Yhteis­voima ja yksilöllisyys

SAK:laisten ammat­ti­liit­to­jen jäse­net pitä­vät erit­täin tärkeänä sitä, että liitot hoita­vat työnan­ta­jien kanssa neuvot­te­lut työoloista ja palkoista.

Niiden jälkeen tärkeitä liitoille säly­tet­tyjä tehtä­viä SAK:n tuoreen jäsen­tut­ki­muk­sen mukaan ovat työsuo­je­lun tehos­ta­mi­nen, epätyy­pil­li­sissä työsuh­teissa työs­ken­te­le­vien ihmis­ten aseman paran­ta­mi­nen, työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­sesta huoleh­ti­mi­nen ja työajoista neuvot­te­le­mi­nen. Edel­lis­ten rinnalla jäse­net näke­vät, että ammat­ti­lii­toilla on myös yhteis­kun­nal­li­sia tehtä­viä. Niistä tärkeim­mät ovat työl­li­syy­destä huoleh­ti­mi­nen ja tasa-arvon edistäminen.

Jäsen­ten näkö­kan­to­jen paino­tuk­set vaih­te­le­vat jonkin verran suku­puo­len ja toimia­lan mukaan, mutta iso kuva on selvä. Ammat­ti­liit­toi­hin liity­tään siksi, että ne huoleh­ti­vat työelä­män raken­tei­den ja järjes­tel­mä­ta­son kysy­mys­ten kehit­tä­mi­sestä työn­te­ki­jöi­den etujen mukai­sesti. Sen lisäksi ammat­ti­lii­toista koetaan saata­van henki­lö­koh­taista tukea, jos työnan­ta­jan kanssa tulisi ongel­mia vastaan. Ammat­ti­liit­to­jen yhtey­dessä toimi­vien työt­tö­myys­kas­so­jen kautta hankit­tava ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva on sekin edel­leen tärkeä jäse­neksi liit­ty­mi­sen peruste.

Jäsen­tut­ki­muk­sen tulok­sista voidaan päätellä, että julki­suu­dessa jatku­vasti esiin nouseva paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­sen teema ei vastaa liit­toi­hin järjes­täy­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den näke­myk­siin ja toivo­muk­siin työelä­män kehit­tä­mi­sestä. Ensi­si­jai­sena pidetty sopi­mus­jär­jes­telmä on nykyi­sen kaltai­nen. Työelä­män isoista asioista huoleh­di­taan ja isoja kysy­myk­siä ratko­taan liitto- ja keskus­jär­jes­tö­ta­solla niin, että työpai­koilla voidaan sopia asioista ja kehit­tää toimin­taa työeh­to­so­pi­muk­sissa määri­tel­ty­jen raamien pohjalta. Yhteis­kun­nal­li­sissa kysy­myk­sissä liitoilta odote­taan aktii­vi­suutta lakien valmis­te­lussa niin, että työn­te­ki­jöi­den ja heidän perhei­densä tarpeet tule­vat huomioon otetuiksi.

Yhteis­voi­malla ja kollek­tii­vi­sella sopi­mi­sella on siis olemassa vahva kanna­tus, mutta valmis paketti ammat­ti­liit­to­jen tarjoama palvelu ja tuki jäse­nille ei tieten­kään ole. Päin­vas­toin yksi­löl­lis­ty­mi­nen ja ihmis­ten halu toimia omilla ehdoilla haas­ta­vat liit­to­jen harjoit­ta­man perin­tei­sen joukko-opin.

Näin ollen liitoilla riit­tää paran­net­ta­vaa esimer­kiksi jäsen­ten osal­lis­ta­mi­sessa toimin­taan. Järjes­tö­de­mo­kra­tia vaali­toi­mi­tuk­si­neen on edel­leen tarpeel­li­nen ja toimiva kivi­jalka, mutta se ei yksin riitä. Sen rinnalle tarvi­taan toimin­ta­mal­leja ja kana­via, jotka anta­vat kuul­luksi tule­mi­sen, osal­lis­tu­mi­sen ja vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den myös niille ihmi­sille, jotka eivät ole kiin­nos­tu­neita järjes­töille tyypil­li­sestä vahvasta sitoutumisesta.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja