Nolla tonnia jätettä – miten siihen päästään? Kiertotalous tavoittelee jätteen muutosta raaka-aineeksi

teollisuusliitto

Mikromuovi meressä, roskat maanteiden varsilla ja ympäristömyrkyt laskuojissa. Jäteahdistus lisääntyy samaa tahtia jätteen määrän kanssa. Mitä jokainen meistä voi tehdä paremmin? Kiertotaloudessa tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki jäte hyödynnetään raaka-aineeksi.

Turun ohiajotien läheisyydessä, Topinojan teollisuusalueella vastaan tulee lemu ja lohduton näky: valtava kaatopaikka-alue, jossa on kasoittain kulutusyhteiskunnan ylijäämää. Yhdessä on rakennusjätettä, toisessa metallia ja kolmannessa sekajätettä.

Vaikka näky on lohduton, voimme lohduttautua kahdella asialla: Topinojalla jätteitä lajitellaan kierrätykseen ja niitä pyritään hyödyntämän mahdollisimman tehokkaasti. Toinen ilonaihe on se, että varsinainen kaatopaikkatoiminta loppui Topinojalla vuonna 2010 ja 35 hehtaarin alue sinetöidään lopullisesti vuonna 2025.

SUOMI HOITAA OSUUTENSA

Suomessa jätteen vienti kaatopaikoille alkoi vähentyä jyrkästi reilut kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2003 kaatopaikoille rahdattiin noin 60 prosenttia yhdyskuntajätteistä, vuonna 2013 enää 25 prosenttia ja vuonna 2017 alle prosentti. Vuoden 2016 alussa orgaanisen jätteen vienti kaatopaikoille kiellettiin kokonaan.

– Olemme jätehuollossa Euroopan kärkikastia. Isoin asia on se, että pääsimme eroon yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisesta, kunnallisten jätehuoltoyritysten edunvalvontajärjestön Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä sanoo.

Paljon on kuitenkin edelleen tehtävää. Iso osa jätteestä poltetaan, mikä ei ole kierrättämistä.

– Seuraava askeleemme on se, että jätettä kierrätetään uusioraaka-aineeksi tehokkaammin ja vähemmän energiahyödyntämiseen. Siihen tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta eli lajittelua, lajittelua ja lajittelua. Se on paras tapa, jolla jokainen meistä voi vaikuttaa kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja toimivuuteen, Eksymä sanoo.

Lajittelu on paras tapa, jolla jokainen meistä voi vaikuttaa kierrätykseen.

Kaikkialla maailmassa tilanne ei ole sama kuin Suomessa. Esimerkiksi Intian pääkaupungissa New Delhissä sijaitsevalle Ghazipurin kaatopaikalle kipataan päivittäin 2 000 tonnia jätteitä eli kaksi kolmasosaa koko Suomen vuosittaisesta jätemäärästä. Ghazipurin jätevuori on 65 metrin korkuinen ja se saavuttaa vuoden sisällä Olympiastadionin tornin 72 metrin korkeuden.

Vaikka tilanne on meillä toinen kuin Intiassa, kuluttaa keskivertosuomalainen maapallon hupenevia luonnonvaroja paljon nopeampaa tahtia kuin intialainen. Tuotamme myös melkoiset määrät jätettä, sillä iso osa hankkimistamme hyödykkeistä on kertakäyttöisiä, erityisesti kaikki pakkaukset.

Paperiset, pahviset, lasiset, metalliset, muoviset ja moninaiset niiden yhdistelmiä olevat pakkaukset joutuvat yhden käyttökerran jälkeen joko sekajätteeseen tai erilliskeräysastiaan. Erilliskeräys onkin koko kierrätyksen ytimessä. Jäte eli kierrätysraaka-aine pitää lajitella ja kerätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli siellä, missä hillon kääre muuttuu lasi- tai muovijätteeksi.

Muovi on Eksymän mukaan hyvä esimerkki, miten kierrätys toimii Suomessa. Muovipakkausten alueellinen keräysjärjestelmä luotiin vuoden 2016 alussa ja nyt se on jo hyvässä vauhdissa. Alueellisten keräyspisteiden lisäämisen ohella kiinteistökohtainen erilliskeräys lisääntyy.

 

FORTUMILLA MUOVIPAKKAUKSET KIERTÄVÄT KUKKARUUKUIKSI

FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

PERUSTETTU 2017, kun Fortum osti 1979 perustetun Ekokem Oyj:n
KOTIPAIKKA Riihimäki
OMISTAJA Fortum Oyj
TUOTANTO 8 000 tonnia muovigranulaatteja, 2 miljoonaa tonnia muoviprofiileja, 2 miljoonaa kiloa polttoainetta metsäteollisuudelle
HENKILÖSTÖ Noin 260, josta työntekijöitä 130
LIIKEVAIHTO 122 milj. euroa (2018)

Margariinilaatikoita, leipäpusseja, kirsikkatomaattirasioita ja jugurttipurkkeja. Niitä ja paljon muuta näkyy muovipaalin pinnassa Fortumin muovinkierrätyslaitoksella Riihimäellä.

Laitos tuottaa jätemuovista vuodessa kahdeksan miljoonaa tonnia harmaita muovirakeita eli granulaatteja, joista esimerkiksi Uponor tekee putkia, Orthex kukkaruukkuja ja Sinituote tiskiharjoja. Granulaattien lisäksi laitos tuottaa muoviprofiileja ja korkeaenergistä polttoainetta selluteollisuudelle. Muovien kierrätys säästää neitseellistä muovin raaka-ainetta eli öljyä.

– Kyllä me täällä ajattelemme niin, että puhtaamman luonnon eteen täällä töitä tehdään. Kotonakin olemme alkaneet ajattelemaan, mitä mihinkin roskikseen pannaan. Sekajätteestä erottelemme muovit. Lasi, metallin ja paperit viemme kaupan keräyspisteeseen, omakotitalossa asuva pääluottamusmies Jussi Valkama sanoo.

”Kyllä me ajattelemme niin, että puhtaamman luonnon eteen täällä töitä tehdään. Kotonakin olemme alkaneet ajatatella, mitä mihinkin roskikseen pannaan”, pääluottamusmies Jussi Valkama sanoo.

Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 400 000 000 tonnia muovia tuhansiin käyttötarkoituksiin. Siitä 15 000 tonnia päätyy Fortumin laitokselle hyödynnettäväksi.

Laitosmies Pekka Linna kertoo, miten jokainen meistä voi parantaa muovien kierrätystä hyötykäyttöön.

– Tärkein asia on, että kaikki materiaalit kerätään omiin astioihin. Meille tulee paljon ongelmia siitä, että muovin seassa on esimerkiksi puuta tai metallia.

Kun muovi tulee laitokselle, se on yleensä paalattua sekamuovia. Aluksi paalit puretaan kaivinkoneella. Kaivinkoneen kuljettaja erottelee silmämääräisesti muovin seasta isoimmat sinne kuulumattomat esineet pois ennen kuin muovimateriaali syötetään prosessiin.

Kierrätysmuovin valmistus on automaattinen prosessi alusta loppuun. Jos prosessiin kuulumaton metallinpala on tukkinut esimerkiksi murskaimen, laitosmies tulee paikalle korjaamaan tilanteen.

”Tärkein asia on, että materiaalit kerätään omiin astioihin. Meille tulee paljon ongelmia siitä, että muovin seassa on esimerkiksi puuta tai metallia”, laitosmies Pekka Linna sanoo.

Myös likaiset muovirasiat aiheuttavat ongelmia.

– Muovin mukana tuleva lika tarttuu infrapunaerottimen linsseihin, jolloin laite ei osaa erotella muovilaatuja toisistaan. Siksi on tärkeää, että kuluttajat eivät laita kovin likaista muovia keräykseen, Linna sanoo.

Kuluttajia neuvotaan, mitkä muovilaadut käyvät ja mitkä eivät kierrätykseen. Kuinka tarkkana pitää olla?

– Me erottelemme täällä pakkausten muovit toisistaan, joten kaikki käy. Ongelmia tulee muusta kuin pakkausmuovista. Esimerkiksi vanhat muovimatot, Ikean siniset kassit ja kalaverkot eivät kuulu pakkauskierrätykseen.

Paljon puhuttu musta pakkausmuovi erotellaan muusta muovista poltettavan materiaalin joukkoon, sillä erottelulaiteen infrapunalukija ei osaa erottaa mustan muovin laatua.

Muovinkierrätys koskee vain pakkauksia, sillä muovipakkausten tekijät maksavat kierrätyksen. Ne eivät ole hyvillään, jos kierrätykseen päätyy pulkkia ja hammasharjoja.

”Me erottelemme täällä pakkausten muovit toisistaan, joten kaikki käy. Ongelmia tulee muusta kuin pakkausmuovista. Esimerkiksi vanhat muovimatot, Ikean siniset kassit ja kalaverkot eivät kuulu pakkauskierrätykseen”, laitosmies Pekka Linna sanoo.

 

IRTI OMISTAMISEN AUTUUDESTA

Turun ammattikorkeakoulun ympäristö- ja energiatekniikan lehtorilla Henna Knuutilalla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiertotaloudesta. Juuri nyt hän koordinoi muun muassa Telaketju-hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja kierrättää ja hyödyntää poistotekstiilejä.

Kiertotalous on usein puhetta jätemääristä, niissä olevien materiaalien uusiokäytöstä ja jätteidenpoltosta. Knuutilan mukaan tärkeintä on kuitenkin systeeminen muutos, joka tarkoittaa muun muassa siirtymistä tuotteiden omistamisesta palveluiden käyttöön. Tämän näemme arjessa esimerkiksi kaupunkipolkupyörinä ja naapurustossa lainattavina työkaluina. Helsingin Kalasataman kaupunginosassa kokeiltiin konttia, josta asukkaat pääsivät lainaamaan muun muassa porakoneita, vasaroita ja muita pieniä työkaluja.

Jotta omistamisesta voidaan siirtyä jakamismalliin, pitää tuote Knuutilan mukaan suunnitella alun perin lainattavaksi, pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi sekä kierrätettäväksi. Suomessa olemme uusien toimintatapojen kokeiluissa jo hyvässä alussa, mutta maailman väkirikkaimmilla kolkilla tilanne ei ole aivan sama.

Tuote pitää suunnitella lainattavaksi, pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi sekä kierrätettäväksi.

– Optimismi katoaa Vietnamin miljoonakaupungeissa, joissa asioista ajatellaan kovin eri lailla. Ihmiset puhuvat kovin vähän kiertotaloudesta, ja kierrättäminenkin on vielä lasten kengissä. Ongelmana on myös se, että ihmiset haluavat koko ajan kuluttaa enemmän, syödä enemmän lihaa, omistaa autoja ja yhä useammalla on mahdollisuus matkustaa. Raaka-aineiden kulutus kasvaa ja samalla jätemäärät, Knuutila sanoo.

LISÄÄ PAUKKUJA JALOSTUKSEEN

Suomalaisten kasvanut kierrätysinto ja halu rakentaa parempaa maailmaa eivät riitä.

– Tarvitsemme huomattavasti nykyistä enemmän erilliskerätyn hyötyjätteen käsittelykapasiteettia eli laitoksia, jotka voivat hyödyntää bio- tai muovijätettä. Jos ihmiset alkaisivat nyt kerätä muovin ja biojätteen sataprosenttisesti talteen, meillä ei olisi kapasiteettia hyödyntää sitä. Fortumin laitos Riihimäellä on ainoa, joka jalostaa uusioraaka-ainetta kotitalouksien muovipakkausjätteestä, Suomen Kiertovoiman Riku Eksymä sanoo.

Paperin ja pahvin kierrätys toimii mainiosti, mutta biojätteen hyödyntämiseen tarvitaan samanlaisia lisäinvestointeja kuin muovipakkausten kierrätykseen. Kuntien jätelaitokset ja yksityiset yritykset, kuten Gasum, rakentavat tai laajentavat olemassa olevia biokaasulaitoksia. Niissä biojätteestä jalostetaan liikennepolttoaineena käytettävää biokaasua.

Pula kierrätyslaitoksista koskee Eksymän mukaan koko Eurooppaa. Siksi erilliskerättyä muovia rahdattiin pitkään laivakaupalla EU:sta Aasian maihin. Kun Kiina kielsi muovin tuonnin, muoviralli suuntautui ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan muihin maihin, joskin pienempänä kuin ennen.

– Jätteiden energiahyödyntäminen on järkevä ratkaisu niin kauan kuin meillä ei ole toimivaa ja ympäristönsuojelullisesti perusteltua kierrätysratkaisua näköpiirissä. Jätteiden lajitteluun kannustetaan ja keräyspisteitä lisätään harkitusti ottamalla huomioon käsittelykapasiteetti, Eksymä sanoo.

Kierrätetyn materiaalin kysyntä on yksi tekijä, joka ohjaa käsittelylaitosten rakentamista. Kun kierrätysmateriaalit ovat haluttua raaka-ainetta, niille muodostuu riittävän korkea hinta, jolloin kierrätyslaitosten rakentaminen kannattaa. Materiaalin hinta määräytyy muun muassa sen laadun perusteella, eli esimerkiksi kierrätysmuovin pitää olla mahdollisimman puhdasta ja tasalaatuista, jotta sille on kysyntää. Toisaalta hintaan vaikuttaa myös neitseellisen muoviraaka-aineen hinta, joka riippuu raakaöljyn hinnasta. Halpa öljy tekee hallaa kierrätysmuovin markkinoille.

 

MOLOKILLA JÄTEASTIAT VALMISTETAAN KIERRÄTYS MIELESSÄ

MOLOK OYJ

PERUSTETTU 1991
KOTIPAIKKA Nokia
OMISTAJAT Perustaja Veikko Salli perheineen, yhtiön avainhenkilöt ja sijoitusyhtiö Vaaka Partnersin pääomasijoitusrahasto
TUOTANTO Jätteiden syväkeräysastioita
HENKILÖSTÖ Noin 70, josta työntekijöitä 25
LIIKEVAIHTO 25 milj. euroa (2018)

Harmaat, kolme metriä korkeat muovisäiliöt on pinottu Molokin Nokian tehtaan välivarastoon neljäkin sisäkkäin ja päällekkäin. Kierrätysastioiden pinot ovat vieri vieressä ja muodostavat massiivisen seinämän.

– Kierrättämisen yleistyminen näkyy työssämme joka päivä, kun tuotantomäärämme kasvaa. Erilaisia kierrätysastioita on koko ajan enemmän. Muovikierrätyksen lisääntyminen näkyy siinä, että sekajäteastioista tehdään väliseinällä kahden pussin säiliöitä: toinen muoville ja toinen sekajätteelle. Pahvit menevät paalauskoneeseen, 12 vuotta Molok Oy:ssä työskennellyt pääluottamusmies Mika Salonen kertoo.

“Kierrättämisen yleistyminen näkyy työssämme joka päivä, kun tuotantomäärämme kasvaa. Erilaisia kierrätysastioita on koko ajan enemmän”, pääluottamusmies Mika Salonen kertoo.

Tuotannon eri vaiheissa ja erilaisista pakkauksista syntyy runsaasti muovijätettä, jota varten tehtaalle on tulossa prässi, joka helpottaa ylijäämämuovin käsittelyä ja keräämistä.

Maanalaiset Molokin kidat ovat korvanneet monissa taloyhtiöissä perinteiset jäteastiat. Ne säästävät monin tavoin ympäristöä. Isoja astioita tyhjennetään harvemmin, mikä säästää kuljetuskustannuksia ja kuljetuksiin tarvittavaa polttoainetta jopa 80 prosenttia. Kun kullekin jätelajille on oma keräysastia, ihmisten on helppo erotella hyötymateriaalit sekajätteestä ja kierrättää biojäte, muovit, paperit, pahvit, lasit ja metallit.

Jätesäiliöiden verhoilussa vuoden verran työskennellyt Raimo Kulmala opettaa kausityöläiseksi tulleelle Timo Loivalle, kuinka muovisten astioiden päälle asennetaan erilaisia puisia somisteita.

– Nämä hommat eivät lopu. Jätettä syntyy aina ja sitä täytyy kerätä. Mikäs on sen parempi tapa kuin pakata sitä näin isoon astiaan, Kulmala sanoo.

”Nämä hommat eivät lopu. Jätettä syntyy aina ja sitä täytyy kerätä. Mikäs on sen parempi tapa kuin pakata sitä näin isoon astiaan, Raimo Kulmala (vas.) sanoo. Hän opettaa Timo Loivalle jätesäiliöiden verhoilua.

Kun päivästä toiseen tekee kierrättämistä helpottavia astioita, ei voi olla ajattelematta, että on osa suurempaa kokonaisuutta.

– Kierrätys on kaikin puolin hyvä systeemi: säästää luontoa ja ilmastoa, Kulmala sanoo.

Työpaikan arjessa kierrättämiseen kannustaa se, että kierrätykseen toimitetusta muovista ja metallista saadut rahat kerätään työntekijöiden virkistyskassaan. Niillä järjestetään matkoja koko henkilökunnalle.

– Viking Gracella olemme menneet varmaan viisi kertaa Ruotsiin ja viimeksi olimme Urkin piilopirtillä Pinsiössä, Salonen sanoo.

Ruotsin-matkojen alusvalinnassakin korostuu Molokin väen vastuullinen asenne, onhan Viking Gracen käyttövoimana sekä ympäristöystävällinen maakaasu että tuulivoimaa hyödyntävä roottoripurje. Suomalaisen teknologiayritys Norsepowerin kehittämää roottoripurjetta alus käyttää ensimmäisenä matkustaja-aluksena maailmassa.

Isoja astioita tyhjennetään harvemmin, mikä säästää kuljetuskustannuksia ja kuljetuksiin tarvittavaa polttoainetta jopa 80 prosenttia.

 

FIKSUMPAA SUUNNITTELUA JA VÄHEMMÄN KULUTUSTA

Mutta palataan arkeemme, jossa jokaisella meistä on parannettavaa.

– Tärkeintä on se, että jätettä pitäisi syntyä vähemmän kuin nyt. Kun jätettä syntyy, on jo tehty jossain vaiheessa virhe, joko jo tuotesuunnittelussa tai myöhemmin, esimerkiksi kuluttamisessa, Turun ammattikorkeakoulun Henna Knuutila sanoo.

Tuotteiden helppo kierrätettävyys tarkoittaa tuotteen uutta käyttöä toisella omistajalla tai sitä, että niiden materiaali voidaan käyttää uudelleen. Uudelleenkäyttö voi olla lainausta, vuokrausta tai yhteiskäyttöä. Tuote voidaan suunnitella modulaariseksi, jolloin useampi käyttäjä voi hyödyntää sitä hieman eri tavalla.

Saastuttaja maksaa -periaate on keskeinen tuotteen elinkaareen ja kierrätykseen liittyvä asia.

– Tuotteen hinnan pitää sisältää kaikki sen elinkaareen liittyvät kustannukset kuten sen, että puuvillan kasvatus käyttää valtavasti vettä, sen että t-paidan värjääminen saastuttaa tehtaan vieressä kulkevan joen, sen että bangladeshilainen vaatteen valmistaja saa työstään riittävän palkan elämiseen ja sen että hinnassa pitää olla kaikki kuljetuskustannukset ilman subventioita. Kun paidan hinta sisältää nämä kaikki kustannukset, kuluttaja pitää siitä todennäköisesti hyvää huolta useita vuosia, eikä heitä yhden kauden jälkeen pois, Knuutila sanoo.

Oleellinen kysymys on se, kuinka paljon kulutamme.

Lopulta ideaalimaailman t-paita tulee tiensä päähän. Silloin siinä oleva tunnistetarra kertoo kierrätyslaitoksen koodinlukijalle, mitä materiaalia se on ja miten se voidaan kierrättää mahdollisimman hyvin.

Yksi arkinen kierrätyspolku on kuluttajien välinen Facebook-ryhmä tai muu kauppapaikka, jossa tietyn tuotemerkin tai tuoteryhmän, kuten vauvanvaatteiden, tavarat vaihtavat tehokkaasti omistajaa. Tämä antaa myös turvaa ostaa laadukkaita tuotteita, kun voi olla varmaa, että niistä saa hyvän hinnan käytettynäkin.

– Kuluttajien tuottama polttoon joutuva sekajäte ei ole kiertotalouden kannalta suurin ongelma, vaan kulutus itsessään ja se, kuinka nopealla syklillä heitämme tavaraa pois. Sen pohtiminen, miten saisimme vähennettyä jätteen tuottamista, on tärkeintä, Knuutila sanoo.

JÄTTEET AINA KANSSAMME

Muovi- ja biojätteiden erilliskeräystä tullaan Suomen Kiertovoiman Riku Eksymän mukaan kasvattamaan, mutta samalla ihmisten on opittava myös lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Niin yllättävää kuin se onkin, sekajätteen seassa on edelleen jopa 30 prosenttia biojätettä, ilmenee Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä.

Jos saisimme tämänkin biojätteen hyötykäyttöön, syntyisi siitä paljon fossiilisia polttoaineita korvaavaa biokaasua ja ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua maanparannusainetta.

Voisiko kierrätystä ohjata kepillä ja porkkanalla, esimerkiksi hinnoittelemalla sekajätteen kerääminen kalliiksi ja kierrätyskelpoisten hyötyjätteiden kerääminen jopa ilmaiseksi?

– Kannustavat jätetaksat ovat käyttökelpoisia ohjaamaan taloyhtiöitä parempaa jätteiden lajitteluun. Joillakin paikkakunnilla on jo kokeiltu sitä, että muovijäte kerätään ilmaiseksi, Eksymä sanoo.

Komposiittimateriaalit ovat kierrättämisen kannalta ongelmallisia, koska ne sisältävät sekaisin useita erilaisia materiaaleja kuten muovia, biomateriaalia ja metallia. Ne on usein liitetty toisiinsa lujilla sidoksilla kuten kuumaliimoilla. Mutta niidenkin kanssa on elettävä.

– Komposiittimateriaalit ovat aivan hyviä, jos niitä kehitetään niin, että niiden kierrättäminen ja uudelleenkäyttö huomioidaan jo materiaali- ja tuotesuunnittelussa. Jos komposiittimateriaalit toimivat parhaiten käyttökohteessaan ja kestävät paremmin kuin muut materiaalit, pitää suunnittelijoiden huomioida niiden kierrätettävyys. Aina pitää laskea myös se, kuinka paljon kierrätys kuluttaa energiaa, Knuutila sanoo.

Kunnallisille jäteasemille voit tuoda jätteet, jotka eivät sovi tai kelpaa kierrätysastioihin: kestopuun, isot metalliesineet, vanhat kodinkoneet, vaaralliset jätteet sekä käyttökelvottomat huonekalut ja muun polttokelpoisen sekajätteen. Muu kuin pakkausmuovi, esimerkiksi pulkat, harjat, letkut, kalaverkot ja lelut, otetaan myös siellä vastaan. KUVA PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY / LAHDEN JÄTEASEMA PILLERI

POLTTO ON PIKKU PAKKO

Monet arkiset käytännön asiat merkitsevät kierrätyksessä paljon.

– Keittiöiden jätteitä varten tehtävät kaapit pitää suunnitella siten, että jätteiden lajittelu on mahdollisimman helppoa, Eksymä sanoo.

Miksi Suomi suosii edelleen sekajätteen polttoa ja uusia polttolaitoksia rakennetaan, vaikka materiaaleja pitäisi kierrättää ja EU vaatii kierrätysasteen nostoa?

– Vaikka kuinka pyrimme tilanteeseen, että hyötyjätteet lajitellaan erikseen, meillä on aina ihmisten ja elinkeinoelämän tuottamaa kierrätyskelvotonta sekajätettä. Sähköä ja lämpöä tuottava jätevoimala on hyvä ratkaisu tähän, Eksymä sanoo.

Hyvä esimerkki jätteen käsittelykapasiteetin puutteesta löytyy Lounais-Suomesta, josta on viety vuosikaudet jätteitä Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi. Saloon rakenteilla oleva valtava jätteenpolttolaitos muuttaa tämän tilanteen. Gasum tutkii yhdessä salon kaupungin kanssa, voitaisiinko sen yhteyteen rakentaa biokaasulaitos, jossa jalostettaisiin sekajätteestä eroteltavaa biojätettä liikennepolttoaineena käytettäväksi biokaasuksi.

Kierrätettävien materiaalien määrät ovat Suomessa globaalisti pieniä. Tämä johtaa siihen, että niiden jatkojalostus ei ole aina kannattavaa Suomessa eikä edes lähiseudulla. Siksi muun muassa kierrätettävää pakkauslasia viedään jatkojalostettavaksi Iso-Britanniaan.

– On tärkeää, että saamme mahdollisimman suuren osan kiertoon tulleesta materiaalista globaalisti hyödynnettäväksi ja näin säästämme neitseellisiä luonnonvaroja. Kaikki suljetut materiaalikierrot ovat hyvä asia maapallon kannalta, Knuutila sanoo.

Oleellinen kysymys on aina lopulta se, kuinka paljon kulutamme.

– Kaikki ratkaisut pitää tehdä ennen kuin jätettä syntyy. Niiden pitää olla sellaisia, että jätteen syntyminen minimoidaan, Knuutila sanoo.

 

NÄIN SE KÄY!

  1. Älä hanki turhaa tavaraa. Kun harkitset, mitä hankit, jätteet ja kierrätettävä materiaali vähenee.
  2. Kun kulutat, valitse kestävistä materiaaleista tehtyjä tuotteita, joita käytät pitkään.
  3. Kun et enää tarvitse tuolia, asiastoa, paitaa tai kameraa, myy se nettikirpputorilla tai kierrätä asuinalueesi Facebook-ryhmässä. Joku toinen osa käyttää sinulle tarpeetonta tavaraa.
  4. Tutustu ja käytä uusia kierrätys-, lainaus- ja yhteiskäyttöpalveluita. Anna kirjaston yllättää: selvitä mitä kaikkea voit modernista kirjastosta lainata ja mitä palveluita se tarjoaa.
  5. Lajittele jätteet kotona omiin astioihin. Jos taloyhtiössäsi ei ole lajitteluastioita, ota asia esille yhtiökokouksessa tai keskustelemalla taloyhtiön hallituksen jäsenten kanssa. Omakoti- ja pientaloissa selvitä jätehuoltoyhtiöltä, miten voit järjestää kierrätyksen paremmin.
  6. Huolehdi työpaikalla, että materiaalit menevät niille varattuihin keräysastioihin. Jos keräysastioita ei ole, keskustele luottamusmiehen kanssa, voisitteko esittää työnantajalle kierrätyksen parantamista ja keräysastioiden hankkimista.
  7. Kerro kierrättämisen ilosanomaa lähipiirissäsi: säästätte luonnonvaroja, vähennätte hiilidioksidipäästöjä, ehkäisette ilmastonmuutosta, toimitte taloudellisesti järkevällä tavalla ja takaatte tuleville sukupolville paremman maailman. Hyvän tekeminen yhdessä antaa hyvän mielen.
  8. Jos voit työssäsi vaikuttamaa tuotteiden suunnitteluun ja materiaalivalintoihin, tuo esille kestäviä materiaaleja ja tuotantotapoja. Kun tuote tulee käyttöikänsä päähän, sen materiaalit on helppo kierrättää.

 

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVAT JUHO KUVA