Meri-Lapin kiertotalousmallissa teollisuusyritykset tekevät poikkeuksellista yhteistyötä. Toisten sivuvirtoja hyödyntämällä on aiemmin jätteeksi luokitellusta materiaalista voitu kehittää ekologisia tuotteita, jotka vähentävät hukkaa ja säästävät ympäristöä.

• Meri-Lapis­sa on maail­man pohjoisin bio‑, metalli‑, kaivos- ja ener­gia­te­ol­lisu­u­den keskit­tymä. Yri­tyk­set sijait­se­vat ympyrässä, jon­ka halka­isi­ja on 25 kilo­metriä. Alueen sisäl­lä on kolme suur­ta teol­lisu­uskeskit­tymää ja noin 100 teol­lisu­us­palvelui­hin keskit­tynyt­tä pk-yri­tys­tä.
• Elin­voimaisel­la talousalueel­la syn­tyy noin 80 % Lapin teol­lisu­us­tuotan­nos­ta ja 7 % koko Suomen vien­nistä. Alueen yri­tys­ten vien­nin arvo on yli 4 mrd. euroa vuodessa.
• Teol­lisu­usyri­tyk­sis­sä on 4 000 työ­paikkaa. Las­ket­taes­sa mukaan ali­hank­in­taketjut ja muut työl­listävät vaiku­tuk­set on työ­paikko­ja yhteen­sä 15 000–20 000.

Meri-Lapis­sa tuote­taan teol­lisu­u­den sivu­tuot­tei­ta 1,7 miljoon­aa ton­nia vuosit­tain. Määrän on arvioitu vas­taa­van 130 rekkalastil­lista tavaraa vuo­den jokaise­na päivänä. Sitä ei halu­ta huka­ta.

Näitä teol­lisen kier­to­talouden tuot­tei­ta hyö­dyn­netään jo nyt muun muas­sa maarak­en­tamises­sa, kemikaalien tuotan­nos­sa, betoni­tuot­teis­sa, rav­in­teina ja ener­giana.

Teol­lises­sa kier­to­taloudessa mate­ri­aalien määrät ovat val­tavia. Suomes­sa syn­tyvästä jät­teestä yli 95 pros­ent­tia syn­tyy muual­la kuin koti­talouk­sis­sa. Tähän liit­tyy huikei­ta liike­taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia. Meri-Lapis­sa arvioidaan ole­van parikym­men­tä teol­lisen kier­to­talouden aihio­ta jo kehit­teil­lä. Työl­lisyys­vaiku­tus niis­sä olisi parhaim­mil­laan 400 työ­paikkaa.

Out­okum­mun Tornion teräste­hdas on alueen merkit­tävin teolli­nen toim­i­ja, jon­ka palveluk­ses­sa työsken­telee suo­raan 2 200 työn­tek­i­jää sekä urakoit­si­joiden ja ali­hankki­joiden kaut­ta 600 työn­tek­i­jää. Kier­rä­tys­ma­te­ri­aalien ja sivu­vir­to­jen hyö­tykäyt­tö on vara­päälu­ot­ta­mus­mies Tom­mi Sauvolaisen mielestä kas­vat­tanut yhtiötä jo vuosikym­me­nien ajan.

– Me ajat­telemme, että kier­to­talous on ensin­näkin ekol­o­gis­es­ti kestävää, mut­ta se kyke­nee myös luo­maan pysyviä työ­paikko­ja Tornion seudulle. Haalaris­sa ei tarvitse aina lukea ”Out­okumpu”. Ammat­tiosas­ton jäsen­määrä on 1990-luvul­ta läh­tien vähin­täänkin tuplaan­tunut.

SUOMI ON EDELLÄKÄVIJÄ

Suo­mi on edel­läkävi­jä kier­to­taloudessa. Euroopan komis­sio val­it­si vuon­na 2014 Lapin mod­ernin klus­terike­hit­tämisen Euroopan mallialueek­si luon­non­va­ro­jen kestävässä jalostamises­sa. Sitra valit­ti­in viime vuon­na maail­man johtavak­si kier­to­talous­toim­i­jak­si Maail­man talous­foo­ru­mis­sa.

Kemin Digipo­lis Oy:llä on ollut merkit­tävä rooli kier­to­talous­mall­in rak­en­tamises­sa. Kier­to­taloudessa ei jae­ta pikavoit­to­ja.

– Aivan ensim­mäisek­si pitää kyetä löytämään toim­i­joiden keskinäi­nen luot­ta­mus, sanoo Digipo­lik­ses­sa teol­lisu­us­palvelu­jen kehit­tämiso­hjel­maa aiem­min pitkään vetänyt Kari Poikela.

Kun maa­han laa­dit­ti­in vuon­na 2016 maail­man ensim­mäi­nen kansalli­nen kier­to­talouden toim­intao­hjel­man tiekart­ta, Sitra nime­si yhdek­si avain­hankkeek­si Kemi-Tornion teol­lisen kier­to­talouden inno­vaa­tioalus­tan.

Digipo­lis, Kemin kaupun­ki, Lapin ammat­tiko­rkeak­oulu ja Sitra ovat yhdessä teol­lisu­u­den ja palveluyri­tys­ten kanssa luoneet suo­ma­laisen eko­te­ol­lisu­us­puis­to­jen mallin. Siinä lähel­lä sijait­se­vat yri­tyk­set jaka­vat esimerkik­si tietoa ja osaamista sekä mate­ri­aale­ja, vet­tä, ener­giaa ja infra­struk­tu­uria keskenään.

– Kemi-Tornion eko­te­ol­lisu­us­puis­to on mui­hin puis­toi­hin ver­rat­tuna fyy­sis­es­ti laa­ja alue, mut­ta sen sisäl­lä tehdään kiin­teää yhteistyötä etäisyyk­sistä huoli­mat­ta, kier­to­talouden johta­va asiantun­ti­ja Nani Pajunen Sitrasta kiit­telee.

Meneil­lään ole­van han­kkeen myötä Kemi­in sijoitet­ti­in Suomen ensim­mäi­nen val­takun­nalli­nen teol­lisen kier­to­talouden osaamiskeskus. Kier­to- ja bio­talouskeskuk­sen johta­jana nyky­isin toimi­va Poikela pitää alueen vahvuute­na mah­dol­lisu­ut­ta hyö­dyn­tää eri toim­i­joiden tuotan­non sivu­vir­to­ja toimi­alara­jat ylit­täväl­lä taval­la.

Hän iloit­see eri­tyis­es­ti kaivos­te­ol­lisu­u­den kanssa tapah­tu­vas­ta laa­jenev­as­ta yhteistyöstä. Kier­to­talouskeskuk­sen yhdessä Tapo­järvi Oy:n kanssa rak­en­ta­ma pilot­ti­hanke sivukivika­so­jen ekol­o­gisen päällysrak­en­teen kehit­tämis­es­tä palkit­ti­in tänä vuon­na kan­sain­välisel­lä Glob­al Slag ‑inno­vaa­tiopalkin­nol­la.

Palk­in­to myön­net­ti­in kuon­apo­h­jaisen geopoly­meerin tuot­teis­tamistyöstä Out­okum­mun ali­hankki­jana toimi­valle Tapo­järvelle. Geopoly­meerip­in­tarakenne on tiivis, veden ja hapen pitävä rakenne, jol­la voidaan peit­tää kaivosten sul­fidis­et sivukivikasat. Tähän tarkoituk­seen on tyyp­il­lis­es­ti käytet­ty HDPE-muovikalvoa.

– Tätä raken­net­ta on tes­tat­tu Kit­tilän kul­takai­vok­sel­la. Kyken­emme vas­taa­maan kaivos­te­ol­lisu­u­den globaalei­hin ympäristöhaasteisi­in, Poikela myhäilee.

Kier­to- ja bio­talous ovat Kemin kaupun­gin strate­gisia kehit­tämisa­lo­ja. Digipo­lis on kaupun­gin tytäry­htiö. Kaupung­in­jo­hta­ja Tero Nis­sisen mielestä mainit­tu kaivos­alan pilot­ti­hanke on hyvä esimerk­ki nyky­is­ten rahoi­tusin­stru­ment­tien liial­lis­es­ta jäykkyy­destä.

– Kyse oli vain reilun 200 000 euron han­kkeesta. Mukana oli parikym­men­tä yri­tys­tä. Joillekin rahoit­ta­jille mainit­tu sum­ma oli liian suuri ja toisille liian pieni. Mene­timme vuo­den etsiessämme riit­tävän jous­tavaa rahoi­tus­mekanis­mia, Nissi­nen lähet­tää päät­täjille ter­veisiä.

ROMUSTA KIERRÄTYSTERÄSTÄ

Out­okum­mun Tornion teräste­hdas on Euroopan suurin mate­ri­aalien kier­rä­tys­laitos. Tehdas valmis­taa vuosit­tain noin 1,6 miljoon­aa ton­nia ruos­tu­ma­ton­ta terästä kier­rä­tys­teräk­ses­tä. Sitä kut­sut­ti­in ennen romu­rau­dak­si. Kier­rä­tys­terästä käytetään 1,3 miljoon­aa ton­nia vuodessa. Sen lisäk­si valmis­tuk­seen hupe­nee 0,5 miljoon­aa ton­nia eri­laisia seo­sainei­ta.

Out­okumpu-kon­sernin kestävän kehi­tyk­sen johta­ja Juha Yli­maunu toteaa tehtaal­la valmis­te­tun teräk­sen met­alli­sisäl­lön kier­rä­tys­ta­son ole­van noin 85 pros­ent­tia. Out­okumpu ostaa kier­rä­tys­terästä etupäässä pohjo­is­maista ja Kes­ki-Euroopas­ta. Joitakin eriä oste­taan myös Rot­ter­damin isos­ta kier­rä­tys­teräspörssistä, johon tulee tavaraa muis­takin maanosista.

– Romu­rauta oste­taan tiet­ty­inä stan­dar­d­i­en mukaisi­na laa­tu­ina, joi­hin kaik­ki toimit­ta­jamme ovat sitoutuneet, Yli­maunu selit­tää.

Kupari tai sink­ki romu­rau­dan joukos­sa ovat ruos­tu­mat­toma­lle teräk­selle myrkkyä. Niiden löy­tymi­nen sulatuk­ses­sa saat­taa johtaa koko sulatuk­sen romut­tamiseen. Kier­rä­tys­teräk­sen eri sula­tus­vai­heis­sa ote­taankin use­ampia analysoitavia näyt­teitä, joiden avul­la korkea laatu ja muiden met­al­lien määrän min­i­maal­isu­us varmis­te­taan.

– Olemme joutuneet palaut­ta­maan toimit­ta­jille kokon­aisia laivalaste­ja, mikä tarkoit­taa tuhan­sia ton­ne­ja epäku­rant­tia raa­ka-ainet­ta, toteaa Out­okum­mun Tornion ja Ruotsin Aves­tan raa­ka-ainei­den han­k­in­ta­jo­hta­ja Tar­ja Elf.

Teräk­ses­tä tekee ruos­tu­mat­toman juuri kro­mi, jota Out­okumpu saa omis­ta­mas­taan Kemin kai­vok­ses­ta louhi­tus­ta kromi­it­ti­malmista. Ruos­tu­mat­toman teräk­sen valmis­tuk­sen eri vai­heis­sa ja muis­sakin met­al­lur­gi­sis­sa pros­es­seis­sa tarvi­taan myös kuo­nan­muo­dosta­jia.

– Fer­rokro­mia sulatet­taes­sa kuo­nan­muo­dosta­ja on kvart­si­it­ti. Näistä kuo­nan­muo­dosta­jista muo­dos­tuu merkit­tävä sivu­ma­te­ri­aalivir­ta, joka pitää saa­da kier­toon, Yli­maunu selit­tää.

Kuo­nan tärkein tehtävä on pros­essin aikana vas­taan­ot­taa syn­tyviä hape­tus­tuot­tei­ta ja suo­ja­ta terästä ilman hapet­taval­ta vaiku­tuk­selta. Kuona erotel­laan sulas­ta joko kaata­mal­la tai laap­paa­mal­la kon­vert­ter­ista tai val­okaar­i­u­u­nista.

Kuon­aa tehdään kah­ta lajia, fer­rokromikuon­aa 700 000 ton­nia ja teräskuon­aa 300 000 ton­nia vuodessa. Mus­taa fer­rokromikuon­aa Out­okumpu on myynyt vuosikym­me­nien ajan. Kuon­aa käytetään lähin­nä raken­nus­tarkoituk­si­in, eri­tyis­es­ti maarak­en­tamiseen.

– Tätä kuon­aa ohjataan myös muuhun teol­lisu­u­teen. Kromin korkean sulamispis­teen vuok­si sitä käytetään tulenkestävien tiilien valmis­tamiseen. Vaalean teräskuo­nan käytämme suurim­mak­si osak­si itse, Yli­maunu sel­ven­tää.

Out­okumpu käyt­tää kuonien pros­es­soin­ti­in ali­hankki­jana teräste­htaan kupeessa sijait­se­vaa moni­alayri­tys­tä Tapo­järveä. Sekä fer­rokro­mi- että teräskuonas­sa on arvomet­alle­ja, jot­ka Tapo­järvi erot­telee ja palaut­taa Out­okum­mulle. Samal­la kuonat käsitel­lään uudelleenkäyt­töä varten.

Kon­vert­tereis­sa ja val­okaar­i­u­uneis­sa käytetään tulenkestäviä tiil­iä, jot­ka Tapo­järvi murskaa niiden tul­lessa käyt­töikän­sä päähän ja tekee niistä tulenkestävää mas­saa, minkä Out­okumpu voi käyt­tää jälleen uud­estaan.

HIILIJALANJÄLKI MAAILMAN ALHAISIN

Out­okum­mun Tornion tehtaiden hiil­i­jalan­jäl­ki on ruos­tu­mat­toman teräk­sen valmis­tuk­ses­sa maail­man alhaisin. Se perus­tuu Yli­mau­nun mukaan eri­tyis­es­ti omaan fer­rokromi­in, joka valmis­te­taan erit­täin tehokkaasti ja vähähi­ilisel­lä sähköl­lä. Alhaiseen hiil­i­jalan­jäl­keen vaikut­ta­vat myös inte­graa­tion tuo­mat edut.

– Meil­lä on fer­rokromisu­lat­to, teräs­su­lat­to, kuumavalssaamo ja kylmä­valssaamo samal­la alueel­la. Se mah­dol­lis­taa sulan fer­rokromin käytön teräste­htaal­la, Yli­maunu selit­tää.

Teräs­te­ol­lisu­u­den valssaamot ovat per­in­teis­es­ti saat­ta­neet sijai­ta eri paikkakun­nil­la, jopa eri mais­sa, mikä on pakot­tanut yhtiöt hilli­jalan­jälkeä kas­vat­tavi­in ylimääräisi­in kul­je­tuk­si­in. Inte­graa­tio antaa Out­okum­mulle merkit­tävän kil­pailue­dun. Sulaa fer­roko­ro­mia ei pystytä käyt­tämään mis­sään muual­la.

Out­okum­mun kehit­tämil­lä teknisil­lä ratkaisuil­la kyetään tuotan­to­pros­essin eri vai­heis­sa monin tavoin säästämään ja kier­rät­tämään. Sivu­tuotepääl­likkö Eveli­ina Kar­jalainen ker­too, kuin­ka inte­graa­tion ansios­ta jatku­vavalukoneessa vale­tut, 14 metrin mit­taisik­si katkaistut reilun 20 ton­nin pain­oiset terä­sai­hiot voidaan toimit­taa kuumi­na kuumavalssaamolle.

– Ei tarvitse käyt­tää niin paljon polt­tokaa­sua aihion läm­mit­tämiseen, Kar­jalainen sanoo.

Kuumavalssaus­ta varten aihio on kuumen­net­ta­va yli 1 200 asteeseen. Niin fer­rokromite­htaal­la kuin kuuma- ja kylmä­valssaamol­lakin hyö­dyn­netään polt­toen­er­giana sula­tus­pros­es­sis­sa syn­tyvää häkäkaa­sua.

Tornion Voima käyt­tää myös Out­okum­mun häkäkaa­sua raa­ka-aineenaan ener­gian tuotan­nos­sa. Se välit­tää kaukoläm­pöä sekä kaupungille että Out­okum­mulle. Teräste­htaan häkäkaa­sua ostaa myös Röyt­tän sata­mas­sa sijait­se­va kalkkite­hdas SMA Min­er­al.

Tornios­sa kyetään saavut­ta­maan vieläkin alhaisem­pi hiil­i­jalan­jäl­ki tule­vien tehokkaam­paan teknolo­giaan ohjau­tu­vien kor­vaus­in­vestoin­tien ansios­ta. Kesäku­us­sa vihit­ti­in käyt­töön pohjo­is­maid­en suurin LNG-varas­to tehtaan sata­mas­sa. Out­okumpu on suurin osakas ter­mi­naalin omis­tavas­sa Man­ga LNG Oy:ssä.

– Olemme investoi­neet tehtaalle merkit­tävästi maakaa­sun käyt­töönot­tamisek­si. Ter­mi­naali mak­soi noin 100 miljoon­aa euroa. Lisäk­si Out­okumpu investoi noin 30 miljoon­aa euroa siir­tyäk­seen käyt­tämään nesteytet­tyä maakaa­sua. Tämä vähen­tää Tornion tehtaiden CO2- ja typ­piok­sidipäästöjä 10–20 pros­ent­tia, Yli­maunu ker­too.

HIILTÄ EI VOI KIELTÄÄ

Antti Rin­teen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa pyritään yltämään hiilineu­traal­i­u­teen jo vuon­na 2035. Lisäk­si hiilinegati­ivi­su­u­teen sitoudu­taan pian vuo­den 2035 jäl­keen. Hal­li­tus vaatii EU:ta saavut­ta­maan hiilineu­traal­i­u­den ennen vuot­ta 2050 ja tiuken­ta­maan vuo­den 2030 päästövähen­nys­tavoitet­ta vähin­tään 55 pros­ent­ti­in.

Jos tavoit­teet halu­taan käytän­nössäkin toteut­taa, uusia käyt­tökelpoisia teknolo­gioi­ta ja hiilin­ielu­ja tulisi Yli­mau­nun mielestä olla nyky­istä enem­män.

– Ruos­tu­ma­ton­ta terästä ei ole ilman fer­rokro­mia. Fer­rokromin valmis­tuk­ses­sa hiili on ain­oa mah­dolli­nen kromi­malmin pelk­istin.

Jos fer­rokro­mia ei voi enää tehdä hiilel­lä, sil­loin ei maail­mas­sa olisi enää ruos­tu­ma­ton­ta terästä. Hiilen kieltämi­nen johtaisi moni­in kohtu­ut­tomi­in seu­rauk­si­in. Ruos­tu­mat­toman teräk­sen puuttues­sa hygien­ian taso sairaalois­sa tai keit­tiöis­sä rom­ah­taisi.

Yli­maunu pitää EU-tason päät­täjien tietämät­tömyyt­tä kier­to­talouden lainalaisuuk­sista uhkana teräs­te­ol­lisu­udelle. Sekä komis­sios­sa että europar­la­men­tis­sa käyte­tyis­sä puheen­vuorois­sa on vaa­dit­tu haitallis­ten ainei­den pois­tamista teräk­sen kier­rä­tyk­ses­tä. Kiel­let­täviksi on ehdotet­tu muun muas­sa nikke­liä, kro­mia ja mui­ta vas­taavia met­alle­ja.

– Ne ovat täysin vält­tämät­tömiä seo­sainei­ta ruos­tu­mat­toman teräk­sen valmis­tuk­ses­sa. Jos­sakin muus­sa olo­muo­dos­sa nämä aineet voivat toki olla haitallisia, mut­ta ei teräk­sessä mis­sään sen elinkaaren vai­heessa.

Sen sijaan hal­li­tu­so­hjel­man mukainen sähköveron laskem­i­nen EU:n minim­i­ta­soon samal­la taval­la kuin Ruot­sis­sa kan­nus­taa teol­lisu­ut­ta met­al­lien kier­rä­tyk­seen jatkos­sakin.

– Uudessa jär­jestelyssä min­imivero mak­se­taan vain ker­ran ilman mon­imutkaista palau­tus­menet­te­lyä, mikä on selkeä paran­nus, Yli­maunu kehuu.

Ympäristöneu­vos Anna-Mai­ja Pajukallio ympäristömin­is­ter­iöstä pain­ot­taa, että kier­to­talouteen siir­tymisessä tarvi­taan niin elinkei­noelämää kuin vira­nomaisia. Kulut­ta­jatkin ovat tärkeitä. Jokaisel­la on oma roolin­sa, tehtävän­sä, velvol­lisuuten­sa ja vas­tu­un­sa.

– Val­tion rooli­na on luo­da toim­intaym­päristö, joka mah­dol­lis­taa ja vauhdit­taa siir­tymistä kier­to­talouden mukaisi­in tuotan­to- ja kulu­tustapoi­hin, Pajukallio korostaa.

Val­tioneu­vos­ton ja ympäristömin­is­ter­iön tehtävänä on luo­da kier­to­talout­ta edis­täviä ohjauskeino­ja. Taloudel­liset ohjauskeinot voivat olla porkkanaa, kuten investoin­tien ja tutkimuk­sen tukemista, tai kep­piä kuten vero­ja.

– Lain­säädän­tö on tärkeä ajuri. Fik­su ja toim­intavar­muut­ta tuo­va sääte­ly on edel­ly­tys uusien kier­to­talouden arvoketju­jen syn­tymiselle.

Euroopan komis­sio julka­isi laa­jan kier­to­talous­su­un­nitel­man jouluku­us­sa 2015. Osana suun­nitel­maa valmis­telti­in EU:n muo­vis­trate­gia ja ker­takäyt­tö­muove­ja koske­va direk­ti­ivi. Direk­ti­ivi tuo teol­lisu­udellemme mah­dol­lisuuk­sia muovia kor­vaavien mate­ri­aalien kehit­täjinä ja valmis­ta­ji­na.

Kemi-Tornion alueel­la ole­va raskas pros­es­si­te­ol­lisu­us on yksi Suomen talouden ja hyv­in­voin­nin lähteistä. Pajukallion mukaan alueel­lisil­la keskit­tymil­lä on vahvuute­na myös hyvät kump­panu­udet niin suo­ma­lais­ten kuin globaalienkin toim­i­joiden kesken.

– Jos ruos­tu­ma­ton­ta terästä tarvi­taan tule­vaisu­udessakin ja sitä valmis­te­taan pien­im­mäl­lä hiil­i­jalan­jäl­jel­lä Out­okum­mul­la Suomes­sa, onko sil­loin järkevää kiristää hallinnol­lisia ohjauskeino­ja EU-alueel­la siten, että tääl­lä toimivien yri­tys­ten kil­pailukyky vaaran­tuu globaaleil­la markki­noil­la, kysyy Nani Pajunen.

Jos Out­okum­mun kaltaiset yri­tyk­set eivät voi toimia kan­nat­tavasti EU:n alueel­la johtuen liian suurista tuotan­tokus­tan­nuk­sista, voisimme jäädä union­in alueel­la tule­vaisu­udessa täysin tuon­nin varaan. Sil­loin mah­dol­lisu­utemme vaikut­taa esimerkik­si käytet­tävien mate­ri­aalien ja valmis­tet­tavien tuot­tei­den ympäristö­vaiku­tuk­si­in kapenevat Pajusen mielestä olen­nais­es­ti.

KUONASTA TUOTTEEKSI

Out­okumpu käyn­nisti tuot­teis­tamis­pros­essin 2000-luvun alkupuolel­la kuonatuot­tei­den määrän kasvun ja lop­pusi­joit­tamisen vaikeu­tu­misen joh­dos­ta. Nyky­isin Out­okum­mun yhteistyökump­pan­i­na OKTO-raken­nus­tuot­tei­den myyn­nis­sä toimii Des­tia Oy.

Out­okum­mun ali­hankki­ja Tapo­järvi Oy valmis­taa OKTO-murskeet ilma­jäähdyte­tys­tä kuonas­ta osana omaa tuotan­to­pros­es­si­aan. Murskei­ta saa erikokoi­sis­sa frak­tiois­sa eli jakeis­sa, pien­im­mil­lään ne ovat 0–4 ja suurim­mil­laan 16–22 mil­limetriä läpim­i­tal­taan. Lisäk­si valmis­te­taan Croval-runk­oainet­ta kuumuut­ta kestävi­in sovel­luk­si­in.

– Joitakin piener­iä jatko­jalostamme itse seu­lo­ma­l­la pää­tuot­teista eriko­is­frak­tioi­ta, joi­ta ei Tapo­jär­ven tuotan­to­pros­es­sista suo­raan saa, sanoo tuotepääl­likkö Juha Mus­tanie­mi Des­ti­as­ta.

OKTO-eris­teen valmis­taa Out­okumpu itse gran­u­loimal­la eli rakeis­ta­mal­la paineel­lisen vesisuihkun avul­la. Tornion kaupun­ki käyt­tää eris­tet­tä kaikissa kadun­raken­nustöis­sä kor­vaa­maan suo­datinker­rokse­na käytet­tävää luon­non­hiekkaa.

– Eris­tet­tä käytetään myös talon­raken­nuk­sen poh­jatäytöis­sä. Murs­ket­ta olemme käyt­täneet vähäisem­min kan­tavis­sa ker­roksis­sa esimerkik­si ten­nisken­til­lä ja jalka­pal­lo­ken­täl­lä, toteaa Tornion kaupun­gin tekni­nen johta­ja Markus Kan­nala.

OKTO on geot­eknisiltä omi­naisuuk­sil­taan luon­non­hiekkaa parem­pi mate­ri­aali. Sil­lä on hyvä veden­läpäi­sevyys. Veden kapil­laari­nen nousuko­rkeus on alhainen. Luon­non­hiekkaa heikom­pi läm­mön­jo­htavu­us tekee siitä parem­man eris­teen.

– Kuon­apo­h­jaisel­la tuot­teel­la toteutet­ta­vat raken­nek­er­rokset ovat ohuem­mat kuin luon­non­hiekalla. Perus­maa­han kohdis­tu­va kuor­mi­tus on pienem­pi. Se aut­taa pain­u­mien hallinnas­sa pehmeil­lä alueil­la, Kan­nala selit­tää.

Mate­ri­aalin käyt­töä voidaan perustel­la myös ympäristösy­il­lä. Se kor­vaa arvokkaan ja hupenevan luon­non­hiekan käyt­töä. Kul­je­tusetäisyy­de­tkin ovat lyhyet. Parhaim­mil­laan pohjoisen sora- ja moreeni­pat­jat voivat toimia jät­timäis­inä veden­suo­dat­tim­i­na, mikäli niitä ei kaive­ta ja kul­jete­ta pois. Kaupun­gin lisäk­si Tornion asukkaat ovat hyö­dyn­täneet jo vuosikym­me­nien ajan OKTO-tuot­tei­ta vas­taav­il­la tavoil­la.

KIERTO- JA BIOTALOUSKESKUS

Suomen ensim­mäi­nen val­takun­nalli­nen teol­lisen kier­to­talouden osaamiskeskus perustet­ti­in Kemi­in vuon­na 2018. Kier­to- ja bio­talouskeskuk­sen perus­ta­ji­na toimi­vat Kemin Digipo­lis Oy, Kemin kaupun­ki sekä Lapin ammat­tiko­rkeak­oulu.

Sitra on myön­tänyt keskuk­selle 600 000 euron tuen. Kier­to­talouskeskus johtaa Suomes­sa Eko­te­ol­lisu­us­puis­to­jen verkos­toa, joka koos­t­uu eko­te­ol­lisu­us­puis­toista, niiden alueil­la toimivista kehi­tysy­htiöistä ja muista keskei­sistä toim­i­joista.

Kansalli­nen verkos­to jär­jestää eri puo­lil­la maa­ta työ­pa­jo­ja. Osal­lis­tu­jat hake­vat uusia, konkreet­tisia teol­lisen kier­to­talouden kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia, yhteistyökump­panei­ta ja han­kkei­ta. Parhaat käytän­nöt kootaan eko­te­ol­lisu­us­puis­to­jen toim­inta­mallik­si.

Lapin ammat­tiko­rkeak­oulu johtaa ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön rahoit­ta­maa 19 suo­ma­laisen ammat­tiko­rkeak­oulun yhteistä kier­to­talousopetuk­sen kehit­tämis­hanket­ta, jon­ka käyn­nistämisessä myös Sitra oli mukana.

Kemin Digipo­lis on perus­ta­ja­jäsen pohjo­is­maises­sa teol­lisen kier­to­talouden verkos­tossa Nordic Indus­tri­al Sym­bio­sis Net­work. Kan­sain­vä­li­nen yhteistyö kat­taa Euroopan lisäk­si etenkin Aasian. Kan­sain­välistä verkos­toi­tu­mista on tapah­tunut myös Sitran World Cir­cu­lar Econ­o­my Forum ‑kon­fer­ens­seis­sa Suomes­sa ja Japanin Yoko­hamas­sa. Kiinalainen val­tio­jo­htoinen Chi­na Asso­ci­a­tion of Cir­cu­lar Econ­o­my (CACE) ja Digipo­lis sopi­vat viime vuon­na kier­to­talouden kehit­tämisy­hteistyöstä.

SANASTOA

KIERTOTALOUS Talous­malli, jos­sa ei tuote­ta jatku­vasti lisää tavaroi­ta, vaan kulu­tus perus­tuu omis­tamisen sijas­ta palvelu­iden käyt­tämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kier­rät­tämiseen. Mate­ri­aale­ja ei lopuk­si tuho­ta, vaan niistä syn­tyy yhä uudelleen uusia tuot­tei­ta.

SIVUVIRTA Pääasial­lisen tuot­teen valmis­tus­pros­es­sis­sa syn­tyy usein eri­laisia sivu­tuot­tei­ta, kuten hukkaläm­pöä. Näitä sivu­tuot­tei­ta kut­su­taan sivu­vir­roik­si, jot­ka kan­nat­taa myös hyö­dyn­tää uudelleen.

SYSTEEMINEN MUUTOS Sys­teemisel­lä muu­tok­sel­la tarkoite­taan toim­inta­mallien, rak­en­tei­den ja näi­den vuorovaiku­tusten samanaikaista muu­tos­ta, jol­la luo­daan edel­ly­tyk­siä tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­nille ja kestävälle kehi­tyk­selle.

www.sitra.fi/tulevaisuussanasto

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ

LUE LISÄÄ: Kier­rol­la kär­keen: Suomen tiekart­ta kier­to­talouteen 2016–2025 (Sitra 2016)
LUE MYÖS: Nol­la ton­nia jätet­tä – miten siihen päästään? Kier­to­talous tavoit­telee jät­teen muu­tos­ta raa­ka-aineek­si (Tek­i­jä 17.7.2019)