Merja Rinne: Järjes­tö­toi­minnan digiloikka

Pakko on paras motivaat­tori, sanotaan. En kaikilta osin allekir­joita edellä olevaa väitettä, mutta totta toinen puoli kuitenkin. Tämä kevät on osoit­tanut monelle yhdis­tys­toi­min­nassa aktii­vi­selle ihmiselle sen, että opimme käyttä­mään uusia osallis­tu­misen muotoja, jos muita vaihtoeh­toja ei ole, tai ne ovat vähissä.

Tänä keväänä, kun kokoon­tu­mi­soi­keut­tamme rajat­tiin poikkeus­lain perus­teella, jouduimme mietti­mään, kuinka ammat­tio­sas­tojen sääntö­mää­räiset kokoukset saadaan pidettyä sääntöjen määrää­mässä ajassa. Pian valtio­neu­vosto linjasi, että kokouk­sien pitämistä voidaan siirtää syksyyn, ja tätä linjausta mukaillen myös Teolli­suus­lii­tossa päätet­tiin toimia.

Liiton ammat­tio­saston malli­sään­töjen mukaan ammat­tio­saston kokouk­siin voi osallistua tieto­lii­ken­neyh­teyden tai muun teknisen apuvä­li­neen avulla, mikäli asiasta on päätetty syysko­kouk­sessa. Tiedos­sani ei ole kuinka moni ammat­tio­sasto on edellä mainitun päätöksen tehnyt. Ne osastot, jotka näin ovat menetel­leet, varmaan kiitte­livät tänä keväänä ratkaisuaan.

Kulunut kevät on osoit­tanut, että osallis­tu­misen muoto ei ole toiminnan tärkein peruste. Osallis­tu­minen diginä on yhtä pätevää ja arvokasta kuin läsnäolo fyysi­ses­tikin. Tänä päivänä meille tarjo­taan monia eri sovel­luksia ja välineitä yhteyden pitämi­seen. Ne ovat kehit­ty­neet, ne ovat ilmaisia ja niiden käyttö on mahdol­lista pienen pereh­ty­misen avulla.

Tänä keväänä on pidetty etäyh­teyk­sien avulla muun muassa luotta­mus­miesten vertais­tu­ki­ryhmiä, luotta­mus­mies­ta­paa­misia ja järjestämiskokouksia.

Asioista pysty­tään tekemään päätöksiä, vaikka kokouksen osallis­tujat eivät olisi­kaan fyysi­sesti samassa tilassa. Ammat­tio­saston kokouk­siin etäyh­tey­dellä osallis­tu­minen voi olla monelle helpompaa kuin kokous­pöydän ääressä vaikut­ta­minen muun muassa ajankäytön tai perhe­ti­lan­teen vuoksi. Tämä on tullut todis­te­tuksi kevään aikana pidet­tyjen lukuisten etäko­kousten myötä.

Kuule­mani mukaan tänä keväänä on pidetty etäyh­teyk­sien avulla muun muassa luotta­mus­miesten vertais­tu­ki­ryhmiä, luotta­mus­mies­ta­paa­misia ja järjes­tä­mis­ko­kouksia. Näistä meille on kertynyt oppia ja kokemusta, jonka toivoisin jäävän toimin­ta­ta­vaksi myös epide­mian laannuttua. Ainakin osa kokouk­sista ja tilai­suuk­sista voidaan siirtää verkkoon. Kenties sillä saadaan houku­teltua uusia jäseniä aktii­vi­semmin mukaan toimintaan.

Myös Teolli­suus­lii­tossa on tehty kevään aikana merkit­täviä digiloikkia. Kaikki kokoukset ja ideariihet on siirretty verkkoon. Pienen treenaa­misen jälkeen asiat näyttävät sujuvan.

Jäsenille jo aiemmin tarjotut Urapal­velut täyden­tyivät kesäkuun alusta lukien, kun liitto aloitti yhteis­työn Duuni­torin kanssa (katso tästä Teolli­suus­liiton Työtori). Tämä mahdol­listaa helpon hakupal­velun Teolli­suus­liiton sopimusa­lojen avoimiin työpaik­koihin. Palvelu on valta­kun­nal­lista eli paikkoja voidaan hakea paitsi omalta työssä­käyn­tia­lu­eelta myös koko Suomen alueelta.

Nämä kaksi digitaa­lista palvelua täyden­tävät hyvin toisiaan. Urapal­ve­luista jäsen voi hakea tukea ja osaamista työnha­kuun liittyen. Jäsenten käytössä on muun muassa puhelin ja chat-palvelu sekä mahdol­li­suus työnhaun omaval­men­tajan käyttöön. Lisäksi erilaiset verkossa näytet­tävät webinaarit antavat tietoa ja tukea työelä­mään ja työnha­kuun liitty­vissä kysymyk­sissä. Kun työnha­ku­val­miudet on saatettu ajan tasalle, on helpompaa ja sujuvaa siirtyä Teolli­suus­liiton Työto­rille työnhakuun.

MERJA RINNE
Teolli­suus­liiton aluetoi­minnan päällikkö

KUVA KITI HAILA