Pirjo Rosqvist: Ihminen ei ole robotti – työstä palau­tu­minen on tärkeää

Teolli­suuden työt ovat edelleen fyysi­sesti osin raskaita. Työ voi olla myös yksitoik­koista tai samaa liike­sarjaa toistavaa. Sen myötä työntekijä altistuu tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sille. Varsinkin niskat, hartiat ja kädet ovat koetuk­sella niissä tehtä­vissä, joita koneet, laitteet tai robotit eivät ole pysty­neet korvaamaan.

Työhy­vin­vointi on työelämän kehit­tä­mi­sessä merkit­tä­vässä roolissa. Suomessa käytetty ja yleisesti tunnettu sana työhy­vin­vointi tarkoittaa meillä myös runsasta käytännön toimintaa. Sitä vastoin Euroo­passa puhumat­ta­kaan laajemmin maail­malla samaa tarkoit­tavat englannin kielen termit occupa­tional well-being tai well-being at work aiheut­tavat jos jonkin­laista kummas­tusta. Mitä ihmettä? Mennäänkö töihin viihty­mään ja voimaan hyvin? Eikö sinne nyt sentään mennä töitä tekemään. Suoma­laiset ovat kuitenkin parhaim­mil­laan löytä­neet ymmär­ryksen siitä, että hyvin­voiva työyh­teisö on tuottava, motivoiva ja sitoutunut.

Työhy­vin­voin­tiin kuuluvat henkinen ja fyysinen työsuo­jelu, johdon ja esimiesten sitou­tu­nei­suus huolehtia työnte­ki­jöiden jaksa­mi­sesta sekä työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­minen, jossa huomioon pitää ottaa koko perhe eli äiti, isä ja lapset.

Työhy­vin­voinnin ylläpi­tä­mi­sessä ja edistä­mi­sessä on huomioi­tava myös ikäryh­mien yksilöl­liset tarpeet. Harjoit­te­li­joille ja nuorille on annet­tava oikea kuva työelä­mästä ja sen pelisään­nöistä. Monet ikään­ty­neet työnte­kijät arvos­tavat työn ulkopuo­lella olevaa vapaa-aikaa, ja monet haluavat sitä vanhem­miten enemmän. Joissakin työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu työai­ka­pan­keista ja 58-vuotiaiden ja sitä vanhem­pien työnte­ki­jöiden mahdol­li­suu­desta vaihtaa rahal­lisia korvauksia vapaaseen.

”Työpai­koilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keski­ty­tään ruuan ja juoman nautti­mi­seen sekä sosiaa­li­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen työka­ve­reiden kanssa.”

Työai­ka­laki ja työeh­to­so­pi­mukset sisäl­tävät määräyksiä työstä elpymi­sestä. Työpai­koilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keski­ty­tään ruuan ja juoman nautti­mi­seen sekä sosiaa­li­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen työka­ve­reiden kanssa sen sijaan, että tuijo­tel­tai­siin vain omaa älylai­tetta. Varsinkin näin vaalien lähes­tyessä on hyvä vaihtaa mieli­pi­teitä työka­ve­reiden kanssa ja kannustaa äänes­tä­mään, sillä liian moni työntekijä on aikai­semmin jäänyt nukku­vien puolu­ee­seen. Puolet Teolli­suus­liiton jäsenistä jätti äänes­tä­mättä edelli­sissä eduskun­ta­vaa­leissa. Palkan­saa­jien ääni pitää saada kuuluviin.

Työpaikan viihty­vyyden ytimessä on esimiestyö. Työnan­tajan näkökul­masta esimiehen pitää saavuttaa asetetut talou­del­liset ja toimin­nal­liset tavoit­teet. Esimiehen pitää osata johtaa asioita ja ihmisiä. Lähie­si­miestyö on ennen kaikkea ihmisten johta­mista. Esimie­hillä on oltava silmät ja korvat auki tilan­teessa kuin tilan­teessa, sillä työpai­kalla saattaa olla monen­laisia työnte­ki­jöitä erilai­sista elämän­ti­lan­teista ja taustoista. Hyvä esimies osaa käsitellä erilaisuutta.

Työtur­val­li­suus­kes­kuksen verkko­si­vulta löytyy paljon materi­aalia työhy­vin­voin­nista. Kannattaa muistaa myös Teolli­suus­liiton Murikka-opisto, joka järjestää luotta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille koulu­tusta. Seuraavat Hyvin­vointi työyh­tei­sössä ‑kurssit järjes­te­tään 13.–15.5. ja 11.–13.11. Osallis­tukaa ihmeessä!

Pidetään hyvin­voin­nista huolta!

PIRJO ROSQVIST
Teolli­suus­liiton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA