Hannu Siltala: Ammatil­lisen koulu­tuksen korjaussarja

Halli­tus­oh­jelman kirjaus oppivel­vol­li­suusiän korot­ta­mi­sesta 18 vuoteen ja toisen asteen koulu­tuksen maksut­to­muus ovat pitkään odotet­tuja uudis­tuksia. Ne edistävät yhteis­kun­nal­lista tasa-arvoa ja paran­tavat vähäva­raisten perheiden lasten mahdol­li­suuksia ammatil­li­siin tai lukio-opintoihin. Perus­koulu-uudis­tuk­seen verrat­ta­vissa oleva muutos on niin merkit­tävä, etteivät sitä peruuta tulevat­kaan hallitukset.

Maksut­to­muus merkitsee opiske­li­jalle muun muassa oppima­te­ri­aa­lien ja ammatil­li­sissa opinnoissa tarvit­ta­vien kalliiden työka­lujen ilmaista käyttöön saamista. Epäselvää vielä on, koskeeko maksut­to­muus myös yli 18 vuotta täyttä­neitä opiske­li­joita, mutta uudistus on saatet­tava näiltäkin osin tasa-arvoi­sesti maaliin.

Ammatil­lisen koulu­tuksen laatua paran­ne­taan ja reformin toteu­tuk­sessa esiin tulleita puutteita korja­taan. Koulu­päi­vistä ja viikoista tehdään koulu­koh­tai­sella suunnit­te­lulla eheitä. Hyppy­tun­tien ja välipäi­vien aiheut­tama tyhjä­käynti jää opiske­lusta pois. Tavoit­teena on saavuttaa mielekäs opintoja eteen­päin vievä opiskelurytmi.

Tähän kokonai­suu­teen kuuluu myös työpai­koilla tapah­tuva koulu­tus­so­pi­musop­pi­laiden tehokas ohjaa­minen. Tavoit­teiden toteut­ta­mista auttaa luvattu 1 000 määrä­ai­kaisen opettajan rekry­tointi, joiden palkkaa­mi­seen on vuosien 2019 ja 2023 välisenä aikana jaetta­vissa tulevai­suusin­ves­toin­tina yhteensä 235 miljoonaa euroa.

”Jatkuva oppiminen vastaa ihmisten tarpee­seen uudistaa ja kehittää osaamis­taan läpi koko elämän.”

Ammatil­lisen koulu­tuksen krooninen rahoi­tus­vaje on 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että aikai­semmat halli­tukset ovat leikan­neet ammatil­lisen koulu­tuksen kokonais­ra­hoi­tuk­sesta vuosi­ta­solla yli 300 miljoonaa euroa. Se on pakot­tanut koulu­tuksen järjes­täjät muun muassa vähen­tä­mään opetus- ja muun henki­löstön määrää 1 600 hengellä. Tulevai­suusin­ves­toin­tien lisäksi perus­ra­hoi­tusta pitäisi nostaa vähin­tään 60 miljoo­nalla eurolla.

Myös parla­men­taa­ri­seen toteu­tuk­seen tuleva jatkuvan oppimisen uudistus on merkit­tävä satsaus. Jatkuva oppiminen vastaa ihmisten tarpee­seen uudistaa ja kehittää osaamis­taan läpi koko elämän. Uudistus toteu­te­taan kolmi­kan­tai­sesti koulu­tuksen järjes­tä­jien kanssa. Tarkas­te­luun kuuluvia asioita ovat esimer­kiksi koulu­tuksen tarjonta, rahoitus, sosiaa­li­turva, muutos­turva ja työttömyysturva.

Osana edellä mainit­tuja tavoit­teita luodaan kansal­liset osaamisen tunnis­ta­misen periaat­teet. Niiden avulla on tarkoitus kartoittaa eri tavoin hankittu yksilön osaaminen työelä­mässä ja opiske­lussa. Tällä voidaan välttää turha moneen kertaan tapah­tuva samojen asioiden opiskelu ja tehdä näkyväksi myös maahan­muut­ta­jien kotomais­saan hankkima osaaminen.

HANNU SILTALA
Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA