Kunnon työn päivä -seminaari 7.10.2019 Paasitornissa Helsingissä. Seminaarin järjestivät Teollisuusliitto, Pro ja Ytn. Juho Siitonen ja Teollisuusliiton sopimusasintuntija Pirjo Rosqvist.

Kunnon työn päivän semi­naari: Euroo­pan työnan­ta­jat hyök­kää­vät sopi­mista vastaan

Työnan­ta­jilla on menossa Euroo­pan laajui­nen hyök­käys työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män muren­ta­mi­seksi. Tuli­tu­kea antaa valta­vir­ta­me­dia vääris­te­lyil­lään. Suomessa se väit­tää yleis­si­to­vuutta kumma­jai­seksi, vaikka se on normi­ti­lanne Euroo­passa. Kunnon työn päivän semi­naa­rissa puhut­tiin myös järjes­täy­ty­mi­sen tärkeydestä.

KUVA YLLÄ: Kunnon työn päivän semi­naa­rissa 7.10.2019 Paasi­tor­nissa Helsin­gissä Lumo­nin pääluot­ta­mus­mies Juho Siito­nen ja Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­tija Pirjo Rosqvist.

Kansain­vä­li­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kampan­ja­päi­vän 7.10. semi­naa­rilla oli otsikko ”Kunnon työn päivä ja ajan­koh­taista tes-toimin­nasta”. Tapah­tu­man järjes­ti­vät yhdessä Teol­li­suus­lii­ton kanssa toimi­hen­ki­löi­den Ammat­ti­liitto Pro ja ylem­pien toimi­hen­ki­löi­den YTN.

Teol­li­suu­den maail­man­lii­ton enti­nen pääsih­teeri, nykyi­sin konsult­tina toimiva Jyrki Raina on tehnyt laajan, vertai­le­van tutki­muk­sen kuuden Euroo­pan maan metalli‑, kemia- ja pape­ri­teol­li­suu­desta. Tutki­muk­sen tila­si­vat Teol­li­suus­liitto ja kolme muuta liit­toa ja aiheina olivat yleis­si­to­vuus ja paikal­li­nen sopiminen.

Rainan viesti työeh­to­so­pi­mus­ten laajasta katta­vuu­desta ja yleis­si­to­vuu­den hyödyistä on yksi­se­lit­tei­nen. Ei vain kuudessa tutki­tussa maassa, vaan muual­la­kin Euroo­passa, työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus on normi.

Kunnon työn päivän semi­naa­rissa Pron sopi­musa­la­vas­taava Roni Joki­nen ja Jyrki Raina.

Enem­mistö alakoh­tai­sista työeh­to­so­pi­muk­sista on yleis­si­to­via Belgiassa, Espan­jassa, Hollan­nissa, Luxem­bur­gissa, Rans­kassa ja Suomessa. Niitä sopi­muk­set olivat myös Krei­kassa, Portu­ga­lissa ja Roma­niassa vuoteen 2011 asti.

Ruot­sissa ei ole yleis­si­to­via tessejä, mutta tähän on käytän­nössä kuiten­kin päästy korkealla järjes­täy­ty­mi­sas­teella ja yritys­koh­tai­silla sopi­muk­silla. Ruot­sissa työeh­to­so­pi­muk­set katta­vat 90 prosent­tia kaikista palkan­saa­jista. Suomen luku on 89.

Oikeus solmia kollek­tii­vi­sesti työeh­to­so­pi­muk­sia on YK:n alai­sen työjär­jes­tön eli ILO:n turvaama perus­oi­keus, Raina muis­tutti. Tutki­muk­sissa on löydetty todis­teet siitä, että laajasti katta­vat työeh­to­so­pi­muk­set terveh­dyt­tä­vät koko yhteiskuntaa.

– Työeh­to­so­pi­muk­set autta­vat tasoit­ta­maan tuloe­roja. Yrityk­set­kin voit­ta­vat, ne saavat tasa­puo­li­sen pelikentän.

EU:n komis­sio­kin on alka­nut Rainan mukaan kään­tää kelk­kaansa. Euroo­pan unioni, Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto ja Euroo­pan keskus­pankki pakot­ti­vat esimer­kiksi Portu­ga­lin purka­maan työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mänsä vuoden 2008–2009 talous­krii­sin jälkeen.

– Mutta komis­sio näki, mihin tuhoon se johti. Komis­siossa on ryhdytty ajat­te­le­maan uudel­leen, Raina kuvaili.

Ruot­sin, Tans­kan ja Saksan ammat­ti­liit­to­jen edus­ta­jat olivat tois­ta­neet Rainalle tämän tutki­muk­sen aikana, ettei­vät liitot halua polii­tik­koja sotkeu­tu­maan työeh­to­neu­vot­te­lui­hin. Halli­tuk­set vaih­tu­vat ja Euroo­passa nousee myös poliit­ti­sia ääri­liik­keitä oikealta laidalta. Paljon parempi turva työn­te­ki­jöi­den etujen puolus­ta­mi­seen ovat yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ja vahvat liitot.

– Korkea järjes­täy­ty­mi­saste on tärkeää. Tehkää järjes­tä­mis­työtä paljon enem­män kuin mitä nyt teette. Paikal­li­nen sopi­mi­nen vaatii takuik­seen turva­lausek­keita, näihin neuvoi­hin Raina päätti paljon uutta tietoa sisäl­tä­neen esitelmänsä.

Jyrki Raina ja YTN:n neuvot­te­lu­pääl­likkö Petteri Oksa

”KOUKKU ON NIELTY”

Ympäri koko Euroo­pan työnan­ta­jat ovat lähte­neet yhtei­seen hyök­käyk­seen saadak­seen työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män murret­tua. Operaa­tio näyt­tää suun­ni­tel­mal­li­selta, ja median kautta taval­li­sille työn­te­ki­jöille syöte­tään myyt­tejä ja vääris­tel­tyä tietoa työmarkkinoista.

– Ei ole sattu­maa, että Suomen työeh­to­neu­vot­te­luissa puhu­taan nyt yleis­si­to­vuu­desta, ylem­pien toimi­hen­ki­löi­den liiton eli YTN:n neuvot­te­lu­pääl­likkö Petteri Oksa totesi.

Oksa kuvaili, että taval­li­set työn­te­ki­jät ovat niel­leet median levit­tä­mät vääris­te­lyt ”kouk­kuina kitusiin aika syvälle”.

– Palkan­muo­dos­tus Suomessa on jäyk­kää. Se on myytti. Muis­tut­ta­kaa työpai­koilla, että jäyk­kyys ei ole totta!

Talous­tie­teessä kuva­taan tulon­siir­roilla yleensä sitä, miten vero­tuk­sen kautta saaduilla varoilla tuetaan köyhim­piä kansa­no­sia. Suomessa tulon­siirto-käsite saa aivan uuden merki­tyk­sen. Työn­te­ki­jöiltä on siir­retty miljar­di­kau­palla euroja yrityk­sille vuodesta 2012 lähtien.

Oksa esit­teli kiis­tat­to­miin viran­omais­tie­toi­hin perus­tu­vat laskel­mansa luetel­len näiden ”tulon­siir­to­jen” piiriin muiden muassa vuoden 2010 yritys­ten Kela-maksun pois­ton, vuosien 2012 ja 2014 yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­set ja vuosien 2017–2020 sotu-maksu­jen sälyt­tä­mi­sen entistä raskaam­pina työn­te­ki­jöille. Ensi vuonna näiden euro­jen yhteen­las­kettu summa on 4 miljardia.

– Suhteel­li­nen työn hinta on laske­nut Suomessa 2012 lähtien, Oksa alleviivasi.

AY-LIIKE OLKOON GLOBAALI!

Raina sanoi omassa esityk­ses­sään olevansa erityi­sen ylpeä niistä voitoista, joita Indo­ne­sian ay-liike on saavut­ta­nut pohjois­mais­ten ammat­ti­liit­to­jen tuella. Viidessä vuodessa vähim­mäis­pal­kat tuplat­tiin ja yli 200 miljoo­naa indo­ne­sia­laista saatiin katta­van sosi­aa­li­tur­van piiriin. Ammat­ti­lii­tot ovat tehneet, toisin kuin Suomessa, hyvää yhteis­työtä myös opis­ke­li­ja­liik­keen kanssa.

Tytti Pernulle Indo­ne­sian esimerkki kuului­kin semi­naa­ri­päi­vän sykäh­dyt­tä­vim­piin antei­hin. Pernu on Outo­kum­mun Tornion teräs­teh­taan 1 800 tuotan­to­työn­te­ki­jän pääluottamusmies.

”Meidän tulee näyt­tää kaikille työn­te­ki­jöille, että liitto ajaa ihan kaik­kien juuri siinä amma­tissa ja työssä olevien etuja”, Tornion teräs­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Tytti Pernu sanoo.

– Oli todella mielen­kiin­toista kuulla, miten Indo­ne­siassa on edis­tytty, vaikka siellä on ay-liike ollut täysin rapau­tu­nut tai sitä ei ole käytän­nössä ollut ollenkaan.

– Ay-liik­keen kuuluu­kin toimia maail­man­laa­jui­sesti. Ei meidän pitäisi vain katsoa, että saadaan enem­män kuin pape­ri­liit­to­lai­set. Ay-liike on tätä isompi aate, Pernu alleviivaa.

Järjes­täy­ty­mi­sas­teesta puhut­taessa Pernu kertoo huoles­tu­neen oloi­sena, että teräs­teh­taal­la­kin liit­toon liit­ty­nei­den prosent­ti­luku on vaipu­nut alle 70 prosentin.

– Meneekö meillä liian hyvin, eikö koto­na­kaan enää opeteta toisista huoleh­ti­mista? Opete­taanko jo lapsil­le­kin, että kunhan vaan itse pärjää ja selviy­tyy, niin silloin on voittaja?

Pernulle tällai­set ”voitot” ovat täysin vieraita eivätkä kelpaa elämi­sen ohje­nuo­riksi ollen­kaan. Kriti­soi­ta­vaa riit­tää Pernusta oman­kin liiton toiminnassa.

– Meidän pitäisi luoda me-henkeä. Meidän tulee näyt­tää kaikille työn­te­ki­jöille, että liitto ajaa ihan kaik­kien juuri siinä amma­tissa ja työssä olevien etuja.

– Poli­ti­kointi ei ole enää tätä päivää. Se on nuorille ihan vierasta. Nuori saat­taa jättää liit­ty­mättä liit­toon juuri siksi, että liiton toimin­taa näyt­tää hallit­se­van kaksi työväenpuoluetta.

Teräs­teh­taan pääluot­ta­mus­mies aloitti pestinsä tammi­kuun alussa. Pernu kertoo otta­neensa aivan uuden­lai­sen otteen jäsen­ten rekry­toi­mi­seen monen muun teol­li­suus­liit­to­lai­sen luot­ta­mus­mie­hen tapoi­hin nähden.

– Minä keskus­te­len kaik­kien kanssa, myös YTK:laisten. Enhän minä itse­kään haluaisi liit­tyä sellai­seen järjes­töön, jonka edus­taja ei edes puhu kans­sani! Edun­val­von­nan järjes­tel­mää meidän on yllä­pi­det­tävä liit­ty­mällä liit­toon, Pernu painottaa.

Ja sitten se julki­suus… Pernua suutut­taa se, miten johdon­mu­kai­sen kiel­tei­sesti suoma­lai­nen media puhuu ammattiyhdistysliikkeestä.

– Me emme ylitä uutis­kyn­nystä, tai jos ylitämme, meidän teke­mi­semme kään­ne­tään aina niin päin, että ne muut­tu­vat negatiivisiksi.

Entäs sitten se nais­asia! Pernua kismit­tää omalla kohdalla erito­ten sekin, että häntä on haas­ta­teltu tiedo­tus­vä­li­nei­siin pestinsä aloit­ta­mi­sen jälkeen aina teräs­teh­taan naispääluot­ta­mus­mie­henä. Yle kunnos­tau­tui jopa niin perin­poh­jai­sesti naisit­te­lus­saan ja ay-kiel­tei­syy­des­sään, ettei edes mainin­nut Pernun olevan nime­no­maan Teol­li­suus­lii­ton pääluot­ta­mus­mies. Emmekä me itse­kään näytä osaavan…

– Minua haas­ta­tel­tiin tänään kansain­vä­li­sen ay-liik­keen videolle. Vaikka olen ehti­nyt olla niin Metal­li­lii­ton, Pron kuin nyt Teol­li­suus­lii­ton­kin luot­ta­mus­mie­henä, niin silti minulta kysyt­tiin ensim­mäi­seksi, millai­sia haas­teita kohtaan naispääluot­ta­mus­mie­henä.

Ja tämän päälle Pernu nauraa hersy­västi, mutta siinä rähi­see roima annos kiuk­kua ja turhautumista.

AVOIMUUTTA TEOLLISUUSLIITTOONKIN

Semi­naa­rissa puitiin paljas­tuk­sia työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den ylei­syy­destä ympäri Euroo­pan, mutta myös Teol­li­suus­lii­ton omaa ajan­koh­taista tes-neuvottelutilannetta.

– Tämä­hän oli ihan piik­ki­paikka saada tietoa meidän tes-neuvot­te­luis­tamme. Tuonne työpai­koille ei aina­kaan vielä tois­tai­seksi ole paljoa tietoa tihku­nut neuvot­te­luista. On myös mielen­kiin­toista kuulla euroop­pa­lai­sista tuulista.

Näistä syistä Kari Purmo­nen Koneen Hyvin­kään hissi­teh­taalta osal­lis­tui semi­naa­riin. Hän on tehtaan pääluot­ta­mus ja Koneen euroop­pa­lai­sen yritys­neu­vos­ton eli EWC:n henki­lös­tö­edus­ta­jien puheenjohtaja.

– Kiin­ni­tin huomiota siihen, että YTN:n edus­taja lupasi heidän kerto­van avoi­mesti tes-neuvot­te­luista. Sitä­hän meidän Teol­li­suus­lii­ton­kin jäse­nistö toivoo. Ja minulla on taas sama vanha laulu neuvot­te­lui­hin, kun palkan­ko­ro­tuk­sista puhu­taan; ei prosentti- vaan euro­ko­ro­tuk­sia, eikä yleis­ko­ro­tus­ten jaka­mista paikal­li­sesti työpai­koilla, Purmo­nen vaatii.

Teol­li­suus­lii­ton pitäisi perus­taa sairaus­kassa jäse­nil­leen Raken­nus­lii­ton tapaan. Koneen hissi­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Kari Purmo­nen sanoo.

Järjes­täy­ty­mi­sen kohen­nus­kei­noiksi Purmo­nen esit­tää niitä, jotka voidaan napata naapuriliitosta.

– Pienet ja keski­suu­ret yrityk­set työl­lis­tä­vät kaik­kein eniten ihmi­siä, mutta niissä voi työter­veys­huolto olla ihan mini­missä. Raken­nus­liitto on jo päät­tä­nyt perus­taa sairaus­kas­san jäse­nis­töä varten. Teol­li­suus­lii­ton pitäisi tehdä sama asia, se toisi konkreet­tista hyötyä monille jäsenille.

– Raksalla on myös Suomessa työtä teke­ville maahan­muut­ta­jille omia osas­toja. Voisiko Teol­li­suus­liit­to­kin saada jäse­niä tätä kautta? Ja miksei Teol­li­suus­liitto voisi palkata lisää toimit­si­joita, jotka osaa­vat esimer­kiksi viroa, venä­jää tai puolaa, Purmo­nen esittää.

AITOJA YT-NEUVOTTELUJA RUOTSIN MALLIIN

– Aion tutus­tua ihan kunnolla Rainan tutki­muk­seen. Varsin­kin Ruot­sin neuvot­te­lu­malli työeh­to­so­pi­muk­sista kiin­nos­taa. Miksei Saksa­kin, koska niin Ruotsi kuin Saksa­kin ovat Suomen tärkeim­piä kilpailijamaita.

Näin kaavai­lee semi­naa­ri­päi­vän jälkeen lasi­työn­te­kijä, pääluot­ta­mus­mies Juho Siito­nen Lumon Oy:ltä Kouvolasta.

”Kaikille jäse­nille pitäisi tiedot­taa työnan­ta­ja­puo­len esit­tä­mät linjauk­set ja liiton omat tavoit­teet”, Lumo­nin pääluot­ta­mus­mies Juho Siito­nen sanoo.

Reijo Paana­nen edusti semi­naa­rissa Nordic-INiä eli pohjois­maista ay-liikettä. Paana­nen oli omassa esityk­ses­sään kuvail­lut tark­kaan sen, että Ruot­sissa yt-laki eli myötä­mää­rää­mis­laki ei ole mitään yritys­ten sane­lua. Uudis­tuk­sen alla olevasta laista ei ole tulossa ”irti­sa­no­mi­sau­to­maat­tia” Suomen tapaan, Paana­nen uumoili. Naapu­rissa laki takaa sen, että jopa vähäi­sistä muutok­sista ja uudis­tuk­sista käydään aitoa, kahden­kes­kistä neuvot­te­lua työnan­taja- ja työn­te­ki­jä­puo­len välillä.

Paana­nen oli toden­nut myös, että Suomen edus­kun­nassa aiem­min käytössä ollut komi­tea­lai­tos toimi äärim­mäi­sen hyvin. Isot asiat valmis­tel­tiin komi­teoissa halli­tuk­sessa istu­vien puoluei­den ja oppo­si­tion edus­ta­jien väli­sessä, yhtei­sessä konklaa­vissa. Paana­nen oli kuvan­nut komi­tea­lai­tosta ”maail­man halvim­maksi järjes­tel­mäksi, joka tuot­taa kestä­viä tuloksia”.

– Siitä voitai­siin Suomes­sa­kin ottaa mallia, Siito­nen tuumaa tarkoit­taen ruot­sa­lais­mal­li­sen ”disku­tee­raa­mi­sen” tuomista niin suoma­lai­siin yt-neuvot­te­lui­hin kuin poliit­tis­ten­kin päätös­ten valmisteluun.

Nordic IN:n Reijo Paananen

YTN:n edus­taja oli luvan­nut semi­naa­rissa, että järjestö ilmoit­taa avoi­mesti kaikki tavoit­teensa ja kulloi­sen­kin neuvottelutilanteen.

– Minusta Teol­li­suus­lii­ton pitäisi toimia samoin. Kaikille jäse­nille pitäisi tiedot­taa työnan­ta­ja­puo­len esit­tä­mät linjauk­set ja liiton omat tavoit­teet, Siito­nen sanoo.

Järjes­täy­ty­mi­sen merki­tystä koros­tet­tiin semi­naa­rissa moneen kertaan. Edes ay-liik­keen arkki­vil­lit­sijä ja mainio esiin­tyjä Jyrki Raina ei kuiten­kaan suos­tu­nut esit­te­le­mään käytän­nön keinoja jäsen­mää­rän kasvat­ta­mi­seen. Siito­nen yrit­tää pitää oman tont­tinsa kunnossa.

– Minun mieles­täni jo amik­sen ekaluok­ka­lai­sille pitää mennä puhu­maan ay-liik­keestä. Olin itse juuri Mikke­lissä oppi­lai­tos­tie­do­tuk­sen kurs­silla. Nuoret pitää saada jo koulun penkiltä liit­ty­mään liit­toon. Ja tietysti jokaista uutta työn­te­ki­jää on pyydet­tävä liittymään.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA