Irene Niskanen: Työttömän kannattaa vaatia sujuvammat palvelut

teollisuusliitto

Nykyinen työttömyysturvan palvelujärjestelmä on hajautunut ja vaikeasti ymmärrettävä.

Työtön työnhakija asioi tällä hetkellä työttömyyden eri vaiheissa useilla luukuilla. Työttömyyden alkaessa hänen on ilmoittauduttava TE-toimistoon työnhakijaksi. Sen jälkeen hän hakee joko Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnaisen enimmäisajan jälkeen hän siirtyy taas Kelan asiakkaaksi hakemaan työmarkkinatukea. Kaikki nämä tahot tekevät omat päätöksensä.

TE-toimisto, työttömyyskassa ja Kela tarvitsevat työttömältä osittain samoja tietoja, mutta vain osa tiedoista saadaan viranomaisten välisellä automaattisella tiedonvälityksellä. Palveluprosessi on sekava. Maakunta- ja sote-uudistusten yhteyteen kaavailtu järjestelmän ulkopuolisten yksityisten palveluntuottajien mukaantulo ei ainakaan tuo sujuvuutta työttömän asiointiin.

MITEN TYÖTTÖMÄN PALVELUT SAISI SUJUVAMMIKSI?

Kansallisen tulorekisterin tietojen käyttöönotto työttömyysetuuden maksatuksessa ensi vuoden alussa tuo jo helpotusta työttömälle, kun etuuden maksaja saa palkan määrää koskevat tiedot suoraan rekisteristä. Huono puoli on se, että rekisteristä puuttuvat tiedot joudutaan edelleen pyytämään työttömältä.

Meidän on luotava työnhakijan asiointiin aito yhden asiointiluukun periaate ja käytäntö, vaikka asiaa hoitavia viranomaistahoja olisi useampi. Työttömän turha pompottelu Kelan ja työttömyyskassan välillä poistuisi, jos kassa hoitaisi jäsenensä koko työttömyysajan etuuden. Työttömyyskassalla on valmiudet hoitaa jäsentensä ansiopäivärahan lisäksi myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, tai niiden tilalle mahdollisesti luotavan etuuden, maksatus. Lisäksi osan niistä TE-toimiston tehtävistä, jotka jaetaan maakunta- tai muun mallin voimaan tullessa, voi siirtää työttömyyskassalle hoidettavaksi. Toisaalta työnhakijan kaiken tiedon, jota eri viranomaistahot tarvitsevat, on oltava myös kaikkien tahojen saatavissa reaaliaikaan.

Digitalisaatio on hyödynnettävä ja järjestelmät on rakennettava niin, että ne palvelevat työtöntä. Palvelupolkua on lyhennettävä. Työttömäksi ilmoittautumisesta ja etuuden hakemisesta pitää tulla automaattista ja helppoa. Ei saa käydä niin, että työttömälle tulee etuuden menetyksiä, jos asiointi järjestelmässä ei ole riittävän selkeää.

Lainsäädäntömuutoksia tehtäessä tarvitaan uudenlaista ajattelua vallitsevien rakenteiden purkamiseksi. Saisimmeko uudistusten yhteydessä esimerkiksi työttömyysturvaan hakemusehdotuksen, jonka tiedot hakija kuittaisi tai muuttaisi? Veroehdotus on hyvin toimiva esimerkki palvelusta, jossa tiedot haetaan henkilön puolesta. Turhia liitteitä ja jollain viranomaisella jo olemassa olevia tietoja tarvitse erikseen toimittaa.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA