Perus­kou­lussa ja töissä – Työelä­mä­pai­not­tei­nen perus­o­pe­tus vie yläkou­lu­lai­sia jo työpaikoille

Työelä­mä­pai­not­tei­nen yläkou­luo­pe­tus Vantaalla kerää kiitosta niin oppi­lailta, vanhem­milta, aineen­opet­ta­jilta kuin työnan­ta­jilta. Vantaan 8.–9.-luokkalaiset ovat voineet osal­lis­tua useilla työelä­mä­vii­koilla rikas­tet­tuun opetuk­seen kaksi täyttä lukuvuotta.

KUVA YLLÄ: Oppi­laa­noh­jaaja Mari Nilse­nin Teppo-oppi­laat kevät­het­kessä touko­kuun lopussa. Marin ympä­rillä Riku, Erik, Sajjad, Veeti, Henna, Anri, Matleena, Rosa, Iina, Sofia, Roosa, Esther, Ah, Laura, Frida, Emma, Babette, Markus ja Acacia.

“Reipas ja ystä­väl­li­nen työs­sä­op­pija. Hän on nopea oppi­maan ja hänellä on jo hyvin osaa­mista alan tehtä­vistä, jopa enem­män kuin monilla ammat­ti­kou­lusta harjoit­te­luun tulevilla.”

Näin kommen­toi auto­kor­jaa­mo­y­rit­täjä kyse­lyssä, jonka Vantaan opetus­toimi teki työelä­mä­pai­not­tei­sesta yläkou­luo­pe­tuk­sesta keväällä tänä vuonna.

Vantaalla jo kolmi­sen­sa­taa oppi­lasta on osal­lis­tu­nut uuden­lai­seen Teppo-opetus­ta­paan. Teppo-mallin ja jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen Jopo-mallin ero on siinä, että Jopo on luok­ka­muo­toista opetusta, eikä Jopo ole uutta toimin­taa. Vantaalla on 14 Teppo-koulua ja 5 muuta yläkou­lua, joissa on jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen Jopo-luokka.

Opetuk­sen järjes­tä­mis­ta­vat vaih­te­le­vat kouluit­tain, mutta päälin­jaus on, että Jopo-luok­ka­lai­nen työs­ken­te­lee työpai­kalla kahtena päivänä viikossa ja on kolmena päivänä koulussa. Teppo-oppi­las on työpai­kalla viikon tai kaksi kerral­laan, yhteensä 5–7 viik­koa luku­vuo­den aikana.

Työelä­mä­pai­not­tei­nen yläkou­luo­pe­tus on kiin­nos­ta­nut kovasti muita­kin kuntia, ja malliin on käyty tutus­tu­massa, kertoo Vantaan opetus­toi­men asian­tun­tija Kirsi Viitaila.

Työelä­mä­pai­not­tei­nen opetus laaje­nee muual­le­kin Suomeen.

– Kokei­luja on meneil­lään aina­kin Helsin­gissä ja Kuopiossa. Turussa kokei­luja on tehty aikuis­ten maahan­muut­ta­jien perusopetuksessa.

PALJON ON NIITÄ, JOITA TEKEMINEN KIINNOSTAA

Vantaa­lai­sen Lehti­kuusen koulun Teppo-oppi­laa­noh­jaaja Mari Nilsen kuvaa työelä­mä­pai­not­teista perus­o­pe­tusta menestykseksi.

– Palaute on ollut huip­pu­hy­vää. Meillä on paljon innok­kaita teki­jä­poi­kia ja teki­jä­tyt­töjä. Työelä­mä­pai­not­tei­nen opis­kelu on monelle sopiva tapa käydä peruskoulua.

Työnan­ta­jan näkö­kul­masta tämän kautta saa ilmai­seksi koulu­tet­tua kesä- ja kausityöntekijöitä.

Kirsi Viitaila vahvis­taa, että nega­tii­vi­sia komment­teja ei ole juuri tullut kyse­lyissä esiin. Joku­nen kommentti on voinut olla työelä­mä­muo­toi­sen opetuk­sen rank­kuu­desta, mutta oppi­lai­den palaut­teen keskiarvo on kouluar­vo­sa­nana yli yhdeksässä.

Nilsen on taus­tal­taan amma­til­li­nen opet­taja ja nyt tyyty­väi­nen työelä­mä­pai­not­tei­sen opon työhönsä ja mahdol­li­suu­teen toimia konsul­toi­vana oppi­laa­noh­jaa­jana uusille kouluille. Vantaalla työelä­mä­pai­not­tei­sia Teppo-opoja on kaik­ki­aan 14, kulla­kin koululla omansa.

Nilsen on todis­ta­nut työelä­mä­jak­soja, jotka nosta­vat oppi­laan uskoa itseen, aika­tau­lut­ta­mis­tai­toja ja oma-aloit­tei­suutta. Joiden­kin niin sanot­tu­jen huli­vi­liop­pi­lai­den täydel­li­set työelä­mä­jak­sot ovat erityi­sesti lämmit­tä­neet hänen miel­tään. Työelä­mä­pai­not­tei­nen opetus on tuonut uskoa ja toivoa oppi­lai­den lisäksi myös vanhem­mille ja aineenopettajille.

Maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille oppi­laille työelä­mä­pai­not­tei­nen opetus on ollut erityi­sen merki­tyk­sel­listä. Työelä­mä­jak­soilla he pääse­vät kunnolla sisälle suoma­lai­seen yhteiskuntaan.

– Teppo-malli sopii ihan kaikille oppi­laille. Kysyntä työelä­mä­pai­not­tei­seen opetuk­seen on suurta. Paikat täyt­ty­vät nopeasti, Viitaila sanoo.

”Emme ole taipu­neet siihen väit­tee­seen, ettei noin nuoria voi ottaa töihin. Jos työnan­taja epäi­lee, onko järkeä ottaa 8‑luokkalaista, niin sanoi­sin, että monella teppoi­li­jalla on kevät­puo­lella koke­musta jo 3–4 työelä­mä­jak­sosta”, oppi­laa­noh­jaaja Mari Nilsen kertoo.

VANTAAN TYÖELÄMÄPAINOTTEINEN YLÄKOULUOPISKELU ON MENESTYS

Työelä­mä­pai­not­tei­sen opinto-ohjaa­jan tehtä­viin kuuluu työs­sä­op­pi­mis­jak­so­jen suun­nit­telu, toteu­tus ja kehit­tä­mi­nen, jakso­jen opin­nol­lis­ta­mi­nen ja arviointi yhteis­työssä aineen­opet­ta­jien kanssa sekä oppi­mis­suun­ni­tel­mien laati­mi­nen. Yksilö- ja ryhmä­oh­jauk­sissa erityi­senä näkö­kul­mana on jatko-opin­not sekä työelä­mä­tai­dot. Sidos­ryh­mäyh­teis­työtä opo tekee huol­ta­jien, toisen asteen ja työelä­män edus­ta­jien kanssa.

Vantaa­lai­set yläkou­lu­lai­set ovat olleet työelä­mä­jak­soilla esimer­kiksi auto­kor­jaa­moissa, puutar­hoissa, kaupoissa, leipo­moissa, ravin­to­loissa, malli­toi­mis­toissa ja päivä­ko­deissa. Työpaik­koja on järjes­ty­nyt ympäri pääkaupunkiseutua.

– Emme ole taipu­neet siihen väit­tee­seen, ettei noin nuoria voi ottaa töihin. Jos työnan­taja epäi­lee, onko järkeä ottaa 8‑luokkalaista, niin sanoi­sin, että monella teppoi­li­jalla on kevät­puo­lella koke­musta jo 3–4 työelämäjaksosta.

Nilsen on huoman­nut, että hänen oppi­lail­laan olisi paljon kiin­nos­tusta esimer­kiksi teks­tiili- ja muotia­lalle, media-alalle ja puuse­pän­teol­li­suu­teen. Työs­sä­op­pi­mis­paik­koja esimer­kiksi näille aloille kaiva­taan lisää.

Nilsen aloit­taa työnsä uuden yrityk­sen kanssa lähet­tä­mällä esit­teen ja videon työelä­mä­pai­not­tei­sesta opetuksesta.

– Paasaan iloi­sena enkä lähde pois, ennen kuin he lupau­tu­vat otta­maan oppilaan.

Myöhem­min nuori itse kysyy harjoit­te­lu­paik­kaa yrityksestä.

VUOROIN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOILLA, VUOROIN KOULUJAKSOILLA

Viime luku­vuonna Vantaalla pilo­toi­tiin yhteis­työtä ammat­tiop­pi­lai­tos Varian kanssa. Viiti­sen­kym­mentä yläkou­lu­laista pääsi tutus­tu­maan viikoksi amma­til­li­siin opin­toi­hin. Varia järjes­tää myös muita lyhyem­piä tutus­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia kaikille perus­o­pe­tuk­sen ysiluok­ka­lai­sille, mutta Teppo- ja Jopo-oppi­lai­den Varia-viikot eroa­vat niistä laajuudessaan.

Oppi­lai­den ohjaa­mi­sessa Vari­aan tutus­tu­mis­vii­kolle pyri­tään varmis­ta­maan, että oppi­las on todella kiin­nos­tu­nut alasta ja sitou­tu­nut tutus­tu­mis­viik­koon. Tavoit­teena ammat­tiop­pi­lai­to­syh­teis­työssä on, että nuorelle varmis­tuu, mihin hän hakee yhdek­sän­nen luokan jälkeen ja että keskeyt­tä­mi­set vähe­ni­si­vät. Tule­vana luku­vuonna toimin­taa pyri­tään laajen­ta­maan lukioihin.

Kun pääsee viikoksi mukaan opetuk­seen, päätök­sen yhteis­haun oppi­lai­tok­sesta tekee silloin toivot­ta­vasti nuori itse eikä äiti, isä tai kaveri, Nilsen ja Viitaila kertovat.

NUORI SAA LOISTAA TÄSSÄ OPISKELUMUODOSSA

Korona-aika on kaven­ta­nut nuor­ten työllistymismahdollisuuksia.

– Nuorille kaikki työko­ke­muk­set ovat äärim­mäi­sen tärkeitä, Viitaila sanoo.

Viitai­lan kokoa­missa kyse­ly­vas­tauk­sissa työelä­mä­pai­not­tei­sesta opetuk­sesta eräs oppi­las vastaa näin: ”Rehel­li­sesti ilman Jopo-luok­kaa en tiiä missä olisin mun arvo­sa­no­jen kanssa. Jopo-luokka antaa paljon mahdol­li­suuk­sia ja tutus­tu­mi­nen työelä­mään avaa monia ovia.”

”Tää homma on anta­nut ihan super­pal­jon mun elämään! Oon oppi­nut paljon ja saanu sella­sia avai­mia, mitä ”normaa­lilla” koulun­käyn­nillä ei saisi”, sanoo toinen.

Vanhem­mat ovat kommen­toi­neet näin: ”Arvo­sa­nat paran­tu­neet, ei lintsaamista.”

”On hienoa, että tässä opis­ke­lu­muo­dossa nuorelle anne­taan mahdol­li­suus loistaa.”

TEPPO JA JOPO

  • Työelä­mä­pai­not­tei­nen perus­o­pe­tus (Teppo) poik­keaa perin­tei­sestä jous­ta­vasta perus­o­pe­tuk­sesta (Jopo) siten, että opetuk­sen ja ohjauk­sen järjes­tä­mi­nen ei ole sidottu luok­ka­muo­toi­seen malliin.
  • Jous­ta­vassa työelä­mä­pai­not­tei­sessa perus­o­pe­tuk­sessa vuorot­te­le­vat työs­sä­op­pi­mis­jak­sot työpai­koilla ja opetus­jak­sot koululla. Vantaalla tarjo­taan 8.–9.-luokkalaisille oppi­laille työelä­mä­pai­not­teista opetusta joko jous­ta­van perus­o­pe­tuk­sen luokassa (Jopo) tai jous­ta­van ei-luok­ka­muo­toi­sen perus­o­pe­tuk­sen kautta (Teppo).
  • Teppo-mallissa yläkou­lu­lai­sella on 5–7 viik­koa työs­sä­op­pi­mis­jak­soja luku­vuo­dessa. Oppi­lailla on oma Teppo-oppi­laa­noh­jaaja. Koulu­jak­soilla oppi­laat opis­ke­le­vat taval­li­sen luok­kansa kanssa.
  • Jopo-mallissa on oma 10–13 oppi­laan Jopo-luokka ja ‑opet­taja. Työs­sä­op­pi­mis­jak­soja on noin puolet koulu­vuo­desta, esimer­kiksi 3 päivää viikossa koulussa ja 2 päivää viikossa työpai­koilla. Jopo ei ole uutta toimintaa.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVAT PEKKA ELOMAA