VIERAILIJA: Juhani Knuuti: Kuinka huoleh­tia jaksamisesta?

Työn kuor­mit­ta­vuu­den lisään­ty­mi­nen on varsin ylei­nen koke­mus. Muun muassa työssä tapah­tu­vat keskey­tyk­set, kiire, työteh­tä­vien epäsel­vyys ja vuoro­työ ovat tunnis­tet­tuja syitä työn kuormittavuudelle.

Työn­tekijän henki­nen ja fyysi­nen tervey­den­tila on keskei­nen tekijä sille, millai­sia ongel­mia työn kuor­mit­ta­vuu­desta aiheu­tuu. Siihen työn­tekijä voi itse vaikuttaa.

Viral­li­set suosi­tuk­set ravit­se­muk­sesta ja liikun­nasta liene­vät kaikille tuttuja. Yhtä tuttua vali­tet­ta­vasti lienee, että näitä suosi­tuk­sia jatku­vasti kysee­na­lais­te­taan. Verk­ko­si­vut ovat täynnä ravit­se­muk­seen liit­ty­viä erikoi­sia ohjeita ja ihmeitä teke­viä dieet­tejä ja ravin­to­li­siä. Kurs­seja, joissa elämän­laa­dun, suori­tus­ky­vyn ja tervey­den luva­taan para­ne­van muuta­massa viikossa, on tarjolla loputtomasti.

Vali­tet­ta­vasti suuri osa inter­ne­tin palve­luista ja tuot­teista ei perustu luotet­ta­vaan tietoon. Asial­lis­ten perus­tei­den sijaan tarve palve­luille yrite­tään synnyt­tää ihme­väit­teillä ja suosi­tus­ten kiistämisellä.

Itsensä mittaa­mi­nen on nyky­ajan trendi. Pisim­mälle vietynä niin sano­tussa biohak­ke­roin­nissa pyri­tään mittaa­maan ja muok­kaa­maan elimis­tön toimin­taa, ruokai­lua, nukku­mista ja liik­ku­mista. Olen­nai­sena osana siihen kuulu­vat ravin­to­li­sät sekä erilais­ten teknis­ten apuvä­li­nei­den hyödyntäminen.

Kuiten­kaan ei ole mitään näyt­töä siitä, että itsensä mittaa­mi­sen perus­teella toimi­mi­sella olisi vaiku­tusta tervey­teen. Tutki­muk­sissa on todettu, että suurin osa lopet­taa mittai­lun ja sovel­lus­ten käytön parin viikon jälkeen.

Terveys on mara­ton­laji, ei pikajuoksu.

Myös­kään tieto esimer­kiksi geeni­ris­kistä ei tutki­mus­ten mukaan vaikuta elin­ta­poi­hin merkit­tä­västi. Tieto geneet­ti­sen riskin puut­tu­mi­sesta voi päin­vas­toin johtaa pettä­vään turval­li­suu­den tuntee­seen ja terveel­lis­ten elin­ta­po­jen laimin­lyön­tiin. Kansan­sai­rauk­sien synnyssä geneet­ti­sillä teki­jöillä on lopulta vain pieni merki­tys elin­ta­poi­hin verrattuna.

Tiedämme, että terveel­li­nen ruoka­va­lio, liikunta ja esimer­kiksi luon­nossa liik­ku­mi­nen ovat tervey­delle hyväksi, eikä hyöty riipu mistään testi­tu­lok­sesta. Silti harva toimii tämän tiedon mukai­sesti. Toivomme help­poja ja nopeita ratkai­suja, ja tähän tarpee­seen palve­lut pyrki­vät vastaa­maan. Ikävä tosia­sia kuiten­kin on, että oiko­tietä ei ole olemassa.

Toimi­via keinoja on kuiten­kin olemassa. On syytä tiedos­taa, että terveys on mara­ton­laji, ei pika­juoksu. Ratkaisu on tehdä pieniä muutok­sia elin­ta­poi­hin vähi­tel­len. Tee yksi muutos kerral­laan; sellai­nen, jota uskot voivasi jatkaa pysyvästi.

Laih­du­tus­kuu­rin sijaan tee vähi­tel­len pieniä muutok­sia ruoka­va­lioon. Älä aloita hurjaa liikun­tat­ree­niä vaan lisää arki­lii­kun­taa. Vyötä­rö­li­ha­van maksan rasvoit­tu­mista vähen­tää vähäi­nen­kin painon pudo­tus. Pieni­kin liikun­nan lisää­mi­nen on hyödyl­listä pitkällä aikavälillä.

Ravin­to­li­sään käyte­tyt rahat kannat­taa käyt­tää ruokaan. Kala­öl­jy­kap­se­lei­den sijaan kannat­taa lisätä kalan syön­tiä ja vita­mii­ni­val­mis­tei­den sijaan hedel­mien ja kasvis­ten käyt­töä. Alko­ho­lin käytön vähen­tä­mi­nen paran­taa unta, joka on tärkeää palautumiselle.

JUHANI KNUUTI
Kirjoit­taja on profes­sori ja lääke­tie­teen tohtori.