NÄKIJÄ: Matti Tuomala: Vyön­ki­ris­tys­ten tie on kuljettu loppuun – ”Aiem­mista virheistä olisi aika oppia”

Alka­neen vaali­kau­den aikana julki­sia inves­toin­teja tulisi kasvat­taa reip­paasti sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestä­vän kehi­tyk­sen turvaa­mi­seksi, Tampe­reen yliopis­ton talous­tie­teen profes­sori Matti Tuomala sanoo.

MATTI TUOMALA on talous­tie­teen profes­sori Tampe­reen yliopis­tossa. Toimii tällä hetkellä Suomen Akate­mian Stra­te­gi­sen tutki­mus­neu­vos­ton WIP-konsor­tion (Work, Inequa­lity, Public policy) johta­jana. Erikois­tu­nut julki­seen talou­teen, vero­tuk­seen sekä talou­del­li­seen eriar­voi­suu­teen. Selvit­tä­nyt tuloe­ro­jen kehi­tystä 1990-luvulta lähtien yhdessä tutki­ja­kump­pa­nei­densa kanssa. Julkais­sut laajasti opti­maa­li­sen vero­tuk­sen teoriasta. Viimeis­te­lee parhail­laan kirjaa Mark­ki­nat, valtio ja eriar­voi­suus (Vasta­paino).

Matti Tuomala sanoo, että seuraa­van halli­tuk­sen pitäisi panos­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin, sosi­aa­li­tur­vaan, koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen, jotta tämän vuosi­kym­me­nen aikana toteu­tet­tu­jen julkis­ten meno­jen sarja­leik­kaus­ten luomaa hyvin­vointi- ja osaa­mis­va­jetta pystyt­täi­siin kuro­maan umpeen.

– Samalla halli­tuk­sen tulisi kasvat­taa julki­sia inves­toin­teja ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

Tuoma­lan mielestä näitä kansa­lais­ten hyvin­voin­nin turvaa­mi­sen kannalta vält­tä­mät­tö­miä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia ei ole varaa lykätä hamaan tule­vai­suu­teen, vaan niihin panos­ta­mi­nen pitäisi nostaa halli­tus­po­li­tii­kan kärkitavoitteiksi.

HYVINVOINTIVALTIO KUNTOON REILULLA VEROUUDISTUKSELLA

– Nykyi­nen vero­jär­jes­telmä suosii rikkaita. Kaikki varal­li­suu­teen, perit­tyyn varal­li­suu­teen ja siitä koitu­vaan tuloon eli pääomaan kohdis­tuva vero­tus on mennyt alas­päin aina 1990-luvun alusta lähtien, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa pääoman ja varal­li­suu­den verot­ta­mista täytyy kiris­tää, mikäli pohjois­mai­selle mallille tyypil­lis­ten korkea­ta­sois­ten julkis­ten palve­lu­jen ja hyvän sosi­aa­li­tur­van rahoi­tus halu­taan turvata lisää­mättä palkan­saa­jien verotusta.

– Ansio­tu­lot ja pääoma­tu­lot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansio­tu­lo­jen ja pääoma­tu­lo­jen erilai­sen kohte­lun aiheut­ta­masta tulo­jen­muunto-ongel­masta pääs­täi­siin eroon.

Tuoma­lan mukaan Suomen vero­jär­jes­telmä ei ainoas­taan kasvata tuloe­roja, vaan vääris­tää myös pääoman kohden­tu­mista esimer­kiksi luomalla listaa­mat­to­mille yrityk­sille kannus­ti­met sijoit­taa arvo­pa­pe­rei­hin ja kiin­teis­töi­hin vero­tuk­sen minimoimiseksi.

– Vero­jär­jes­tel­mämme on osal­taan vaikut­ta­nut siihen, että [Euroo­pan keskus­pan­kin] EKP:n raha­po­liit­ti­sen elvy­tyk­sen kautta Suomen talou­teen virran­nut raha on mennyt pikem­min­kin kiin­teis­töi­hin, arvo­pa­pe­rei­hin ja osak­kei­siin kuin tuotan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin. Samalla se on kasvat­ta­nut kaupun­ki­maan, kiin­teis­tö­jen ja osak­kei­den arvoa, joita omis­taa pääasial­li­sesti varak­kaampi väki.

”Nykyi­nen vero­jär­jes­telmä suosii rikkaita.”

Tuoma­lan mukaan se, että vero­jär­jes­telmä suosii sijoit­ta­mista rahoi­tus­va­ral­li­suu­teen ja kiin­teis­töi­hin tuotan­nol­lis­ten inves­toin­tien kustan­nuk­sella heiken­tää ratkai­se­vasti suoma­lais­ten hyvin­voin­nin kasvun edellytyksiä.

– Jos tuotan­nol­li­nen pääoma ei kasva, niin työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuu­den on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaa­li­pal­kat­kaan eivät voi juuri nousta.

Tuoma­lan mukaan nykyi­sen pääoma- ja varal­li­suus­ve­ro­tuk­sen epäkoh­tien korjaa­mi­nen lisäisi yhteis­kun­nal­lista oikeu­den­mu­kai­suutta, kasvat­taisi tuot­ta­vuutta ja paran­taisi tuotan­nol­li­seen toimin­taan inves­toi­mi­sen kannustimia.

ILMASTOINVESTOINNIT KÄYNTIIN HETI EDULLISELLA VELKARAHALLA

Kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet perus­suo­ma­lai­sia lukuun otta­matta ovat sitou­tu­neet tiuk­koi­hin pääs­tö­jen vähen­nys­ta­voit­tei­siin ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen hillit­se­mi­seksi. Konkreet­ti­set toimen­pide-ehdo­tuk­set tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi ovat kuiten­kin jääneet vaatimattomiksi.

– Päät­tä­jät pelkää­vät ehkä sanoa ääneen, että ilmas­ton­muu­tosta tehok­kaasti hillit­se­vien toimien käyn­nis­tä­mi­seksi valtion olisi otet­tava lisää velkaa.

Tuoma­lan mielestä julki­sen velan kasvat­ta­mi­nen olisi tässä yhtey­dessä oival­li­nen keino, koska se keven­täisi nyky­pol­velle koitu­vaa verotaakkaa.

– Tule­vat suku­pol­vet hyötyi­si­vät ilmas­ton­muu­tosta hillit­se­vistä inves­toin­neista eniten. Siksi olisi oikeu­den­mu­kaista, että he osal­lis­tui­si­vat tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi tarvit­ta­vien inves­toin­tien kustannuksiin.

Tuomala koros­taa, että suurin­ves­toin­nit ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi on aloi­tet­tava välit­tö­mästi, muuten voi olla myöhäistä. Hänestä ilmas­toin­ves­toin­tien käyn­nis­tä­mi­nen velka­ra­halla olisi tule­vien suku­pol­vien etujen mukai­nen ratkaisu.

SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU

– Sipi­län porukka ja sen taus­ta­jou­kot ovat sepit­tä­neet tari­nan, jonka mukaan Suomi nousi kuilun reunalta halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan ansiosta. Se ei kuiten­kaan pidä paikkaansa.

Tuomala muis­tut­taa, että porva­ri­hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat neljän miljar­din euron julkis­ten meno­jen leik­kauk­set heiken­si­vät koti­maista kysyn­tää, mikä puoles­taan hidasti talou­den toipu­mista. Hänen mukaansa myös­kään työeh­toja heiken­tä­neellä kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella (kiky) ei ole ollut osaa Suomen talou­den kään­ty­mi­sessä kasvuun.

– Brut­to­kan­san­tuot­teen nousu ja vien­ti­mark­ki­noi­den veto alkoi jo ennen kikyn voimaan­tu­loa. Inves­toin­nit kään­tyi­vät kasvuun vuonna 2015, ja 2016 oli selvä huip­pu­kohta, Tuomala sanoo.

”Vien­ti­mark­ki­noi­den veto alkoi jo ennen kikyä.”

– Nime­no­maan raken­ta­mi­nen kasvoi. Julki­silla infra­hak­keilla on ollut suuri merkitys.

– Kiky-sopi­muk­sen voimas­sao­lon aikana inves­toin­nit ovat vähen­ty­neet. Ennus­teet­kin viit­taa­vat siihen, että yksi­tyi­set tuotan­nol­li­set inves­toin­nit ovat hiipumassa.

Tuoma­lan mukaan vien­ti­ky­syn­nän piris­ty­mi­nen veti Suomen talou­den vuonna 2016 reip­paa­seen kasvuun, mutta kansain­vä­li­sen talou­den suhdan­ne­huippu on jo takanapäin.

TAANTUMAA PUKKAA

Maail­man­ta­lou­den kasvu­nä­ky­mät ovat viime kuukausien aikana heiken­ty­neet dramaat­ti­sesti. Euroo­pan keskus­pan­kin ennus­teen mukaan euroa­lu­een talous­kasvu hidas­tuu tänä vuonna merkit­tä­västi. EKP päät­ti­kin jatkaa poik­keus­toi­mia raha­po­liit­ti­sen elvy­tyk­sen tehostamiseksi.

– Talous­tun­nel­mat ovat synkis­ty­neet. EKP:n toimet kerto­vat epätoi­vosta, joka johtuu siitä, ettei talou­den piris­tä­mi­seksi ole käytössä muita keinoja kuin raha­po­liit­ti­nen elvytys.

Tuoma­lan mukaan raha­po­liit­tista elvy­tystä tehok­kaampi finans­si­po­liit­ti­nen elvy­tys on euroa­lu­eella pois­tettu talous­po­li­tii­kan työka­lu­pa­kista ideo­lo­gi­sin perustein.

– Suomi on peesan­nut Saksan vaati­maa tuhoi­saksi osoit­tau­tu­nutta talous­ku­ri­po­li­tiik­kaa. Mieles­täni seuraa­vaan halli­tuk­sen tulisi toimia aktii­vi­sesti EU-maiden tasolla koor­di­noi­dun finans­si­po­li­tii­kan käyn­nis­tä­mi­sen puolesta hidas­tu­neen kasvun vauhdittamiseksi.

Tuoma­lan mukaan halli­tuk­sen tulisi varau­tua myös pitä­mään talous kasvussa julkis­ten inves­toin­tien käyn­nis­tä­mi­sellä, joista ilmas­ton­muu­tosta torju­vat hank­keet ovat tärkeä kohde.

– Näin voitai­siin vält­tyä vuonna 2008 puhjen­neen finans­si­krii­sin jälkeen tehty­jen virhei­den tois­ta­mi­selta. Tuol­loin Suomessa VM:n virka­mies­johto toivoi finans­si­krii­sin pikaista ohime­noa. Sen sijaan että vien­ti­ky­syn­nän romah­taessa olisi ollut valmiina heti käyn­nis­tet­tä­viä julki­sia investointiprojekteja.

Tuomala muis­tut­taa, että Suomen kansan­tuote nousi vuoden 2008 tasolle vasta viime kesänä. Hänen mukaansa talou­den ennä­tys­pit­kään taan­tu­maan vaikutti merkit­tä­västi se, että Suomessa keskellä euro­krii­siä kiris­tet­tiin finanssipolitiikkaa.

– VM:n virka­mies­johto näyt­tää taas uudel­leen tuput­ta­van seuraa­valle halli­tuk­selle julkis­ten meno­jen leik­kauk­sia talou­den vien­ti­ky­syn­nän hiipuessa. Aiem­mista virheistä olisi aika oppia.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN