TYÖYMPÄRISTÖ: Tark­kana maata­lou­dessa – tunne oikeu­tesi ja kanna vastuusi

Maata­lou­dessa ja vihe­ra­loilla sattuu vuosit­tain satoja työta­pa­tur­mia. Raskaat nostot sekä työs­ken­tely eläin­ten ja suur­ten konei­den kanssa aiheut­ta­vat riskejä ja altis­ta­vat monen­lai­sille haave­reille. Melu altis­taa kuulo­vau­rioille ja käytet­tä­vät kemi­kaa­lit sekä työym­pä­ris­tön pölyt, baktee­rit ja homeet voivat käydä tervey­den päälle.

Usein maata­lous- ja vihe­ra­lan työpai­kat ovat pieniä ja kuten pienille työpai­koille tyypil­listä on, niillä on harvoin valit­tuna luot­ta­mus­miestä tai työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tua. Silloin myös­kään työtur­val­li­suu­den kehit­tä­mistä ei usein­kaan tehdä työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den yhteistyönä.

Kun työn­te­ki­jöillä ei ole omia edus­ta­ji­aan varmis­ta­massa, että työpai­kalla nouda­te­taan työtur­val­li­suus­la­keja sekä työeh­to­so­pi­muk­sen työsuo­je­lusää­dök­siä, koros­tuu työn­te­ki­jöi­den oma turval­li­suus­tie­toi­suus ja vastuu. Työn­tekijä, joka ei tunne oikeuk­si­aan tai ei tiedä miten niistä voisi pitää kiinni, on taval­lis­ta­kin helpom­min työnan­ta­jan vietävissä.

Työnan­ta­jalla on päävas­tuu siitä, että työ on terveel­listä ja turval­lista työn­te­ki­jälle. Konkreet­ti­sesti se näkyy muun muassa velvol­li­suu­tena pereh­dyt­tää työn­tekijä työn turval­li­seen suorit­ta­mi­seen ja tarjota työn­te­ki­jälle tarvit­ta­vat suoja­vä­li­neet. Lisäksi työn­te­ki­jälle on aina otet­tava työta­pa­tur­ma­va­kuu­tus sekä järjes­tet­tävä työterveyshuolto.

TYÖTERVEYSHUOLTO APUNA TYÖN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

Laki­sää­tei­sen, ennal­taeh­käi­se­vän työter­veys­huol­lon ytimessä on työn aiheut­ta­mien terveys­hait­to­jen arvioi­mi­nen työpai­kalla tehtä­villä työpaik­ka­käyn­neillä sekä työn­te­ki­jöi­den terveys­tar­kas­tuk­silla. Työter­veys­huol­lon ammat­ti­lais­ten tehtävä on auttaa työnan­ta­jaa paran­ta­maan työolo­suh­teita, jotta työ ja työolot eivät vaaran­taisi työn­te­ki­jöi­den terveyttä ja turvallisuutta.

Silloin­kin, kun työnan­taja on järjes­tä­nyt vain laki­sää­tei­sen työter­veys­huol­lon, työn­te­ki­jällä on oikeus kään­tyä työter­veys­huol­lon puoleen, jos työ aiheut­taa terveys­vai­voja. Työnan­taja voi tarjota työter­veys­huol­lon yhtey­dessä muuta­kin sairaan­hoi­toa, jolloin työn­te­ki­jällä on oikeus käydä työter­veys­lää­kä­rillä muiden­kin kuin työpe­räis­ten sairauk­sien ja vammo­jen tiimoilta. Työn­tekijän kannat­taa­kin selvit­tää, missä laajuu­dessa terveys­pal­ve­luita on työter­veys­huol­lon kautta saatavilla.

TYÖTAPATURMASTA ILMOITETTAVA AINA

Tärkeintä on työta­pa­tur­mien ennal­taeh­käisy työta­poja, ‑väli­neitä ja ‑olosuh­teita paran­ta­malla, mutta jokai­sen työn­tekijän on myös hyvä tietää, miten tapa­tur­man sattuessa toimitaan.

Työta­pa­turma uhrille on annet­tava ensia­pua, ja vaka­van vamman sattuessa on soitet­tava hätä­kes­kuk­seen. Tapa­tur­masta on aina ilmoi­tet­tava työnan­ta­jalle, jotta työnan­taja voi tehdä ilmoi­tuk­sen tapa­tur­ma­va­kuu­tus­yh­ti­öön. Työnan­ta­jalla on hyvä olla tiedossa työn­te­ki­jöi­den lähio­mais­ten yhteys­tie­dot siltä varalta, että louk­kaan­tu­nut ei pysty itse olemaan yhtey­dessä omaisiinsa.

On tärkeää, ettei lievem­män­kään tapa­tur­man jälkeen jäädä töihin sinnit­te­le­mään, vaan vammoja mennään aina näyt­tä­mään lääkä­rille. Korvaus­ten saami­sessa voi tulla myöhem­min vaikeuk­sia, jos vammat osoit­tau­tu­vat ensi­näyt­tä­mää pahem­miksi, mutta lääkä­riin on menty vasta pitkän ajan kulut­tua tapaturmasta.

TYÖNTEKIJÄN ON NOUDATETTAVA OHJEITA JA KERROTTAVA VAAROISTA

Työn­tekijän velvol­li­suus on noudat­taa työnan­ta­jan anta­mia turval­li­suus­oh­jeita ja tehdä työt huolel­li­sesti ja riskejä otta­matta. Työn­tekijän on käytet­tävä työnan­ta­jan määrää­miä suoja­vä­li­neitä kuten kuulo- ja hengi­tys­suo­jai­mia sekä suoja­vaat­teita. Konei­den ja lait­tei­den turva­lait­teita ja ‑järjes­tel­miä on aina käytettävä.

Työn­te­ki­jöi­den on kerrot­tava havait­se­mis­taan riskeistä ja vaara­ti­lan­teista työnan­ta­jalle. Esimer­kiksi koneissa ja työvä­li­neissä olevista vioista ja puut­teista on ilmoi­tet­tava viipy­mättä, jotta puut­teet ehdi­tään korjata ennen kuin tapa­turma sattuu.

TEKSTI SAILA RUUTH
KUVA TERO SIVULA /​ LEHTIKUVA