Birds by Toikka: Näin synty­vät suupu­hal­le­tut lasilinnut

Lasin­pu­hal­ta­jat ovat valmis­ta­neet Oiva Toikan lintusar­jaa Nuuta­jär­vellä ja myöhem­min Iitta­lassa lähes viiden­kym­me­nen vuoden ajan. Lintu­la­jeja on yli 400 ja niillä on keräi­li­jöitä ympäri maail­man. Lintui­hin käyte­tyissä teknii­koissa löytyy koko suoma­lai­sen lasin­pu­hal­ta­mi­sen histo­ria aina Nuuta­jär­ven tehtaan perus­ta­mi­sen ajoilta 1793 lähtien. Toikan linnut ovat viesti myös lasin­tai­teen kulta-ajoilta, jolloin suun­nit­te­lija ja lasin­pu­hal­ta­jat työs­ken­te­li­vät tiiviisti yhdessä.

BIRDS BY TOIKKA: NUUTAJÄRVEN JA IITTALAN LASINPUHALTAJAT 1972–

Kuovi

Kuovi syntyy vapaasti puhal­ta­malla. Linnun muoto sopii lasin­pu­hal­luk­seen. Oiva Toikka ja puhal­ta­jat kehit­ti­vät teknii­kan, jossa linnun ruumis muovau­tui kaulan toimiessa puhal­lus­pil­lin kiin­ni­tys­pis­teenä. Aukkoon lisät­tiin lasia päälaeksi ja nokaksi. Kuovin valmis­tus alkoi vuonna 1999. Sen höyhe­nistö on luotu marmo­roin­nilla. Lintu on viimeis­telty mattauk­sella, mikä on poik­keuk­sel­lista Toikan sarjalle.

NÄIN SEN TEIMME

Vers­ta­kon yhteis­peli on sauma­tonta. Hötkyillä ei kannata, muttei aikail­la­kaan. Muotoil­tava lasi on pidet­tävä 1 000– 1 150 astei­sena. Linnun valmis­tus vaatii useita uuneja ja lämpöä on hallissa riit­tä­min. Tarvit­taessa seinus­tan kaikki valtai­sat lasio­vet avataan pihalle. Lentä­vät laji­to­ve­rit eivät olet terve­tul­leita, mutta Iitta­lan Lasi­mäen vierai­li­joilla on arki­sin iltaan asti vapaa pääsy parvelle. Mitä alhaalla tarkal­leen tapah­tuu, miten suupu­hal­taen sulasta lasista syntyy kerta kerran jälkeen tarkat laatu­kri­tee­rit täyt­tävä uljas Kuovi?

1. Kirk­kaa­seen lasi­mas­saan on lisätty valkoista lasia ja punaista värijauhetta.
2. Puhal­lus­pil­lin päähän on saatu aloi­tus, jonka sisään on puhal­lettu ilmakupla.
3. Lasi­mas­saa jääh­dy­te­tään ja muova­taan Kuovin omalla puukauhalla.
4. Ilma­kuplaa lasi­mas­san sisällä pide­tään yllä puhaltelemalla.
5. Linnun sulka­ku­vio syntyy ensin lasi­nau­haa pillistä kierrättäen.
6. Seuraa­vassa vaiheessa lasi­mas­saan vede­tään koukulla marmorointikuvio.
7. Linnun pyrstö muotoil­laan nyppäreillä.
8. Kaula saa muotonsa hiilisaksilla.

9. Katso miten lasin­pu­hal­lus­mes­tari Heikki Hiuk­ka­mäki viimeis­te­lee Kuovin.

10. Lintu tarkis­te­taan huolel­li­sesti, jotta se täyt­täisi lintusar­jan laatukriteerit.
11. Kuovi viimeis­tel­lään mattaa­malla ja hiekkapuhaltamalla.
12. Viimei­seksi maail­malle lähtevä lasi­lintu vaatii moni­vai­hei­sen pakkaamisen.

Iitta­lan lasi­teh­taalla on erik­seen lintu­po­rukka. Noin 400 eri lintu­la­jia puhal­taa viiti­sen­toista nuuta­jär­ve­läistä puhal­ta­jaa ja pari iitta­la­laista. Kuovin synnyt­tä­jät vasem­malta lukien mattaaja, lasin­pu­hal­taja Asmo Aalto, tarkas­taja ja pakkaaja Heidi Joki­niitty, lasin­pu­hal­ta­ja­mes­tari Heikki Hiuk­ka­mäki sekä lasin­pu­hal­ta­jat Juhana Laiho­nen ja Leena Julin.

Iitta­lan Lasi­mäki on avoinna joka päivä klo 10–18, 16.5.–31.8. klo 10–20
Lasin­pu­hal­lusta voi käydä seuraa­massa arkisin.

 

Lintusarja syntyi suun­nit­te­li­jan ja lasin­pu­hal­ta­jien tiiviinä yhteistyönä

Lasi­tai­tei­lija Oiva Toikka (takana) tark­kai­lee vuosi­sa­dan vaih­teessa Nuuta­jär­vellä miten lasin­pu­hal­taja Heikki Hiuk­ka­mäki muotoi­lee uuden linnun proto­tyy­pin nokkaa. KUVA IITTALAN DESIGNMUSEO

Oiva­Toikka: ”Pidän tiimi­työstä. Olen hiukan laiska, haus­kaa kun muut teke­vät päätyön, ja he osaa­vat tehdä sen parem­min kuin minä. En osaa puhal­taa. Teemme jotain, ja jollei tullut hyvä, teemme muun­nok­sia, monia muun­nok­sia. Prosessi on niin nopea. Voit muut­taa mielesi. Jos keho­tan jota­kuta hake­maan punaista väriä, jollei hän lähde heti, sanon­kin ota sinistä. Välillä lasin­pu­hal­ta­jat eivät kuule kunnolla, tai minä en kuule kunnolla, ja sattuu väärin­kä­si­tyk­siä.” Rakas­tan vahin­koja. Kään­nös video­haas­tat­te­lusta vuodelta 2007, Glass­blowing 1 ja 2

Heikki Hiuk­ka­mäki: ”Olen tehnyt taide­la­sia siitä lähtien kun menin Nuuta­jär­velle 1985. Kun vuosia oli työs­ken­nelty Oiva Toikan kanssa, saat­toi olla niin­kin, että Oiva kävi sano­massa minkä kokoi­nen lintu tai suurin piir­tein minkä näköi­nen pyrstö, minkä väri­nen pää tai mihin suun­taan nokka piste­tään. Seuraa­vana päivänä hän tuli ja sanoi, nämä ovat kivoja, tehdään näitä.”

 

LINNUN TIE

1963 Oiva Toikka muut­taa Urja­laan Nuuta­jär­ven Lasin suunnittelijaksi.

1972 Ensim­mäi­nen lintu.

1975 Linnun nimeksi Sieppo ja tuotan­toon uusi laji Kiik­kuri.

1981 Lintusar­jasta osa Nuuta­jär­ven tehtaan 300-juhla­vuo­den kokoel­maa, mukana kaupal­li­set menes­tyk­set Alli, Riekko ja Kiiruna.

1980-luvulla linnuista suosit­tuja yrityslahjoja.

1993 Nuuta­jär­ven vuosi­lin­tut­ra­di­tio alkaa.

1994 Linnut omaksi Birds by Toikka -kokoel­maksi, joka saavut­taa keräi­li­jöitä erityi­sesti Keski-Euroopasta.

1990-luvun lama lasi­teh­tailla epävar­muu­den aikaa. Iitta­lan ja Nuuta­jär­ven tehtaat Hackmanille.

2003 Toikan näyt­tely Washing­to­nissa menes­tys, linnuille näky­vyyttä Yhdysvalloissa.

2007 Iittala ja Nuuta­järvi Fiskar­sin omistukseen.

2008 Paikal­li­selta keräi­li­jältä 250 linnun kokoelma kali­for­nia­lai­selle Mingei-museolle.

2014 Nuuta­jär­veltä lasin­val­mis­tus Iittalaan.

2019 Lintu­jen puhal­ta­mi­nen ja yhteis­työ Oiva Toikan kanssa jatkuu. Uusia lintu­la­jeja suun­ni­tel­tuna ja joitain aiem­pia lajeja varioi­daan. Iitta­lassa valmiu­det kaik­kien yli neljän sadan lintu­la­jin valmis­tuk­seen. Linnut vali­koi­tu­vat kysyn­nän mukaan.

 

TEKSTI TAINA ILOMÄKI-VIRTA
KUVAT JYRKI LUUKKONEN