NÄKIJÄ: Matti Tuomala: Vyönki­ris­tysten tie on kuljettu loppuun – ”Aiemmista virheistä olisi aika oppia”

Alkaneen vaali­kauden aikana julkisia inves­toin­teja tulisi kasvattaa reippaasti sosiaa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävän kehityksen turvaa­mi­seksi, Tampe­reen yliopiston talous­tie­teen profes­sori Matti Tuomala sanoo.

MATTI TUOMALA on talous­tie­teen profes­sori Tampe­reen yliopis­tossa. Toimii tällä hetkellä Suomen Akate­mian Strate­gisen tutki­mus­neu­voston WIP-konsor­tion (Work, Inequa­lity, Public policy) johta­jana. Erikois­tunut julki­seen talou­teen, verotuk­seen sekä talou­del­li­seen eriar­voi­suu­teen. Selvit­tänyt tuloe­rojen kehitystä 1990-luvulta lähtien yhdessä tutki­ja­kump­pa­nei­densa kanssa. Julkaissut laajasti optimaa­lisen verotuksen teoriasta. Viimeis­telee parhail­laan kirjaa Markkinat, valtio ja eriar­voi­suus (Vasta­paino).

Matti Tuomala sanoo, että seuraavan halli­tuksen pitäisi panostaa hyvin­voin­ti­pal­ve­luihin, sosiaa­li­tur­vaan, koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen, jotta tämän vuosi­kym­menen aikana toteu­tet­tujen julkisten menojen sarja­leik­kausten luomaa hyvin­vointi- ja osaamis­va­jetta pystyt­täi­siin kuromaan umpeen.

– Samalla halli­tuksen tulisi kasvattaa julkisia inves­toin­teja ilmas­ton­muu­toksen hillitsemiseksi.

Tuomalan mielestä näitä kansa­laisten hyvin­voinnin turvaa­misen kannalta välttä­mät­tömiä raken­teel­lisia uudis­tuksia ei ole varaa lykätä hamaan tulevai­suu­teen, vaan niihin panos­ta­minen pitäisi nostaa halli­tus­po­li­tiikan kärkitavoitteiksi.

HYVINVOINTIVALTIO KUNTOON REILULLA VEROUUDISTUKSELLA

– Nykyinen verojär­jes­telmä suosii rikkaita. Kaikki varal­li­suu­teen, perit­tyyn varal­li­suu­teen ja siitä koitu­vaan tuloon eli pääomaan kohdis­tuva verotus on mennyt alaspäin aina 1990-luvun alusta lähtien, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa pääoman ja varal­li­suuden verot­ta­mista täytyy kiristää, mikäli pohjois­mai­selle mallille tyypil­listen korkea­ta­soisten julkisten palve­lujen ja hyvän sosiaa­li­turvan rahoitus halutaan turvata lisää­mättä palkan­saa­jien verotusta.

– Ansio­tulot ja pääoma­tulot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansio­tu­lojen ja pääoma­tu­lojen erilaisen kohtelun aiheut­ta­masta tulojen­muunto-ongel­masta päästäi­siin eroon.

Tuomalan mukaan Suomen verojär­jes­telmä ei ainoas­taan kasvata tuloe­roja, vaan vääristää myös pääoman kohden­tu­mista esimer­kiksi luomalla listaa­mat­to­mille yrityk­sille kannus­timet sijoittaa arvopa­pe­reihin ja kiinteis­töihin verotuksen minimoimiseksi.

– Verojär­jes­tel­mämme on osaltaan vaikut­tanut siihen, että [Euroopan keskus­pankin] EKP:n rahapo­liit­tisen elvytyksen kautta Suomen talou­teen virrannut raha on mennyt pikem­minkin kiinteis­töihin, arvopa­pe­reihin ja osakkei­siin kuin tuotan­nol­li­siin inves­toin­teihin. Samalla se on kasvat­tanut kaupun­ki­maan, kiinteis­töjen ja osakkeiden arvoa, joita omistaa pääasial­li­sesti varak­kaampi väki.

”Nykyinen verojär­jes­telmä suosii rikkaita.”

Tuomalan mukaan se, että verojär­jes­telmä suosii sijoit­ta­mista rahoi­tus­va­ral­li­suu­teen ja kiinteis­töihin tuotan­nol­listen inves­toin­tien kustan­nuk­sella heikentää ratkai­se­vasti suoma­laisten hyvin­voinnin kasvun edellytyksiä.

– Jos tuotan­nol­linen pääoma ei kasva, niin työnte­ki­jöiden tuotta­vuuden on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaali­pal­kat­kaan eivät voi juuri nousta.

Tuomalan mukaan nykyisen pääoma- ja varal­li­suus­ve­ro­tuksen epäkoh­tien korjaa­minen lisäisi yhteis­kun­nal­lista oikeu­den­mu­kai­suutta, kasvat­taisi tuotta­vuutta ja paran­taisi tuotan­nol­li­seen toimin­taan inves­toi­misen kannustimia.

ILMASTOINVESTOINNIT KÄYNTIIN HETI EDULLISELLA VELKARAHALLA

Kaikki eduskun­ta­puo­lueet perus­suo­ma­laisia lukuun ottamatta ovat sitou­tu­neet tiukkoihin päästöjen vähen­nys­ta­voit­tei­siin ilmaston lämpe­ne­misen hillit­se­mi­seksi. Konkreet­tiset toimen­pide-ehdotukset tavoit­teiden saavut­ta­mi­seksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi.

– Päättäjät pelkäävät ehkä sanoa ääneen, että ilmas­ton­muu­tosta tehok­kaasti hillit­se­vien toimien käynnis­tä­mi­seksi valtion olisi otettava lisää velkaa.

Tuomalan mielestä julkisen velan kasvat­ta­minen olisi tässä yhtey­dessä oival­linen keino, koska se keven­täisi nykypol­velle koituvaa verotaakkaa.

– Tulevat sukupolvet hyötyi­sivät ilmas­ton­muu­tosta hillit­se­vistä inves­toin­neista eniten. Siksi olisi oikeu­den­mu­kaista, että he osallis­tui­sivat tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi tarvit­ta­vien inves­toin­tien kustannuksiin.

Tuomala korostaa, että suurin­ves­toinnit ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­seksi on aloitet­tava välit­tö­mästi, muuten voi olla myöhäistä. Hänestä ilmas­toin­ves­toin­tien käynnis­tä­minen velka­ra­halla olisi tulevien sukupol­vien etujen mukainen ratkaisu.

SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU

– Sipilän porukka ja sen tausta­joukot ovat sepit­tä­neet tarinan, jonka mukaan Suomi nousi kuilun reunalta halli­tuksen talous­po­li­tiikan ansiosta. Se ei kuiten­kaan pidä paikkaansa.

Tuomala muistuttaa, että porva­ri­hal­li­tuksen toteut­tamat neljän miljardin euron julkisten menojen leikkaukset heiken­sivät kotimaista kysyntää, mikä puoles­taan hidasti talouden toipu­mista. Hänen mukaansa myöskään työeh­toja heiken­tä­neellä kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella (kiky) ei ole ollut osaa Suomen talouden käänty­mi­sessä kasvuun.

– Brutto­kan­san­tuot­teen nousu ja vienti­mark­ki­noiden veto alkoi jo ennen kikyn voimaan­tuloa. Inves­toinnit kääntyivät kasvuun vuonna 2015, ja 2016 oli selvä huippu­kohta, Tuomala sanoo.

”Vienti­mark­ki­noiden veto alkoi jo ennen kikyä.”

– Nimeno­maan raken­ta­minen kasvoi. Julki­silla infra­hak­keilla on ollut suuri merkitys.

– Kiky-sopimuksen voimas­saolon aikana inves­toinnit ovat vähen­ty­neet. Ennus­teetkin viittaavat siihen, että yksityiset tuotan­nol­liset inves­toinnit ovat hiipumassa.

Tuomalan mukaan vienti­ky­synnän piris­ty­minen veti Suomen talouden vuonna 2016 reippaa­seen kasvuun, mutta kansain­vä­lisen talouden suhdan­ne­huippu on jo takanapäin.

TAANTUMAA PUKKAA

Maail­man­ta­louden kasvu­nä­kymät ovat viime kuukausien aikana heiken­ty­neet dramaat­ti­sesti. Euroopan keskus­pankin ennus­teen mukaan euroa­lueen talous­kasvu hidastuu tänä vuonna merkit­tä­västi. EKP päättikin jatkaa poikkeus­toimia rahapo­liit­tisen elvytyksen tehostamiseksi.

– Talous­tun­nelmat ovat synkis­ty­neet. EKP:n toimet kertovat epätoi­vosta, joka johtuu siitä, ettei talouden piris­tä­mi­seksi ole käytössä muita keinoja kuin rahapo­liit­tinen elvytys.

Tuomalan mukaan rahapo­liit­tista elvytystä tehok­kaampi finans­si­po­liit­tinen elvytys on euroa­lu­eella poistettu talous­po­li­tiikan työka­lu­pa­kista ideolo­gisin perustein.

– Suomi on peesannut Saksan vaatimaa tuhoi­saksi osoit­tau­tu­nutta talous­ku­ri­po­li­tiikkaa. Mieles­täni seuraa­vaan halli­tuksen tulisi toimia aktii­vi­sesti EU-maiden tasolla koordi­noidun finans­si­po­li­tiikan käynnis­tä­misen puolesta hidas­tu­neen kasvun vauhdittamiseksi.

Tuomalan mukaan halli­tuksen tulisi varautua myös pitämään talous kasvussa julkisten inves­toin­tien käynnis­tä­mi­sellä, joista ilmas­ton­muu­tosta torjuvat hankkeet ovat tärkeä kohde.

– Näin voitai­siin välttyä vuonna 2008 puhjen­neen finans­si­kriisin jälkeen tehtyjen virheiden toista­mi­selta. Tuolloin Suomessa VM:n virka­mies­johto toivoi finans­si­kriisin pikaista ohimenoa. Sen sijaan että vienti­ky­synnän romah­taessa olisi ollut valmiina heti käynnis­tet­täviä julkisia investointiprojekteja.

Tuomala muistuttaa, että Suomen kansan­tuote nousi vuoden 2008 tasolle vasta viime kesänä. Hänen mukaansa talouden ennätys­pit­kään taantu­maan vaikutti merkit­tä­västi se, että Suomessa keskellä eurokriisiä kiris­tet­tiin finanssipolitiikkaa.

– VM:n virka­mies­johto näyttää taas uudel­leen tuput­tavan seuraa­valle halli­tuk­selle julkisten menojen leikkauksia talouden vienti­ky­synnän hiipuessa. Aiemmista virheistä olisi aika oppia.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN