Juha Sutinen: Pipo päähän pakkasella

Vuodenajat tuovat kaivattua vaihtelua arkeen. Samalla ne asettavat haasteita työnteolle erilaisilla työpaikoilla eri puolilla Suomea. Näin joulua odotellessa ulkolämpötila vaihtelee pohjoisen yli 20 asteen pakkasista ja etelän plussakeleihin.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteiden terveysriskit. Arvioinnissa esiin tulleet kylmyyden tai vetoisuuden aiheuttamat haittatekijät pitää poistaa, mikäli mahdollista. Jos niiden poistaminen ei jostain syystä onnistu, on työnantajan arvioitava haitan merkitys työntekijän terveydelle. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työterveyshuoltoa. Tämän jälkeen työntekijät pitää suojata henkilökohtaisilla suojaimilla.

KOSKA ALTISTUTAAN KYLMÄLLE?

Kylmyys ja pakkasen purevuutta lisäävä viima kiusaavat monia työntekijöitä talvikaudella. Kylmälle altistumiseksi lasketaan työskentely alle 10 celsiusasteen lämpötilassa.

Elohopean painuminen alle 10 asteen ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Viima, sade ja ilman kosteus vaikuttavat merkittävästi altistumiseen. Pakkanen ei tyynellä kelillä välttämättä tunnu iholla epämiellyttävältä, mutta pienikin pakkanen yhdistettynä kovaan viimaan voi altistaa paleltumille.

KUORMITUS KYLMÄSSÄ

Fyysisessä kuormituksessa tapahtuva voimakas kylmäaltistus aiheuttaa yleisesti hengitystieoireita. Kylmyys voi aiheuttaa paleltumia sekä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä kohtalokkaasti. Esimerkiksi raskailla lumitöillä, kuten lumen kolaamisella, on todettu yhteys lisääntyneisiin sydänkohtauksiin- ja niistä aiheutuviin kuolemiin. Vuosia jatkuneessa kylmäaltistuksessa näyttää erityisesti nivel- ja lihasvaivoja kehittyvän enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä tehtynä. Kylmän haitat korostuvat raskaissa töissä. Voimakas kylmäaltistus heikentää lihasten toimintakykyä.

Työn suunnittelu korostuu kylmässä työskentelyssä. Työ kannattaa pilkkoa mahdollisimman lyhyisiin jaksoihin, jolloin altistusajat jäävät kohtuullisiksi. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että tauon ajaksi on mahdollista siirtyä lämpimään tilaan. Työntekijän kannalta tärkein kylmältä suojautumisen keino on riittävä ja asianmukainen vaatetus kerrospukeutumisen periaatteiden mukaan. Lain mukaan työnantajan on kustannuksellaan hankittava tarvittavat suojavälineet. Kylmässä työskentelevälle on syytä kustantaa myös kunnolliset alusasut.

MITEN KYLMÄLTÄ SUOJAUDUTAAN?

Ihoa vasten puetaan lämmin hikeä läpäisevä kerros. Materiaaleista villa on todettu hyväksi samoin kuin niin sanotut liikuntaan tarkoitetut tekniset alusasut. Puuvillaista alusvaatetusta ei kannata käyttää, sillä se on kastuessaan kylmä ja epämiellyttävän tuntuinen. Päällimmäisenä käytetään tuulen- ja vedenpitävää vaatetusta. Näiden väliin puetaan välikerroksia tarpeen mukaan.

Pään suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä sen kautta voi haihtua kovassa pakkasessa jopa 80 prosenttia kehon tuottamasta lämmöstä. Myös kehon ääreisosien, kuten sormien ja varpaiden, suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

JUHA SUTINEN
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija