Birds by Toikka: Näin syntyvät suupu­hal­letut lasilinnut

Lasin­pu­hal­tajat ovat valmis­ta­neet Oiva Toikan lintusarjaa Nuuta­jär­vellä ja myöhemmin Iitta­lassa lähes viiden­kym­menen vuoden ajan. Lintu­la­jeja on yli 400 ja niillä on keräi­li­jöitä ympäri maailman. Lintuihin käyte­tyissä teknii­koissa löytyy koko suoma­laisen lasin­pu­hal­ta­misen historia aina Nuuta­järven tehtaan perus­ta­misen ajoilta 1793 lähtien. Toikan linnut ovat viesti myös lasin­tai­teen kulta-ajoilta, jolloin suunnit­te­lija ja lasin­pu­hal­tajat työsken­te­livät tiiviisti yhdessä.

BIRDS BY TOIKKA: NUUTAJÄRVEN JA IITTALAN LASINPUHALTAJAT 1972–

Kuovi

Kuovi syntyy vapaasti puhal­ta­malla. Linnun muoto sopii lasin­pu­hal­luk­seen. Oiva Toikka ja puhal­tajat kehit­tivät tekniikan, jossa linnun ruumis muovautui kaulan toimiessa puhal­lus­pillin kiinni­tys­pis­teenä. Aukkoon lisät­tiin lasia päälaeksi ja nokaksi. Kuovin valmistus alkoi vuonna 1999. Sen höyhe­nistö on luotu marmo­roin­nilla. Lintu on viimeis­telty mattauk­sella, mikä on poikkeuk­sel­lista Toikan sarjalle.

NÄIN SEN TEIMME

Verstakon yhteis­peli on sauma­tonta. Hötkyillä ei kannata, muttei aikail­la­kaan. Muotoil­tava lasi on pidet­tävä 1 000– 1 150 astei­sena. Linnun valmistus vaatii useita uuneja ja lämpöä on hallissa riittämin. Tarvit­taessa seinustan kaikki valtaisat lasiovet avataan pihalle. Lentävät lajito­verit eivät olet terve­tul­leita, mutta Iittalan Lasimäen vierai­li­joilla on arkisin iltaan asti vapaa pääsy parvelle. Mitä alhaalla tarkal­leen tapahtuu, miten suupu­hal­taen sulasta lasista syntyy kerta kerran jälkeen tarkat laatu­kri­teerit täyttävä uljas Kuovi?

1. Kirkkaa­seen lasimas­saan on lisätty valkoista lasia ja punaista värijauhetta.
2. Puhal­lus­pillin päähän on saatu aloitus, jonka sisään on puhal­lettu ilmakupla.
3. Lasimassaa jäähdy­te­tään ja muova­taan Kuovin omalla puukauhalla.
4. Ilmakuplaa lasimassan sisällä pidetään yllä puhaltelemalla.
5. Linnun sulka­kuvio syntyy ensin lasinauhaa pillistä kierrättäen.
6. Seuraa­vassa vaiheessa lasimas­saan vedetään koukulla marmorointikuvio.
7. Linnun pyrstö muotoil­laan nyppäreillä.
8. Kaula saa muotonsa hiilisaksilla.

9. Katso miten lasin­pu­hal­lus­mes­tari Heikki Hiukka­mäki viimeis­telee Kuovin.

10. Lintu tarkis­te­taan huolel­li­sesti, jotta se täyttäisi lintusarjan laatukriteerit.
11. Kuovi viimeis­tel­lään mattaa­malla ja hiekkapuhaltamalla.
12. Viimei­seksi maail­malle lähtevä lasilintu vaatii monivai­heisen pakkaamisen.

Iittalan lasiteh­taalla on erikseen lintu­po­rukka. Noin 400 eri lintu­lajia puhaltaa viiti­sen­toista nuuta­jär­ve­läistä puhal­tajaa ja pari iitta­la­laista. Kuovin synnyt­täjät vasem­malta lukien mattaaja, lasin­pu­hal­taja Asmo Aalto, tarkas­taja ja pakkaaja Heidi Jokiniitty, lasin­pu­hal­ta­ja­mes­tari Heikki Hiukka­mäki sekä lasin­pu­hal­tajat Juhana Laihonen ja Leena Julin.

Iittalan Lasimäki on avoinna joka päivä klo 10–18, 16.5.–31.8. klo 10–20
Lasin­pu­hal­lusta voi käydä seuraa­massa arkisin.

 

Lintusarja syntyi suunnit­te­lijan ja lasin­pu­hal­ta­jien tiiviinä yhteistyönä

Lasitai­tei­lija Oiva Toikka (takana) tarkkailee vuosi­sadan vaihteessa Nuuta­jär­vellä miten lasin­pu­hal­taja Heikki Hiukka­mäki muotoilee uuden linnun proto­tyypin nokkaa. KUVA IITTALAN DESIGNMUSEO

OivaToikka: ”Pidän tiimi­työstä. Olen hiukan laiska, hauskaa kun muut tekevät päätyön, ja he osaavat tehdä sen paremmin kuin minä. En osaa puhaltaa. Teemme jotain, ja jollei tullut hyvä, teemme muunnoksia, monia muunnoksia. Prosessi on niin nopea. Voit muuttaa mielesi. Jos kehotan jotakuta hakemaan punaista väriä, jollei hän lähde heti, sanonkin ota sinistä. Välillä lasin­pu­hal­tajat eivät kuule kunnolla, tai minä en kuule kunnolla, ja sattuu väärin­kä­si­tyksiä.” Rakastan vahin­koja. Käännös video­haas­tat­te­lusta vuodelta 2007, Glass­blowing 1 ja 2

Heikki Hiukka­mäki: ”Olen tehnyt taide­lasia siitä lähtien kun menin Nuuta­jär­velle 1985. Kun vuosia oli työsken­nelty Oiva Toikan kanssa, saattoi olla niinkin, että Oiva kävi sanomassa minkä kokoinen lintu tai suurin piirtein minkä näköinen pyrstö, minkä värinen pää tai mihin suuntaan nokka piste­tään. Seuraa­vana päivänä hän tuli ja sanoi, nämä ovat kivoja, tehdään näitä.”

 

LINNUN TIE

1963 Oiva Toikka muuttaa Urjalaan Nuuta­järven Lasin suunnittelijaksi.

1972 Ensim­mäinen lintu.

1975 Linnun nimeksi Sieppo ja tuotan­toon uusi laji Kiikkuri.

1981 Lintusar­jasta osa Nuuta­järven tehtaan 300-juhla­vuoden kokoelmaa, mukana kaupal­liset menes­tykset Alli, Riekko ja Kiiruna.

1980-luvulla linnuista suosit­tuja yrityslahjoja.

1993 Nuuta­järven vuosi­lin­tut­ra­ditio alkaa.

1994 Linnut omaksi Birds by Toikka -kokoel­maksi, joka saavuttaa keräi­li­jöitä erityi­sesti Keski-Euroopasta.

1990-luvun lama lasiteh­tailla epävar­muuden aikaa. Iittalan ja Nuuta­järven tehtaat Hackmanille.

2003 Toikan näyttely Washing­to­nissa menestys, linnuille näkyvyyttä Yhdysvalloissa.

2007 Iittala ja Nuuta­järvi Fiskarsin omistukseen.

2008 Paikal­li­selta keräi­li­jältä 250 linnun kokoelma kalifor­nia­lai­selle Mingei-museolle.

2014 Nuuta­jär­veltä lasin­val­mistus Iittalaan.

2019 Lintujen puhal­ta­minen ja yhteistyö Oiva Toikan kanssa jatkuu. Uusia lintu­la­jeja suunni­tel­tuna ja joitain aiempia lajeja varioi­daan. Iitta­lassa valmiudet kaikkien yli neljän sadan lintu­lajin valmis­tuk­seen. Linnut valikoi­tuvat kysynnän mukaan.

 

TEKSTI TAINA ILOMÄKI-VIRTA
KUVAT JYRKI LUUKKONEN