Riikka Vasama: Onnea on osaava ja ahkera kausityöntekijä

Koro­na­vi­rus on sulke­nut ihmi­siä kotei­hinsa ja pakot­ta­nut pysäh­ty­mään. Häly on laan­tu­nut, kun lasten harras­tus­vä­li­neet roik­ku­vat naula­kossa odot­te­le­massa seuraa­vaa kautta. Kiire on riisuttu pois, kun aikui­set jäävät lomau­tus­la­put taskuissa kotiin. Vaikeana aikana onnea on lisään­ty­nyt aika itselle ja läheisille.

Onnel­li­nen loppu­tu­lema on myös se, miten kriisi hitsaa yhteen. Eri vink­ke­leistä samaa asiaa tarkas­te­le­vat tahot tiivis­tä­vät yhteis­työtä koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­mista haas­teista selviä­mi­seksi. Rajo­jen sulke­mi­sen vuoksi maata­lou­den ulko­maa­lais­ten kausi­työn­te­ki­jöi­den pääsy maahan on vaaka­lau­dalla ja pahim­massa tapauk­sessa koti­mai­nen ruuan­tuo­tanto on uhat­tuna. Teol­li­suus­liitto on yhdessä Maa- ja metsä­ta­lous­tuot­ta­jain Keskus­liitto MTK:n, ruot­sin­kie­li­sen tuot­ta­ja­jär­jestö SLC:n ja Maaseu­dun Työnan­ta­ja­lii­ton kanssa esit­tä­nyt ratkai­sueh­do­tuk­sia kriisitilanteeseen.

Tieto siitä, miten riip­pu­vai­nen maata­lous­tuo­tan­tomme on ulko­mai­sesta työvoi­masta, tuntuu olevan useim­mille suoma­lai­sille uutinen. 

Työn­te­ki­jöitä saapuu vuosit­tain tuhat­mää­rin eten­kin Ukrai­nasta, mutta myös muualta Suomen itäi­siltä lähia­lueilta sekä jopa Thai­maasta ja Viet­na­mista saakka. Alan työeh­doista sopi­valle Teol­li­suus­lii­tolle tilanne on tuttu. Kiel­ten ja kult­tuu­rien kirjo näkyy elävästi liiton edunvalvonnassa.

Alku­tuo­tan­nossa vuosit­tain työs­ken­te­le­vät vieras­työn­te­ki­jät ovat nyt työnan­ta­jien puheissa aarteita. MTK:n puheen­joh­taja Juha Mart­tila arvioi, että korvaa­van koti­mai­sen työvoi­man määrän pitäisi olla jopa korkeampi kuin vuosit­tain Suomeen saapuva 16 000 ulko­maista kausi­työn­te­ki­jää, sillä aloit­te­le­vat suoma­lai­set työn­te­ki­jät eivät ole yhtä harjaan­tu­neita maata­lous­työ­hön ja siten yhtä tuot­ta­via. Krii­si­ti­lan­teen etuna on, että maata­lou­den ulko­mai­sen työvoi­man teema on nous­sut esille.

Jokai­nen osaava ja ahkera ulko­maa­lai­nen kausi­työn­te­kijä ansait­see arvos­tusta ja asian­mu­kai­set työehdot.

Euroo­pan krimi­naa­li­po­li­tii­kan insti­tuutti HEUNI nimeää maata­lous­a­lat riskia­laksi, jolla työpe­räistä hyväk­si­käyt­töä on Suomessa esiin­ty­nyt. Työnan­ta­jien on nouda­tet­tava alan työeh­toja siinä­kin tapauk­sessa, ettei kieltä osaa­ma­ton ja oikeuk­si­aan tunte­ma­ton vieras­työn­te­kijä osaa niitä vaatia. Alipalk­kauk­seen syyl­lis­ty­neiltä työnan­ta­jilta pitäisi evätä lupa rekry­toida ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöitä EU:n ulko­puo­lelta seuraa­valle kaudelle. Alipalk­kaus on huokea tapa hank­kia kilpai­lue­tua, sillä kiinni jäämi­sestä seuraa enin­tään palk­ka­saa­ta­vien maksu jälki­kä­teen. Kausi­työn­te­ki­jät ja rehel­li­set työnan­ta­jat hyötyi­si­vät siitä, että työeh­toja polke­valle yrit­tä­jälle säädet­täi­siin merkit­tävä sank­tio­maksu saavu­te­tusta kilpai­lue­dusta ja talou­del­li­sesta hyödystä.

Kriisi on nosta­nut keskus­te­lun aiheeksi suoma­lai­sen huol­to­var­muu­den, jota horjut­taa ulko­mai­sen kausi­työ­voi­man saata­vuuson­gelma. Kulut­ta­jan onni on laadu­kas, lähellä tuotettu koti­mai­nen ruoka, jota meillä on vieras­työ­läis­ten myötä­vai­ku­tuk­sella yleensä saatavilla.

Koro­na­kriisi vie tienes­tit tuhan­silta kausi­työn­te­ki­jöiltä, jotka elät­tä­vät perheensä koti­mais­saan Suomen maaseu­dulla hanki­tuilla rahoilla. On kiitok­sen paikka, kun he viimeis­tään ensi vuonna saapu­vat osaa­vina ja ahke­rina tuttui­hin tehtä­viinsä istu­tus- ja sadonkorjuutöihin.

RIIKKA VASAMA
Teol­li­suus­lii­ton erityi­sa­lo­jen sekto­rin sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA