Saila Ruuth: Tasa-arvon takaiskut selätet­tävä vaaleissa

Sukupuolten tasa-arvon suurimmat kehit­ty­misen askeleet on otettu silloin, kun työväen­puo­lueet ovat olleet halli­tuk­sessa. Porvari- ja oikeis­to­puo­lueiden valta­kausilla tasa-arvo ei ole samalla tavalla edennyt. Pahim­mil­laan on käynyt päinvas­toin. Sipilän hallitus on jatkanut uskol­li­sesti tällä linjalla.

Heti kautensa alussa hallitus ällis­tytti kirjoit­ta­malla ohjel­mansa tilan­ne­ku­vaan, että ”naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Näin siitä huoli­matta, että tasa-arvon työsarka on edelleen valitet­tavan pitkä ja tehtäväntäyteinen.

Tasa-arvo-ohjelman hallitus teki vasta laaja-alaisen painos­tuksen jälkeen. Silti se on tehnyt monia päätöksiä, jotka ovat heiken­tä­neet sukupuolten tasa-arvoa. Huhti­kuun eduskun­ta­vaa­lien jälkeen Suomessa toivot­ta­vasti on hallitus, joka jättää kikyt ja kyyky­tykset väliin. Tarvit­semme halli­tuksen, joka harjoittaa oikeu­den­mu­kaista ja sen myötä myös sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa.

Työnte­ki­jöiden ja ammat­ti­liiton näkökul­masta seuraavan halli­tus­kauden tasa-arvota­voit­teet voisivat olla seuraavat:

1. Liitot mukaan samapalkkaisuusohjelmaan

Palkka­rat­kai­suja ei enää solmita ammatil­listen keskus­jär­jes­töjen välillä, vaan työnte­ki­jöitä ja työnan­tajia edusta­vien liittojen kesken. Tämän muutoksen takia liittojen pitää olla mukana kolmi­kan­tai­sessa samapalk­kai­suus­oh­jel­massa mietti­mässä, miten sukupuolten palkkaero saatai­siin kurottua vauhdik­kaammin umpeen.

2. Palkka-avoimuutta työpaikoille

Työntekijän on vaikeaa, ellei mahdo­tonta, tietää, onko oma palkkaus linjassa muiden työnte­ki­jöiden kanssa vai onko työpai­kalla perus­teet­tomia palkkae­roja. Siksi muun muassa SAK on vaatinut palkka-avoimuuden lisää­mistä työpaikoilla.

3. Täysi päivä­hoito-oikeus kaikille lapsille

Työttömiä on kuritettu viimeisten neljän vuoden aikana lukuisin tavoin. Yksi niistä on osunut myös työttö­mien lapsiin, joilta vietiin oikeus täysi­päi­väi­seen päivä­hoi­toon ja varhaiskasvatukseen.

Silti työttö­mien vanhem­pien pitäisi pystyä käymään työhaas­tat­te­luissa ja aktii­vi­mallin vaati­milla työlli­syys­kurs­seilla ja silppu­töissä. Siis siitä huoli­matta, että heidän lapsensa eivät saa täysi­päi­västä päivä­hoitoa. Sanomat­takin on selvää, että koko aktii­vi­malli on kumottava.

4. Isille lisää perhevapaita

Isien, äitien ja lasten etu on, että isille annetaan oikeus ja mahdol­li­suus hoitaa lapsiaan nykyistä enemmän. Siksi perhe­va­paita on uudis­tet­tava niin, että isille korva­mer­kit­tyjä vapaita lisätään roimasti.

Sama tavoite sopii erinomai­sesti myös työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin. Isille on parhaim­mil­laankin saatu työeh­to­so­pi­muk­sissa sovittua vain kuusi palkal­lista päivää lasten­hoitoa varten. Äideille vastaava palkal­lisen vapaan jakso useim­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa on 56 päivää. Se on suuri ero, mutta korjat­ta­vissa kuten muutkin avoinna olevat tasa-arvokysymykset.

Äänes­tä­mällä eduskun­ta­vaa­leissa voit vaikuttaa myös tasa-arvon puolesta.

SAILA RUUTH
Teolli­suus­liiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA