Ursuit Oy:n pääluottamusmies Tarja Lehtinen kokeilemassa pelastautumispukua.

Ursuit-pelas­tau­tu­mis­puku: Tämä päällä ei palele

Ursui­tin pelas­tau­tu­mis­pu­kuja käyt­tä­vät vesillä liik­ku­jat, niin harras­ta­jat kuin ammat­ti­ka­las­ta­jat, puolus­tus­voi­mat, raja­var­tio­lai­tos, tulli ja poliisi. Puvut tehdään vesi­tii­viistä kankaasta käsi­työnä Turun tehtaalla. Tekijä kävi tutus­tu­massa, miten AWS-pelas­tau­tu­mis­puku valmis­tuu vaihe vaiheelta. Ursui­tin pääluot­ta­mus­mies Tarja Lehti­nen testasi valmiin puvun hyisessä Littoistenjärvessä.

 

NÄIN SEN TEIMME

1. MARJA HALLIKAINEN päivit­tää puku­jen kaavat.
”Pukuja tehdään sekä perus­pu­kuina että mitta­ti­lauk­sena. Päivi­tän tieto­ko­ne­työnä malleja ja paran­nan niitä. On tärkeää, että puku on toimiva ja turvallinen.”

2. MARITA JÄRVINEN tekee puvun leikkuuasetelman.
”Siir­te­len tieto­ko­neen ruudulla puvun kaavan pala­sia ja teen niistä leik­kuu­ase­tel­man. Tallen­nan asetel­man ja lähe­tän sen leik­kuu­ko­neelle. Työssä tarvi­taan tieto­ko­neen käyt­tö­tai­toa ja kaavo­jen tunte­musta. Pitää huomioida langan­suunta ja hallita palas­ten järkevä sijoit­telu. Tarvi­taan näke­mystä, jotta kankaan hukka­pro­sentti jää mahdol­li­sim­man pieneksi. Esimer­kiksi parhail­laan ruudussa olevassa asetel­massa yli 80 prosent­tia on käytetty hyödyksi. Se on aika hyvä luku. Mate­ri­aa­lia ei pidä tuhlata turhaan. Vaate­tusa­lan koulu­tus on asetel­man teossa hyödyksi.”

3. SAARA KANTONEN käyt­tää leikkuukonetta.
”Laitan kankaan leik­kuu­pöy­dälle ja panen koneen käyn­tiin. Leik­kuri osaa leikata asetel­man mukai­set puvun kappa­leet. Auto­maat­ti­leik­ku­rin  käyttö on helpom­paa kuin miltä se näyt­tää. Ei tarvitse kuin kohdis­taa kone niin, että leik­kuu osuu kankaa­seen, jolloin kaikki kappa­leet tule­vat koko­nai­sina. Olen ollut talossa yhdek­sän kuukautta ja tehnyt tätä työtä neljä kuukautta. Kävin vaate­tusa­lan koulu­tuk­sen. Tiesin etukä­teen Ursui­tista työpaik­kana, koska firma oli tuttu isän sukellusharrastuksesta.”

4. NINA STÅHLBERG ompe­lee puvun.
”Yksi ompe­lija ompe­lee koko puvun, präs­sää kiinni siihen kiinni tarvit­ta­vat merkit ja präs­sää vahvik­keet. Ompe­lussa käyte­tään siksak­kia ja paksuja lankoja. Tämä on normaa­lia ompe­lu­työtä vaati­vam­paa. Ylimää­räi­siä pistoja ei saa tulla mihin­kään. Jos kangas jää kaksin kerroin, pala joudu­taan uusi­maan, koska siihen jää neulan jäljet, jotka vuota­vat. Kun kuiva­pu­kua tehdään, nuppi­neu­loja ei voi käyt­tää. Tämä on moni­puo­lista työtä. Ompe­lija saa tehdä puvun alusta loppuun asti itse. Malleja on yli 200 erilaista. On haas­teel­lista oppia ompe­le­maan ne kaikki vuosien saatossa. Olen 33 vuotta ommel­lut ja toimin myös ompe­lu­tii­min vetäjänä.”

5. TARJA LEHTINEN teip­paa kuiva­tas­kun vetoketjun.
”Teip­paan veto­ket­jun niin, että siitä tulee vettä pitävä. Työ tehdään teip­pi­ko­neella, jossa on kuuma suutin. Se aiheut­taa palo­vam­man, jos siihen koskee. Teip­paus on yhtä tark­kaa työtä kuin ompelu. Virheel­li­set palat palautetaan.”

6. MAGNUS TÖRNQVIST kiin­nit­tää kompo­nen­tit ja lisää pukuun myös olkai­met ja mahdol­li­set saappaat.
”Hiha- ja kaula­man­se­tit esilii­ma­taan ja laite­taan kompo­nent­ti­ko­neella pukuun kiinni. Niiden saumat tiivis­te­tään poly­ure­taa­ni­lii­malla. Manset­tien kiin­nit­tä­mi­nen ei aloit­te­li­jalta yleensä ensim­mäi­sellä kerralla onnistu. Vaatii noin vuoden harjoit­te­lun, että sen osaa tehdä kunnolla. Itse olen tehnyt kuusi vuotta ja vielä­kin tulee tilan­teita, että aina ei suju yhtä hyvin. Jos manset­tia kiin­nit­täessä kaulusta venyt­tää liian paljon, tulee ryppyjä. Yleensä sitä on kuiten­kin pakko hieman venyt­tää. Kompo­nent­ti­ko­neella ajetaan kaksi kier­rosta. Ensim­mäi­sellä kier­rok­sella mansetti saadaan paikoil­leen ja toisella kier­rok­sella se saadaan pysy­mään. Jokai­sella kaulus­ten lait­ta­jalla on oma tyylinsä. 90 prosen­tin varmuu­della voi sanoa, kuka meistä on tekijä. Työn tunnis­taa kädenjäljestä.”

7. MIKAEL HOVI testaa puvun.
”Tarkis­tan, että puku on tiivis eikä vuoda saumoista. Se tapah­tuu niin, että puvun sisälle puhal­le­taan paineis­tet­tua ilmaa ja puvun pinta valel­laan saippuavedellä.Jos saip­pua­vesi kuplii, niin puvussa on vuoto.”

8. MUHAMAD MUHAMAD eli ”Muhis” testaa visuaalisesti.
”Olen tehnyt tätä työtä neli­sen vuotta. Tarkis­tan, että puvussa kaikki on oikein, ja puku on sen mukai­nen, minkä asia­kas on tilan­nut. Pakkaan puvun kassiin ja lisään mukaan aputar­vik­keet: käsi­neet, irto­hu­pun, pipon, käyttö­ohjeet ja veto­ket­ju­va­han. Puku on valmis lähe­tet­tä­väksi asiakkaalle.”

Pelas­tau­tu­mis­pu­vun valmis­ta­mi­seen menee arviolta kaksi viik­koa. Valmista pukua esit­te­le­mässä Muha­mad Muha­mad (vas.), Nina Ståhl­berg, Tarja Lehti­nen ja Marita Järvinen.

 

NÄIN SITÄ KÄYTETÄÄN

Pelas­tau­tu­mis­pu­kuja valmis­ta­van Ursui­tin pääluot­ta­mus­mies Tarja Lehti­nen vietti tunnin kelluen Littois­ten­jär­ven hyisessä vedessä. ”Fiilis oli mahtava. Ei mulla kylmä ollut tosi­aan­kaan. Vain sormet vähän kohmettuivat.”

Olosuh­teet perjan­taina 7. joulu­kuuta olivat ihan­teel­li­set pelas­tau­tu­mis­pu­vun testaa­mi­neen. Järvellä kävi voima­kas tuuli ja hyytävä viima. Veden pinnalla oli jäähi­lettä. Lämpö­as­teita vedessä oli kaksi ja ilmassa saman verran. AWS-pelas­tau­tu­mis­puku on suoma­lai­sen työn taidon­näyte, jota on kuvattu vesillä liik­ku­jan henki­va­kuu­tuk­seksi. Itse asiassa se on vakuu­tusta tehok­kaampi. Henki­va­kuu­tus ei pelasta henkeä, mutta puku suoje­lee hukku­mi­selta ja meneh­ty­mi­seltä hypotermiaan.

Tarja Lehti­nen testasi puvun, jonka valmis­ta­mi­sessa hän on ollut mukana. ”Vesi­tii­viin puvun sisälle jää ilmaa, jota kaula-aukosta on mahdol­lista pääs­tää pois. Puku nostaa ihmi­sen pintaan. Veteen on helppo mennä, mutta sieltä ei ole aivan yhtä helppo tulla ylös, kun puku kään­tää sinut auto­maat­ti­sesti seläl­leen. Uimi­nen on hanka­laa, mutta seläl­lään pystyy kellu­maan tosi hyvin.”

Kuvauk­sissa Lehtistä ei palel­ta­nut. ”Ihan hyvä, mutta kädet neopree­ni­han­sik­kaissa kohmet­tui­vat. Muuten siellä oli lämmin. Vedessä tarke­nee, kun on tietyn­lai­set alus­pu­vut. Talvella ei voi pelkällä t‑paidalla lähteä, mutta kesä on eri asia.”

Hansik­kaat on tehty neopree­nista, joka pääs­tää hieman kosteutta läpi.
Ranne­man­setti estää veden pääsyn puvun sisälle.
Kuiva­tas­kun kautta vesi ei pääse puvun sisään, jos muis­taa pitää veto­ket­jun kiinni.
Veto­ketju on teipattu vesi­tii­viiksi sisäpuolelta.
Ursuit Oy:n pääluot­ta­mus­mies Tarja Lehti­nen kokei­le­massa pelas­tau­tu­mis­pu­kua Littois­ten­jär­vellä Liedon Järve­lässä. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

 

URSUIT OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU 1964, vuonna 2016 siir­tyi osaksi belgia­laista SIOEN-konsernia
TUOTANTO Sukel­lus- ja pelas­tus­kui­va­pu­kuja. Noin 80 prosent­tia vientiin.
HENKILÖKUNTA Noin 70
LIIKEVAIHTO Noin 10,2 milj. euroa (2017)

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ