Teollisuusliiton Työn imu -kurssi Kuusamon Tropiikissa. Ryhmätyötä tekemässä. Heli Greus Lumijoelta ja Tiina Karjalainen Muhokselta. Etualalla Jaana Teppola ja Piia Väyrynen Oulusta.

Mistä syntyy työn imu? Oulun ja Lapin jäsenet pohtivat työtä ja viihty­vyyttä Kuusamossa

Työn imua etsimässä ‑kurssilla Kuusamon Tropii­kissa pohdit­tiin, millaiset asiat tuottavat tyyty­väi­syyttä työelä­mässä ja millaiset alentavat viihtyvyyttä.

TYÖN IMUA ETSIMÄSSÄ, OULU–LAPPI, KUUSAMO 16.–17.11.2019

KUVA YLLÄ: Ryhmä­työtä tekemässä Heli Greus Lumijoelta ja Tiina Karja­lainen Muhok­selta. Etualalla Jaana Teppola ja Piia Väyrynen Oulusta.

– Poruk­ka­henki työpai­kalla on tärkeä. Siihen voi yksit­täinen ihminenkin vaikuttaa, onko hyvä henki vai mieli maassa, sanoo Kevitsan kaivok­sella Sodan­ky­lässä koneen­kul­jet­ta­jana työsken­te­levä Tea Pikka­rainen, joka on työpaik­kansa ensim­mäinen työsuojeluvaravaltuutettu.

Tea Pikka­rainen Sodankylästä.

Poruk­ka­hen­keen voi vaikuttaa pienillä teoilla.

– Omaan vuoroon kun tuo pullaa, niin se parantaa työn henkeä. Jokainen omalta osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin.

Kaivok­sella tulee työpo­ru­kalta aloit­teita työhy­vin­voinnin ja turval­li­suuden parantamiseen.

– Meillä pyritään kuunte­le­maan ihmisten toiveita ja viemään niitä eteen­päin työsuo­jelun kautta. Osa on helposti toteu­tet­tavia. Pienikin asia voi olla merkit­tävä parannus. Rahal­lisen satsauksen ei aina tarvitse olla iso.

Pia Vattu Kärsä­mäeltä suunnit­teli käyvänsä fatbike-ajelulla luentojen jälkeen.

Pikka­raisen mukaan työelä­mässä annetaan nykyisin entistä enemmän moitteiden sijasta tunnustusta.

– Hyvä palaute luo yhteis­henkeä poruk­kaan. On hyvä sanoa joskus ääneenkin, että ”hyvä me!”.

Saija Kaikkonen Raahesta, Tellervo Sirviö Haapa­ve­deltä ja Piia Väyrynen Oulusta tekemässä ryhmätyötä.

Pikka­raisen mukaan kaivok­sessa johta­mis­tyyli muuttui euroop­pa­lai­sem­maksi, kun kanada­lainen omistaja vaihtui ruotsalaiseen.

– Ylhäältä alas johta­minen ja käskytys väheni. Se sopii paremmin suoma­lai­sille, jotka eivät tykkää niskaan hengittämisestä.

Viral­lisen osuuden jälkeen kurssi­laiset pääsivät rentou­tu­maan Kuusamon Tropiikin kylpylässä.

HILJAISENKIN ÄÄNI KUULUU

Kalajo­ki­lai­sessa Solar-Kaihdin Ky:ssä kaihdin­työn­te­ki­jänä ja pääluot­ta­mus­mie­henä toimiva Noora Saukko luonnehtii työpaik­kansa sellai­seksi, että vakituinen porukka on ollut töissä pitkään, ja kaikki ovat kavereita keskenään.

– Siellä pystyy puhumaan niin iloista kuin murheista.

Noora Saukko Kalajoelta.

– Kuten varmaan joka työpai­kassa, meilläkin on huonompia hetkiä, mutta aika hyvin meillä pystyy viemään asioita eteen­päin. Kerran kuukau­dessa pidetään palaveri asioista, jotka ihmiset ovat halun­neet kertoa, ja ne käydään läpi. Koen, että siellä saa äänensä kuulu­viin. Hiljai­siakin kuullaan. Jos ei asiasta halua puhua, niin meillä on vihko, johon saa nimet­tö­mänä kirjoittaa.

Noora Saukon arvion mukaan ihmiset ovat nykyisin avoimempia kuin ennen. He eivät ehkä kanna sisäl­lään negatii­visia asioita yhtä paljon kuin ennen vanhaan.

Haapa­ve­tisen Darekon Oy:n elekt­ro­niik­ka­teh­taalla testaa­jana ja pääluot­ta­mus­mie­henä toimiva Tellervo Sirviö kokee, että 20 vuodessa työhy­vin­vointi on edistynyt huomattavasti.

Tellervo Sirviö Haapavedeltä.

– Monet paran­nukset ovat lähte­neet työnte­ki­jöistä. Mutta työhy­vin­voin­ti­kult­tuuri ei koskaan ole valmis. Ihminen voi parantaa työil­ma­piiriä ottamalla muut huomioon ja olemalla reilu työka­veri. Se edistää työpaikan hyvin­vointia ja me-henkeä. Työnte­ki­jällä on mahdol­li­suus vaikuttaa moniin asioihin työelä­mässä, kunhan mahdol­li­suuk­siin tartu­taan. Pitää olla rohkeampia, hän kannustaa.

Kalajo­ki­laisen Fortaco Oy:n työsuo­je­lu­val­tuu­tetun Markus Saukon mielestä johta­juu­della on työpaikan työhy­vin­voin­nille iso merkitys.

Markus Saukko Alavieskasta.

– Kun on hyvä johtaja, silloin työpaik­kakin on hyvä. Hyvä johtaja on laaja­kat­seinen. Hän osaa ennakoida ja puuttua asioihin tarpeeksi ajoissa. Johtaa pitää keskus­te­le­malla. Työntekijän pitää pystyä ottamaan puheeksi, kun jokin asia vaivaa, ja puuttua epäkoh­tiin rohkeasti.

Kuusamon Työn imua etsimässä ‑kurssin osallis­tujat yhteiskuvassa.

TYÖN IMU

”Joillakin ihmisillä voi olla se harha, että joku ulkopuo­linen pystyy tuotta­maan meille työn imua työpai­kalla. Sellaista ulkopuo­lista ei ole. Työn imu lähtee ihmisestä itses­tään, siitä miten hän haluaa olla kehit­tä­mässä työyh­teisöä. Jokai­sella työpai­kalla pitää olla työsuo­je­lu­yh­teis­työtä, johon kuuluu työhy­vin­vointi ja yhdessä tekemisen mahdol­li­suus. Vain tällai­selta pohjalta voi syntyä työn imua. On meistä itses­tämme kiinni, miten niihin tartumme ja olemme työmaa­ilmaa muutta­massa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana siinä työn murrok­sessa, mitä työpai­kalla tapahtuu, koska muuten mikään ei muutu.”


SARI HELMINEN
Teolli­suus­liiton koulutusasiantuntija

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JOUNI PORSANGER