Riikka Vasama: Onnea on osaava ja ahkera kausityöntekijä

Korona­virus on sulkenut ihmisiä kotei­hinsa ja pakot­tanut pysäh­ty­mään. Häly on laantunut, kun lasten harras­tus­vä­li­neet roikkuvat naula­kossa odotte­le­massa seuraavaa kautta. Kiire on riisuttu pois, kun aikuiset jäävät lomau­tus­laput taskuissa kotiin. Vaikeana aikana onnea on lisään­tynyt aika itselle ja läheisille.

Onnel­linen loppu­tu­lema on myös se, miten kriisi hitsaa yhteen. Eri vinkke­leistä samaa asiaa tarkas­te­levat tahot tiivis­tävät yhteis­työtä korona­vi­ruksen aiheut­ta­mista haasteista selviä­mi­seksi. Rajojen sulke­misen vuoksi maata­louden ulkomaa­laisten kausi­työn­te­ki­jöiden pääsy maahan on vaaka­lau­dalla ja pahim­massa tapauk­sessa kotimainen ruuan­tuo­tanto on uhattuna. Teolli­suus­liitto on yhdessä Maa- ja metsä­ta­lous­tuot­ta­jain Keskus­liitto MTK:n, ruotsin­kie­lisen tuotta­ja­jär­jestö SLC:n ja Maaseudun Työnan­ta­ja­liiton kanssa esittänyt ratkai­sueh­do­tuksia kriisitilanteeseen.

Tieto siitä, miten riippu­vainen maata­lous­tuo­tan­tomme on ulkomai­sesta työvoi­masta, tuntuu olevan useim­mille suoma­lai­sille uutinen. 

Työnte­ki­jöitä saapuu vuosit­tain tuhat­määrin etenkin Ukrai­nasta, mutta myös muualta Suomen itäisiltä lähia­lueilta sekä jopa Thaimaasta ja Vietna­mista saakka. Alan työeh­doista sopivalle Teolli­suus­lii­tolle tilanne on tuttu. Kielten ja kulttuu­rien kirjo näkyy elävästi liiton edunvalvonnassa.

Alkutuo­tan­nossa vuosit­tain työsken­te­levät vieras­työn­te­kijät ovat nyt työnan­ta­jien puheissa aarteita. MTK:n puheen­joh­taja Juha Marttila arvioi, että korvaavan kotimaisen työvoiman määrän pitäisi olla jopa korkeampi kuin vuosit­tain Suomeen saapuva 16 000 ulkomaista kausi­työn­te­kijää, sillä aloit­te­levat suoma­laiset työnte­kijät eivät ole yhtä harjaan­tu­neita maata­lous­työhön ja siten yhtä tuottavia. Kriisi­ti­lan­teen etuna on, että maata­louden ulkomaisen työvoiman teema on noussut esille.

Jokainen osaava ja ahkera ulkomaa­lainen kausi­työn­te­kijä ansaitsee arvos­tusta ja asian­mu­kaiset työehdot.

Euroopan krimi­naa­li­po­li­tiikan insti­tuutti HEUNI nimeää maata­lous­alat riskia­laksi, jolla työpe­räistä hyväk­si­käyttöä on Suomessa esiin­tynyt. Työnan­ta­jien on nouda­tet­tava alan työeh­toja siinäkin tapauk­sessa, ettei kieltä osaamaton ja oikeuk­siaan tunte­maton vieras­työn­te­kijä osaa niitä vaatia. Alipalk­kauk­seen syyllis­ty­neiltä työnan­ta­jilta pitäisi evätä lupa rekry­toida ulkomaa­laisia työnte­ki­jöitä EU:n ulkopuo­lelta seuraa­valle kaudelle. Alipalk­kaus on huokea tapa hankkia kilpai­luetua, sillä kiinni jäämi­sestä seuraa enintään palkka­saa­ta­vien maksu jälki­kä­teen. Kausi­työn­te­kijät ja rehel­liset työnan­tajat hyötyi­sivät siitä, että työeh­toja polke­valle yrittä­jälle säädet­täi­siin merkit­tävä sanktio­maksu saavu­te­tusta kilpai­lue­dusta ja talou­del­li­sesta hyödystä.

Kriisi on nostanut keskus­telun aiheeksi suoma­laisen huolto­var­muuden, jota horjuttaa ulkomaisen kausi­työ­voiman saata­vuuson­gelma. Kulut­tajan onni on laadukas, lähellä tuotettu kotimainen ruoka, jota meillä on vieras­työ­läisten myötä­vai­ku­tuk­sella yleensä saatavilla.

Korona­kriisi vie tienestit tuhan­silta kausi­työn­te­ki­jöiltä, jotka elättävät perheensä kotimais­saan Suomen maaseu­dulla hanki­tuilla rahoilla. On kiitoksen paikka, kun he viimeis­tään ensi vuonna saapuvat osaavina ja ahkerina tuttuihin tehtä­viinsä istutus- ja sadonkorjuutöihin.

RIIKKA VASAMA
Teolli­suus­liiton erityi­sa­lojen sektorin sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA