VIERAILIJA: Juhani Knuuti: Kuinka huolehtia jaksamisesta?

Työn kuormit­ta­vuuden lisään­ty­minen on varsin yleinen kokemus. Muun muassa työssä tapah­tuvat keskey­tykset, kiire, työteh­tä­vien epäsel­vyys ja vuorotyö ovat tunnis­tet­tuja syitä työn kuormittavuudelle.

Työntekijän henkinen ja fyysinen tervey­den­tila on keskeinen tekijä sille, millaisia ongelmia työn kuormit­ta­vuu­desta aiheutuu. Siihen työntekijä voi itse vaikuttaa.

Viral­liset suosi­tukset ravit­se­muk­sesta ja liikun­nasta lienevät kaikille tuttuja. Yhtä tuttua valitet­ta­vasti lienee, että näitä suosi­tuksia jatku­vasti kysee­na­lais­te­taan. Verkko­sivut ovat täynnä ravit­se­muk­seen liittyviä erikoisia ohjeita ja ihmeitä tekeviä dieet­tejä ja ravin­to­lisiä. Kursseja, joissa elämän­laadun, suori­tus­kyvyn ja terveyden luvataan paranevan muuta­massa viikossa, on tarjolla loputtomasti.

Valitet­ta­vasti suuri osa inter­netin palve­luista ja tuotteista ei perustu luotet­ta­vaan tietoon. Asial­listen perus­teiden sijaan tarve palve­luille yrite­tään synnyttää ihmeväit­teillä ja suosi­tusten kiistämisellä.

Itsensä mittaa­minen on nykyajan trendi. Pisim­mälle vietynä niin sanotussa biohak­ke­roin­nissa pyritään mittaa­maan ja muokkaa­maan elimistön toimintaa, ruokailua, nukku­mista ja liikku­mista. Olennai­sena osana siihen kuuluvat ravin­to­lisät sekä erilaisten teknisten apuvä­li­neiden hyödyntäminen.

Kuiten­kaan ei ole mitään näyttöä siitä, että itsensä mittaa­misen perus­teella toimi­mi­sella olisi vaiku­tusta tervey­teen. Tutki­muk­sissa on todettu, että suurin osa lopettaa mittailun ja sovel­lusten käytön parin viikon jälkeen.

Terveys on maraton­laji, ei pikajuoksu.

Myöskään tieto esimer­kiksi geeni­ris­kistä ei tutki­musten mukaan vaikuta elinta­poihin merkit­tä­västi. Tieto geneet­tisen riskin puuttu­mi­sesta voi päinvas­toin johtaa pettä­vään turval­li­suuden tuntee­seen ja terveel­listen elinta­pojen laimin­lyön­tiin. Kansan­sai­rauk­sien synnyssä geneet­ti­sillä tekijöillä on lopulta vain pieni merkitys elinta­poihin verrattuna.

Tiedämme, että terveel­linen ruoka­valio, liikunta ja esimer­kiksi luonnossa liikku­minen ovat tervey­delle hyväksi, eikä hyöty riipu mistään testi­tu­lok­sesta. Silti harva toimii tämän tiedon mukai­sesti. Toivomme helppoja ja nopeita ratkai­suja, ja tähän tarpee­seen palvelut pyrkivät vastaa­maan. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että oikotietä ei ole olemassa.

Toimivia keinoja on kuitenkin olemassa. On syytä tiedostaa, että terveys on maraton­laji, ei pikajuoksu. Ratkaisu on tehdä pieniä muutoksia elinta­poihin vähitellen. Tee yksi muutos kerral­laan; sellainen, jota uskot voivasi jatkaa pysyvästi.

Laihdu­tus­kuurin sijaan tee vähitellen pieniä muutoksia ruoka­va­lioon. Älä aloita hurjaa liikun­tat­reeniä vaan lisää arkilii­kuntaa. Vyötä­rö­li­havan maksan rasvoit­tu­mista vähentää vähäi­nenkin painon pudotus. Pienikin liikunnan lisää­minen on hyödyl­listä pitkällä aikavälillä.

Ravin­to­li­sään käytetyt rahat kannattaa käyttää ruokaan. Kalaöl­jy­kap­se­leiden sijaan kannattaa lisätä kalan syöntiä ja vitamii­ni­val­mis­teiden sijaan hedel­mien ja kasvisten käyttöä. Alkoholin käytön vähen­tä­minen parantaa unta, joka on tärkeää palautumiselle.

JUHANI KNUUTI
Kirjoit­taja on profes­sori ja lääke­tie­teen tohtori.