärkeitä, Viitaila sanoo.

Viitailan kokoa­missa kysely­vas­tauk­sissa työelä­mä­pai­not­tei­sesta opetuk­sesta eräs oppilas vastaa näin: ”Rehel­li­sesti ilman Jopo-luokkaa en tiiä missä olisin mun arvosa­nojen kanssa. Jopo-luokka antaa paljon mahdol­li­suuksia ja tutus­tu­minen työelä­mään avaa monia ovia.”

”Tää homma on antanut ihan super­paljon mun elämään! Oon oppinut paljon ja saanu sellasia avaimia, mitä ”normaa­lilla” koulun­käyn­nillä ei saisi”, sanoo toinen.

Vanhemmat ovat kommen­toi­neet näin: ”Arvosanat paran­tu­neet, ei lintsaamista.”

”On hienoa, että tässä opiske­lu­muo­dossa nuorelle annetaan mahdol­li­suus loistaa.”

TEPPO JA JOPO

• Työelä­mä­pai­not­teinen perus­o­petus (Teppo) poikkeaa perin­tei­sestä jousta­vasta perus­o­pe­tuk­sesta (Jopo) siten, että opetuksen ja ohjauksen järjes­tä­minen ei ole sidottu luokka­muo­toi­seen malliin.
• Jousta­vassa työelä­mä­pai­not­tei­sessa perus­o­pe­tuk­sessa vuorot­te­levat työssä­op­pi­mis­jaksot työpai­koilla ja opetus­jaksot koululla. Vantaalla tarjo­taan 8.–9.-luokkalaisille oppilaille työelä­mä­pai­not­teista opetusta joko joustavan perus­o­pe­tuksen luokassa (Jopo) tai joustavan ei-luokka­muo­toisen perus­o­pe­tuksen kautta (Teppo).
• Teppo-mallissa yläkou­lu­lai­sella on 5–7 viikkoa työssä­op­pi­mis­jak­soja lukuvuo­dessa. Oppilailla on oma Teppo-oppilaa­noh­jaaja. Koulu­jak­soilla oppilaat opiske­levat taval­lisen luokkansa kanssa.
• Jopo-mallissa on oma 10–13 oppilaan Jopo-luokka ja ‑opettaja. Työssä­op­pi­mis­jak­soja on noin puolet koulu­vuo­desta, esimer­kiksi 3 päivää viikossa koulussa ja 2 päivää viikossa työpai­koilla. Jopo ei ole uutta toimintaa.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVAT PEKKA ELOMAA