Lakossa Pelloksen UPM:llä: ”Metsäjätit eivät mieron tiellä, UPM:n liikevoittoprosentti 13,7”

Puutuoteteollisuuden työntekijöiden reaalipalkat ovat laskeneet. Tuottavuus on samaan aikaan noussut jopa muuta teollisuutta nopeammin, ja Suomen metsäteollisuuden jättiyhtiöt keräävät miljardivoitot. UPM:n Pelloksen pääluottamusmies Marko Langin mielestä valtavirran uutisointi on hakoteillä, sillä UPM ei ole todellakaan joutumassa mieron tielle 13,7:n liikevoittoprosentillaan.

5.2.2020

– Valtavirtamedian uutisointi on hyvin yksipuolista. Työnantajapuolen väitteet menevät ay-liikkeen sanomaan verrattuna haastamatta läpi. Me täällä Pelloksen tehtailla emme todellakaan näe sellaista, että Suomen metsäteollisuus taistelisi nyt henkitoreissaan sen puolesta, että tuotantoa kannattaisi pitää Suomessa.

UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtaat sijaitsevat Mikkelin Ristiinassa. Pääluottamusmies Marko Lang edustaa tehtaitten runsasta 400 teollisuusliittolaista. Langin ei tarvitsisi sanojensa oikeiksi todistamiseksi tehdä muuta kuin siteerata UPM:n omaa viimeisintä pörssitiedotetta vuoden 2019 tuloksesta. Se vahvistaa Langin näkemykset siitä, että pääoman omistajilla menee Suomessa ennätyksellisen yltäkylläisesti varsinaisen työn tekijöihin verrattuina.

”UPM teki hyvän tuloksen (…) Liiketoiminnan rahavirta oli ennätyksellinen 1 847 miljoonaa euroa.” Vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2019 oli samaisen tiedotteen mukaan lähes puolitoista miljardia eli 1 404 miljoonaa euroa. Maan suurin päivälehti hehkutti pörssitiedotteen vanavedessä tätä: ”Liikevoittoprosentti UPM:lla oli 13,7.” Ei ehkä kannata surkutella toistakaan metsäjättiä, Stora Ensoa. Sen pörssitiedote kertoo vuodesta 2019, että ennätyksellinen liiketoiminnan rahavirta oli 1 980 miljoonaa euroa.

Teollisuusliiton tutkimusyksikkö toteaa, että puutuotteiden valmistuksen tuottavuus on lamavuodesta 2009 lähtien kasvanut paremmin kuin teollisuudessa kokonaisuutena. Reaaliansiot ovat sen sijaan alentuneet vuoden 2015 alun tilanteesta. Lang on tietoinen siitä, että työntekijät ovat osansa tehneet suomalaisen kansantalouden eteen.

– Työntekijät eivät ole este tuottavuuden nousulle. Jos katsoo taaksepäin, viimeiset 10 vuotta on tehty äärimaltillisia työehtosopimuksia.

– Ja minä tiedän, että täällä vanerikonetta käyttävät ehkä maailman ammattitaitoisimmat ihmiset. Itse tulin Pellokselle 13 vuotta sitten. Olen nähnyt, miten paljon täältä on vähennetty porukkaa koneiden automaation myötä, eli tuottavuus on kehittynyt koko ajan.

”ASIAMME TAKANA 100-PROSENTTISESTI”

Lang on juuri haastattelun alla ollut Pelloksen tehtailla muiden lakkovahtien kanssa ”palelemassa”, kun ilkeä tuuli on moninkertaistanut -8 asteen pakkasaamun kylmyyskertoimet. Mutta paljon hyytävämpiä ovat tiedot työnantajien vaatimuksista, jotka ovat entisestään tiivistäneet lakkorintamaa.

– Kun Teollisuusliitto julkaisi sen Metsäteollisuus ry:n vaatimuslistan, moni rupesi todellakin miettimään, mitä merkitsisi, jos ne vaatimukset menisivät läpi.

– Teollisuusliiton jäsenet ovat 100-prosenttisesti asiamme takana. Eikä lakkovahtien saaminen ole ollut vaikeaa. Ison luottamusmiesringin lisäksi ammattiosaston hallituksen väki ja yleisvarajäsenet ovat seisseet portilla ihan kiitettävästi, Lang kehaisee.

YTK:laisista viisi–kuusitoista on katsonut asiakseen mennä tehtaalle töihin, vaikka he eivät mitään varsinaista tuotantoa saakaan aikaiseksi. Mutta onpa ollut liikettä liittoonkin päin.

– Olemme saaneet 13 uutta jäsentä, lähinnä entisiä liiton ja entisiä YTK:n jäseniä. He olivat eronneet liitosta tuumaten, etteivät he liittoa mihinkään tarvitse. Nyt työtaistelujen aikaan heistä alkoikin tuntua, että ehkä he sittenkin liittoa johonkin tarvitsevat.

”ISOMMISTA ASIOISTA KYSE”

Valtavirtamediassa Langia harmittaa myös se, että puhutaan vain kiky:n talkootunneista, vaikka tässä taistellaan niin paljosta muustakin. Talkoot kyllä närästävät ja ne koetaan tavattoman epäoikeudenmukaisiksi maistuen työntekijöistä ”myrkylliseltä käärmekeitolta”. Tunnit onkin ehdottomasti saatava uudesta sopimuksesta pois. Mutta Lang muistuttaa sosiaaliturvamaksujen 6,5 miljardin euron tulonsiirrosta suoraan työntekijöiltä työnantajille, minkä kiky takasi.

Lang kertoo vielä, että ainakaan Pelloksen tehtailla ei ole havaittu minkäänlaisia työllisyys- tai tuottavuusvaikutuksia, vaikka kiky jyrättiin läpi niihin vedoten.

– Meillä on tehty keskeytymätöntä 3-vuoroa, eivätkä koneet ole käyneet yhtä ainoata tuntia lisää vuodessa. Ja keskeytyvässä 3-vuorossa on saattanut olla kaksi työntekijää samaa tuotantoa tekemässä. Ei me oikein täällä tehtaalla ymmärretä, miten Metsäteollisuus ry näkee näissä sitten kilpailukyvyn nousua.

Lang ei uskokaan, etteikö Metsäteollisuus ry:llä olisi varaa luopua kiky-tunneista propagandistisista väitteistään huolimatta. Pääluottamusmies uskoo, että työnantajat näkevät vain kiky-tunnit kustannussäästöinä, joista ei haluttaisi luopua.

”RISTIINALAISET, TULKAA JUTTELEMAAN”

Pelloksen vaneritehtaalaiset kutsuvat ristiinalaiset puhumaan ja keskustelemaan lakon todellisista syistä ja tavoitteista huomenna torstaina 6. helmikuuta ”Uikkarille” eli Ristiinan rantapuistoon. Siellä on makkaranpaistokoju kello 9–13, jolloin Micke Porkka liiton aluetoimistosta on myös paikalla.

Lang painottaa sitä, että raskasta, tutkimustenkin mukaan terveyttä haperruttavaa vuorotyötä tekevät vanerityöläiset eivät edelleenkään havittele kuuta taivaalta.

– Meidän vaatimuksemme eivät todellakaan ole ylimitoitettuja. Haluamme vain talkootunneista eroon ja ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

– On vielä muistettava, että kolmivuorotyöläiset joutuvat luopumaan sosiaalisesti todella paljosta. Meillä on esimerkiksi yksi sellainen työvuorolista ensi kesälle, että työntekijäryhmällä ei ole ainuttakaan lauantaita vapaana heinä–elokuussa.

– Nämä kaverit ovat palkkansa ansainneet. Ja vanerityöläiset ovat niitä, jotka laittavat rahansa kotimaiseen kulutukseen ja maksavat veronsa, joilla pyöritetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pääluottamusmies Langilla on myös yksi kysymys heille, jotka solvaavat ay-liikettä menneen ajan reliikiksi, joka vain häiritsee fiksujen nuorten ihmisten intoa tehdä töitä.

– Kyllä ne sanavalmiimmat ja vahvimmat työntekijät saattavat neuvotella hyvän palkan ja ehdot itselleen. Mutta me ay-liikkeessä, me pidämme myös heikomman puolta. Me olemme ainoa, joka pitää huolta myös niistä maan hiljaisista. Vain ay-liike vaatii kohtuullisen palkan kaikille. Työnantaja ei sitä säälistä tai pakottamatta anna.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN