Lakos­sa Pel­lok­sen UPM:llä: ”Met­sä­jä­tit eivät mie­ron tiel­lä, UPM:n lii­ke­voit­to­pro­sent­ti 13,7”

Puu­tuo­te­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den reaa­li­pal­kat ovat las­ke­neet. Tuot­ta­vuus on samaan aikaan nous­sut jopa muu­ta teol­li­suut­ta nopeam­min, ja Suo­men met­sä­teol­li­suu­den jät­tiyh­tiöt kerää­vät mil­jar­di­voi­tot. UPM:n Pel­lok­sen pää­luot­ta­mus­mies Mar­ko Lan­gin mie­les­tä val­ta­vir­ran uuti­soin­ti on hako­teil­lä, sil­lä UPM ei ole todel­la­kaan jou­tu­mas­sa mie­ron tiel­le 13,7:n liikevoittoprosentillaan.

5.2.2020

– Val­ta­vir­ta­me­dian uuti­soin­ti on hyvin yksi­puo­lis­ta. Työ­nan­ta­ja­puo­len väit­teet mene­vät ay-liik­keen sano­maan ver­rat­tu­na haas­ta­mat­ta läpi. Me tääl­lä Pel­lok­sen teh­tail­la emme todel­la­kaan näe sel­lais­ta, että Suo­men met­sä­teol­li­suus tais­te­li­si nyt hen­ki­to­reis­saan sen puo­les­ta, että tuo­tan­toa kan­nat­tai­si pitää Suomessa.

UPM Plywood Oy:n Pel­lok­sen vane­ri­teh­taat sijait­se­vat Mik­ke­lin Ris­tii­nas­sa. Pää­luot­ta­mus­mies Mar­ko Lang edus­taa teh­tait­ten run­sas­ta 400 teol­li­suus­liit­to­lais­ta. Lan­gin ei tar­vit­si­si sano­jen­sa oikeik­si todis­ta­mi­sek­si teh­dä muu­ta kuin sitee­ra­ta UPM:n omaa vii­mei­sin­tä pörs­si­tie­do­tet­ta vuo­den 2019 tulok­ses­ta. Se vah­vis­taa Lan­gin näke­myk­set sii­tä, että pää­oman omis­ta­jil­la menee Suo­mes­sa ennä­tyk­sel­li­sen yltä­kyl­läi­ses­ti var­si­nai­sen työn teki­jöi­hin verrattuina.

”UPM teki hyvän tulok­sen (…) Lii­ke­toi­min­nan raha­vir­ta oli ennä­tyk­sel­li­nen 1 847 mil­joo­naa euroa.” Ver­tai­lu­kel­poi­nen lii­ke­voit­to vuon­na 2019 oli samai­sen tie­dot­teen mukaan lähes puo­li­tois­ta mil­jar­dia eli 1 404 mil­joo­naa euroa. Maan suu­rin päi­vä­leh­ti heh­kut­ti pörs­si­tie­dot­teen vana­ve­des­sä tätä: ”Lii­ke­voit­to­pro­sent­ti UPM:lla oli 13,7.” Ei ehkä kan­na­ta sur­ku­tel­la tois­ta­kaan met­sä­jät­tiä, Sto­ra Ensoa. Sen pörs­si­tie­do­te ker­too vuo­des­ta 2019, että ennä­tyk­sel­li­nen lii­ke­toi­min­nan raha­vir­ta oli 1 980 mil­joo­naa euroa.

Teol­li­suus­lii­ton tut­ki­musyk­sik­kö tote­aa, että puu­tuot­tei­den val­mis­tuk­sen tuot­ta­vuus on lama­vuo­des­ta 2009 läh­tien kas­va­nut parem­min kuin teol­li­suu­des­sa koko­nai­suu­te­na. Reaa­lian­siot ovat sen sijaan alen­tu­neet vuo­den 2015 alun tilan­tees­ta. Lang on tie­toi­nen sii­tä, että työn­te­ki­jät ovat osan­sa teh­neet suo­ma­lai­sen kan­san­ta­lou­den eteen.

– Työn­te­ki­jät eivät ole este tuot­ta­vuu­den nousul­le. Jos kat­soo taak­se­päin, vii­mei­set 10 vuot­ta on teh­ty ääri­mal­til­li­sia työehtosopimuksia.

– Ja minä tie­dän, että tääl­lä vane­ri­ko­net­ta käyt­tä­vät ehkä maa­il­man ammat­ti­tai­toi­sim­mat ihmi­set. Itse tulin Pel­lok­sel­le 13 vuot­ta sit­ten. Olen näh­nyt, miten pal­jon tääl­tä on vähen­net­ty poruk­kaa konei­den auto­maa­tion myö­tä, eli tuot­ta­vuus on kehit­ty­nyt koko ajan.

”ASIAMME TAKANA 100-PROSENTTISESTI”

Lang on juu­ri haas­tat­te­lun alla ollut Pel­lok­sen teh­tail­la mui­den lak­ko­vah­tien kans­sa ”pale­le­mas­sa”, kun ilkeä tuu­li on monin­ker­tais­ta­nut ‑8 asteen pak­ka­saa­mun kyl­myys­ker­toi­met. Mut­ta pal­jon hyy­tä­väm­piä ovat tie­dot työ­nan­ta­jien vaa­ti­muk­sis­ta, jot­ka ovat enti­ses­tään tii­vis­tä­neet lakkorintamaa.

– Kun Teol­li­suus­liit­to jul­kai­si sen Met­sä­teol­li­suus ry:n vaa­ti­mus­lis­tan, moni rupe­si todel­la­kin miet­ti­mään, mitä mer­kit­si­si, jos ne vaa­ti­muk­set meni­si­vät läpi.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­net ovat 100-pro­sent­ti­ses­ti asiam­me taka­na. Eikä lak­ko­vah­tien saa­mi­nen ole ollut vai­ke­aa. Ison luot­ta­mus­mies­rin­gin lisäk­si ammat­tio­sas­ton hal­li­tuk­sen väki ja yleis­va­ra­jä­se­net ovat seis­seet por­til­la ihan kii­tet­tä­väs­ti, Lang kehaisee.

YTK:laisista viisi–kuusitoista on kat­so­nut asiak­seen men­nä teh­taal­le töi­hin, vaik­ka he eivät mitään var­si­nais­ta tuo­tan­toa saa­kaan aikai­sek­si. Mut­ta onpa ollut lii­ket­tä liit­toon­kin päin.

– Olem­me saa­neet 13 uut­ta jäsen­tä, lähin­nä enti­siä lii­ton ja enti­siä YTK:n jäse­niä. He oli­vat eron­neet lii­tos­ta tuu­ma­ten, ettei­vät he liit­toa mihin­kään tar­vit­se. Nyt työ­tais­te­lu­jen aikaan heis­tä alkoi­kin tun­tua, että ehkä he sit­ten­kin liit­toa johon­kin tarvitsevat.

”ISOMMISTA ASIOISTA KYSE”

Val­ta­vir­ta­me­dias­sa Lan­gia har­mit­taa myös se, että puhu­taan vain kiky:n tal­koo­tun­neis­ta, vaik­ka täs­sä tais­tel­laan niin pal­jos­ta muus­ta­kin. Tal­koot kyl­lä näräs­tä­vät ja ne koe­taan tavat­to­man epä­oi­keu­den­mu­kai­sik­si mais­tuen työn­te­ki­jöis­tä ”myr­kyl­li­sel­tä käär­me­kei­tol­ta”. Tun­nit onkin ehdot­to­mas­ti saa­ta­va uudes­ta sopi­muk­ses­ta pois. Mut­ta Lang muis­tut­taa sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen 6,5 mil­jar­din euron tulon­siir­ros­ta suo­raan työn­te­ki­jöil­tä työ­nan­ta­jil­le, min­kä kiky takasi.

Lang ker­too vie­lä, että aina­kaan Pel­lok­sen teh­tail­la ei ole havait­tu min­kään­lai­sia työl­li­syys- tai tuot­ta­vuus­vai­ku­tuk­sia, vaik­ka kiky jyrät­tiin läpi nii­hin vedoten.

– Meil­lä on teh­ty kes­key­ty­mä­tön­tä 3‑vuoroa, eivät­kä koneet ole käy­neet yhtä ainoa­ta tun­tia lisää vuo­des­sa. Ja kes­key­ty­väs­sä 3‑vuorossa on saat­ta­nut olla kak­si työn­te­ki­jää samaa tuo­tan­toa teke­mäs­sä. Ei me oikein tääl­lä teh­taal­la ymmär­re­tä, miten Met­sä­teol­li­suus ry näkee näis­sä sit­ten kil­pai­lu­ky­vyn nousua.

Lang ei usko­kaan, ettei­kö Met­sä­teol­li­suus ry:llä oli­si varaa luo­pua kiky-tun­neis­ta pro­pa­gan­dis­ti­sis­ta väit­teis­tään huo­li­mat­ta. Pää­luot­ta­mus­mies uskoo, että työ­nan­ta­jat näke­vät vain kiky-tun­nit kus­tan­nus­sääs­töi­nä, jois­ta ei halut­tai­si luopua.

”RISTIINALAISET, TULKAA JUTTELEMAAN”

Pel­lok­sen vane­ri­teh­taa­lai­set kut­su­vat ris­tii­na­lai­set puhu­maan ja kes­kus­te­le­maan lakon todel­li­sis­ta syis­tä ja tavoit­teis­ta huo­men­na tors­tai­na 6. hel­mi­kuu­ta ”Uik­ka­ril­le” eli Ris­tii­nan ran­ta­puis­toon. Siel­lä on mak­ka­ran­pais­to­ko­ju kel­lo 9–13, jol­loin Mic­ke Pork­ka lii­ton alue­toi­mis­tos­ta on myös paikalla.

Lang pai­not­taa sitä, että ras­kas­ta, tut­ki­mus­ten­kin mukaan ter­veyt­tä haper­rut­ta­vaa vuo­ro­työ­tä teke­vät vane­ri­työ­läi­set eivät edel­leen­kään havit­te­le kuu­ta taivaalta.

– Mei­dän vaa­ti­muk­sem­me eivät todel­la­kaan ole yli­mi­toi­tet­tu­ja. Haluam­me vain tal­koo­tun­neis­ta eroon ja osto­voi­man tur­vaa­vat palkankorotukset.

– On vie­lä muis­tet­ta­va, että kol­mi­vuo­ro­työ­läi­set jou­tu­vat luo­pu­maan sosi­aa­li­ses­ti todel­la pal­jos­ta. Meil­lä on esi­mer­kik­si yksi sel­lai­nen työ­vuo­ro­lis­ta ensi kesäl­le, että työn­te­ki­jä­ryh­mäl­lä ei ole ainut­ta­kaan lau­an­tai­ta vapaa­na heinä–elokuussa.

– Nämä kave­rit ovat palk­kan­sa ansain­neet. Ja vane­ri­työ­läi­set ovat nii­tä, jot­ka lait­ta­vat rahan­sa koti­mai­seen kulu­tuk­seen ja mak­sa­vat veron­sa, joil­la pyö­ri­te­tään suo­ma­lais­ta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pää­luot­ta­mus­mies Lan­gil­la on myös yksi kysy­mys heil­le, jot­ka sol­vaa­vat ay-lii­ket­tä men­neen ajan relii­kik­si, joka vain häi­rit­see fik­su­jen nuor­ten ihmis­ten intoa teh­dä töitä.

– Kyl­lä ne sana­val­miim­mat ja vah­vim­mat työn­te­ki­jät saat­ta­vat neu­vo­tel­la hyvän pal­kan ja ehdot itsel­leen. Mut­ta me ay-liik­kees­sä, me pidäm­me myös hei­kom­man puol­ta. Me olem­me ainoa, joka pitää huol­ta myös niis­tä maan hil­jai­sis­ta. Vain ay-lii­ke vaa­tii koh­tuul­li­sen pal­kan kai­kil­le. Työ­nan­ta­ja ei sitä sää­lis­tä tai pakot­ta­mat­ta anna.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN