Ura-avain numero yksi

Yli 40 prosenttia perus­o­pe­tuksen vuonna 2020 päättä­neistä nuorista hakeutui ammatil­li­seen keskias­teen koulu­tuk­seen. Ammat­tiin pätevöit­tä­vien opiske­lujen jälkeen he ovat ikäluok­kansa ensim­mäinen työelä­mään siirtyvä ryhmä. Työuran varrella yritysten muuttu­vien tilan­teiden ja henki­lö­koh­taisten valin­tojen myötä vankka ammatil­linen osaaminen ja sen kehit­ty­mistä tukeva koulutus on edelleen avain työstä tai työttö­myyden kautta uuteen työhön siirryt­täessä. Olennainen ero lähtö­ase­tel­maan verrat­tuna on se, että työuran aikana tapah­tuvan ammatil­lisen oppimisen tarve käsittää koko ikäluokan.

Siinä on lyhyesti kuvat­tuna tausta sille, miksi ammatil­lista koulu­tusta täytyy vaalia läpi työuran toteu­tu­vana proses­sina. Mitä paremmin koulut­ta­mi­sessa onnis­tu­taan, sitä vähemmän työmark­ki­noilla on väliin­pu­toajia. Se puoles­taan tarkoittaa omalla työllään itsensä ja perheensä elättä­vien ihmisten joukon kasvua ja yhteis­kun­nal­lisen tuen tarvit­si­joiden määrän vähentymistä.

Ammatil­linen keskias­teen koulutus on parin viime vuoden aikana ollut lujilla. Se patis­tet­tiin ylhäältä ohjaten tiukalla aikatau­lulla vaativan muutoksen polulle samalla kun resurs­seja leikat­tiin merkit­tä­västi. Kehitys­työtä on pystytty viemään vaati­vassa asetel­massa eteen­päin. Esimer­kiksi oppilai­tosten rooli opiske­li­joiden työpai­koilla tapah­tuvan oppimisen organi­soin­nissa ja toteut­ta­mi­sessa on paikoi­tellen edistynyt verrat­tain lyhyessä ajassa huomattavasti.

Uuden toimin­ta­mallin raken­ta­minen valmiiksi valta­kun­nal­li­seksi kokonai­suu­deksi vie aikansa, joka mitataan vuosissa. Sen takia oppilai­tok­sille on syytä antaa työrauha ja riittävät resurssit uusien käytän­töjen suunnit­te­le­mista, testaa­mista ja toteut­ta­mista varten. Tähtäin on asetet­tava toiminnan pitkä­jän­tei­syy­teen, saavu­tet­ta­vien kehity­sas­ke­lien pysyvyy­teen ja järjes­telmän eheyteen korkean ja tasaisen laadun tuottajana.

Saman­kal­tainen kehitys­kaari on tarpeen saada aikai­seksi myös ammatil­li­sessa aikuis­kou­lu­tuk­sessa. Koulu­tuksen järjes­tä­jien yhteistyö työtä tarjoa­vien yritysten ja organi­saa­tioiden kanssa on tehok­kain tapa uudistaa, täydentää ja lisätä aikui­sena opiske­le­vien ammat­ti­taitoa. Samalla se on suorin reitti töihin. Toinen tärkeä elementti on koulu­tuksen korkea ja valta­kun­nal­li­sesti tasaver­tainen laatu niin, että aikuiset opiske­lijat voivat luottaa ammatil­lisen pätevyy­tensä koulu­tuk­sella kohen­tuvan ja työnan­tajat voivat luottaa saavansa osaavia työntekijöitä.

Koulu­tuk­sesta käytä­vällä keskus­te­lulla on taipumus painottua järjes­tel­mä­kes­kei­seksi. Sille on löydet­tä­vissä perus­te­lunsa ja paino­tuk­sensa. Järjes­telmä ei ole itsetar­koitus, mutta sen toimi­vuus, opiske­li­joille osoitet­tava riittävä talou­del­linen tuki mukaan lukien, on edellytys sille, että opiske­lijat voivat saavuttaa oppimis­tu­loksia ja kokea kasva­vansa ammat­ti­lai­sina ja ihmisinä. Siksi oppisi­säl­löissä pitää olla pääasian eli ammatil­lisen pätevöi­ty­misen lisäksi myös yleis­si­vis­täviä sekä ymmär­rystä itsestä ja ympäröi­västä todel­li­suu­desta lisääviä aineksia.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja