Lakossa Pellok­sen UPM:llä: ”Metsä­jä­tit eivät mieron tiellä, UPM:n liike­voit­to­pro­sentti 13,7”

Puutuo­te­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den reaa­li­pal­kat ovat laske­neet. Tuot­ta­vuus on samaan aikaan nous­sut jopa muuta teol­li­suutta nopeam­min, ja Suomen metsä­teol­li­suu­den jättiyh­tiöt kerää­vät miljar­di­voi­tot. UPM:n Pellok­sen pääluot­ta­mus­mies Marko Langin mielestä valta­vir­ran uuti­sointi on hako­teillä, sillä UPM ei ole todel­la­kaan joutu­massa mieron tielle 13,7:n liikevoittoprosentillaan.

5.2.2020

– Valta­vir­ta­me­dian uuti­sointi on hyvin yksi­puo­lista. Työnan­ta­ja­puo­len väit­teet mene­vät ay-liik­keen sano­maan verrat­tuna haas­ta­matta läpi. Me täällä Pellok­sen tehtailla emme todel­la­kaan näe sellaista, että Suomen metsä­teol­li­suus tais­te­lisi nyt henki­to­reis­saan sen puolesta, että tuotan­toa kannat­taisi pitää Suomessa.

UPM Plywood Oy:n Pellok­sen vane­ri­teh­taat sijait­se­vat Mikke­lin Ristii­nassa. Pääluot­ta­mus­mies Marko Lang edus­taa tehtait­ten runsasta 400 teol­li­suus­liit­to­laista. Langin ei tarvit­sisi sano­jensa oikeiksi todis­ta­mi­seksi tehdä muuta kuin sitee­rata UPM:n omaa viimei­sintä pörs­si­tie­do­tetta vuoden 2019 tulok­sesta. Se vahvis­taa Langin näke­myk­set siitä, että pääoman omis­ta­jilla menee Suomessa ennä­tyk­sel­li­sen yltä­kyl­läi­sesti varsi­nai­sen työn teki­jöi­hin verrattuina.

”UPM teki hyvän tulok­sen (…) Liike­toi­min­nan raha­virta oli ennä­tyk­sel­li­nen 1 847 miljoo­naa euroa.” Vertai­lu­kel­poi­nen liike­voitto vuonna 2019 oli samai­sen tiedot­teen mukaan lähes puoli­toista miljar­dia eli 1 404 miljoo­naa euroa. Maan suurin päivä­lehti hehkutti pörs­si­tie­dot­teen vana­ve­dessä tätä: ”Liike­voit­to­pro­sentti UPM:lla oli 13,7.” Ei ehkä kannata surku­tella tois­ta­kaan metsä­jät­tiä, Stora Ensoa. Sen pörs­si­tie­dote kertoo vuodesta 2019, että ennä­tyk­sel­li­nen liike­toi­min­nan raha­virta oli 1 980 miljoo­naa euroa.

Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­sikkö toteaa, että puutuot­tei­den valmis­tuk­sen tuot­ta­vuus on lama­vuo­desta 2009 lähtien kasva­nut parem­min kuin teol­li­suu­dessa koko­nai­suu­tena. Reaa­lian­siot ovat sen sijaan alen­tu­neet vuoden 2015 alun tilan­teesta. Lang on tietoi­nen siitä, että työn­te­ki­jät ovat osansa tehneet suoma­lai­sen kansan­ta­lou­den eteen.

– Työn­te­ki­jät eivät ole este tuot­ta­vuu­den nousulle. Jos katsoo taak­se­päin, viimei­set 10 vuotta on tehty ääri­mal­til­li­sia työehtosopimuksia.

– Ja minä tiedän, että täällä vane­ri­ko­netta käyt­tä­vät ehkä maail­man ammat­ti­tai­toi­sim­mat ihmi­set. Itse tulin Pellok­selle 13 vuotta sitten. Olen nähnyt, miten paljon täältä on vähen­netty poruk­kaa konei­den auto­maa­tion myötä, eli tuot­ta­vuus on kehit­ty­nyt koko ajan.

”ASIAMME TAKANA 100-PROSENTTISESTI”

Lang on juuri haas­tat­te­lun alla ollut Pellok­sen tehtailla muiden lakko­vah­tien kanssa ”pale­le­massa”, kun ilkeä tuuli on monin­ker­tais­ta­nut ‑8 asteen pakka­saa­mun kylmyys­ker­toi­met. Mutta paljon hyytä­väm­piä ovat tiedot työnan­ta­jien vaati­muk­sista, jotka ovat enti­ses­tään tiivis­tä­neet lakkorintamaa.

– Kun Teol­li­suus­liitto julkaisi sen Metsä­teol­li­suus ry:n vaati­mus­lis­tan, moni rupesi todel­la­kin miet­ti­mään, mitä merkit­sisi, jos ne vaati­muk­set meni­si­vät läpi.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­net ovat 100-prosent­ti­sesti asiamme takana. Eikä lakko­vah­tien saami­nen ole ollut vaikeaa. Ison luot­ta­mus­mies­rin­gin lisäksi ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen väki ja yleis­va­ra­jä­se­net ovat seis­seet portilla ihan kiitet­tä­västi, Lang kehaisee.

YTK:laisista viisi–kuusitoista on katso­nut asiak­seen mennä tehtaalle töihin, vaikka he eivät mitään varsi­naista tuotan­toa saakaan aikai­seksi. Mutta onpa ollut liikettä liit­toon­kin päin.

– Olemme saaneet 13 uutta jäsentä, lähinnä enti­siä liiton ja enti­siä YTK:n jäse­niä. He olivat eron­neet liitosta tuuma­ten, ettei­vät he liit­toa mihin­kään tarvitse. Nyt työtais­te­lu­jen aikaan heistä alkoi­kin tuntua, että ehkä he sitten­kin liit­toa johon­kin tarvitsevat.

”ISOMMISTA ASIOISTA KYSE”

Valta­vir­ta­me­diassa Langia harmit­taa myös se, että puhu­taan vain kiky:n talkoo­tun­neista, vaikka tässä tais­tel­laan niin paljosta muus­ta­kin. Talkoot kyllä näräs­tä­vät ja ne koetaan tavat­to­man epäoi­keu­den­mu­kai­siksi mais­tuen työn­te­ki­jöistä ”myrkyl­li­seltä käär­me­kei­tolta”. Tunnit onkin ehdot­to­masti saatava uudesta sopi­muk­sesta pois. Mutta Lang muis­tut­taa sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen 6,5 miljar­din euron tulon­siir­rosta suoraan työn­te­ki­jöiltä työnan­ta­jille, minkä kiky takasi.

Lang kertoo vielä, että aina­kaan Pellok­sen tehtailla ei ole havaittu minkään­lai­sia työl­li­syys- tai tuot­ta­vuus­vai­ku­tuk­sia, vaikka kiky jyrät­tiin läpi niihin vedoten.

– Meillä on tehty keskey­ty­mä­töntä 3‑vuoroa, eivätkä koneet ole käyneet yhtä ainoata tuntia lisää vuodessa. Ja keskey­ty­vässä 3‑vuorossa on saat­ta­nut olla kaksi työn­te­ki­jää samaa tuotan­toa teke­mässä. Ei me oikein täällä tehtaalla ymmär­retä, miten Metsä­teol­li­suus ry näkee näissä sitten kilpai­lu­ky­vyn nousua.

Lang ei usko­kaan, etteikö Metsä­teol­li­suus ry:llä olisi varaa luopua kiky-tunneista propa­gan­dis­ti­sista väit­teis­tään huoli­matta. Pääluot­ta­mus­mies uskoo, että työnan­ta­jat näke­vät vain kiky-tunnit kustan­nus­sääs­töinä, joista ei halut­taisi luopua.

”RISTIINALAISET, TULKAA JUTTELEMAAN”

Pellok­sen vane­ri­teh­taa­lai­set kutsu­vat ristii­na­lai­set puhu­maan ja keskus­te­le­maan lakon todel­li­sista syistä ja tavoit­teista huomenna tors­taina 6. helmi­kuuta ”Uikka­rille” eli Ristii­nan ranta­puis­toon. Siellä on makka­ran­pais­to­koju kello 9–13, jolloin Micke Porkka liiton alue­toi­mis­tosta on myös paikalla.

Lang painot­taa sitä, että raskasta, tutki­mus­ten­kin mukaan terveyttä haper­rut­ta­vaa vuoro­työtä teke­vät vane­ri­työ­läi­set eivät edel­leen­kään havit­tele kuuta taivaalta.

– Meidän vaati­muk­semme eivät todel­la­kaan ole ylimi­toi­tet­tuja. Haluamme vain talkoo­tun­neista eroon ja osto­voi­man turvaa­vat palkankorotukset.

– On vielä muis­tet­tava, että kolmi­vuo­ro­työ­läi­set joutu­vat luopu­maan sosi­aa­li­sesti todella paljosta. Meillä on esimer­kiksi yksi sellai­nen työvuo­ro­lista ensi kesälle, että työn­te­ki­jä­ryh­mällä ei ole ainut­ta­kaan lauan­taita vapaana heinä–elokuussa.

– Nämä kave­rit ovat palk­kansa ansain­neet. Ja vane­ri­työ­läi­set ovat niitä, jotka lait­ta­vat rahansa koti­mai­seen kulu­tuk­seen ja maksa­vat veronsa, joilla pyöri­te­tään suoma­laista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pääluot­ta­mus­mies Langilla on myös yksi kysy­mys heille, jotka solvaa­vat ay-liikettä menneen ajan relii­kiksi, joka vain häirit­see fiksu­jen nuor­ten ihmis­ten intoa tehdä töitä.

– Kyllä ne sana­val­miim­mat ja vahvim­mat työn­te­ki­jät saat­ta­vat neuvo­tella hyvän palkan ja ehdot itsel­leen. Mutta me ay-liik­keessä, me pidämme myös heikom­man puolta. Me olemme ainoa, joka pitää huolta myös niistä maan hiljai­sista. Vain ay-liike vaatii kohtuul­li­sen palkan kaikille. Työnan­taja ei sitä säälistä tai pakot­ta­matta anna.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN