Työntekijä on arvostuksensa ansainnut

teollisuusliitto

Olennainen kysymys työelämän kehittämisessä ei ole se, miten työntekijöistä päästään eroon, vaan se, miten yrityksiin saadaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.

Silti työlainsäädännön kärkihankkeeksi on kuluneen syksyn aikana maan hallituksen toimesta ja kautta nostettu irtisanomisten helpottaminen. Vieläpä niin, että työntekijät on nähty riskitekijöinä ja mahdollisina ongelmien aiheuttajina, mutta ei voimavarana, mitä he todellisuudessa ovat.

Ideologisten tavoitteiden savuverhoksi on nostatettu mekkala niin kutsutuista kelvottomista työntekijöistä, joita yritykset eivät juuri millään pysty irtisanomaan, minkä takia ennen muuta pienet yritykset eivät uskalla rekrytoida. Tämä lavealla pensselillä vedetty ilmiö on työmarkkinoiden kokonaisuuteen suhteutettuna marginaalinen. Toisaalta se on työelämää säätelevien lakien ja sopimusten perusteella arvioituna paikkansa pitämätön. Kolmanneksi keskustelua on lietsottu aivan kuin ansaintalogiikkansa asiakasyritystensä rekrytointiriskin madaltamiseen perustavia vuokratyöfirmoja ei olisi olemassa.

Edellisen lisäksi hallituksen muutoinkin puutteellisesti valmisteltu ja perusteltu alkuperäinen esitys uudeksi irtisanomislaiksi olisi toteutuessaan rikkonut yhdenvertaisuutta ja tuottanut eriarvoisuutta työntekijöiden ja yritysten keskuuteen. Siten ei ollut yllätys, että jäsentensä etuja ajavat ammattiliitot ryhtyivät vastatoimenpiteisiin tavoitteenaan ohjata asiakokonaisuus uomaan, jossa työelämän kehittäminen nykyistä parempaan suuntaan on mahdollista.

Myönteisen kehityksen lähtökohdat ovat aiheutuneesta turbulenssista huolimatta olemassa. Ensinnäkin tyypillinen suomalainen työntekijä on koulutettu, osaava, sitoutunut työnantajan asettamiin tavoitteisiin ja halukas kehittämään ammattitaitoaan. Tämä seikka on näkynyt ja kuulunut julkisessa keskustelussa aivan liian vähän.

Toisaalta julkisuudessa on hyökätty myös luottamushenkilöjärjestelmää kohti sen arvoa tunnistamatta tai tunnustamatta. Tutkimuksissa luottamushenkilöihin liitetty termi kaksoissitoutuminen pitää sisällään samanaikaisen sitoutumisen työntekijöiden ja työnantajan eduista huolehtimiseen. Luottamushenkilöt tyypillisesti ovat motivoituneita ja kiinnostuneita kehittämään työn tuottavuutta, työprosesseja ja työn mielekkyyttä yhteisen edun nimissä. Yhteisen edun ydin puolestaan on yrityksen pärjääminen niin, että töitä ja toimeentuloa riittää myös tulevaisuudessa. Se on hedelmällinen asetelma yritysten ja niissä tehtävän työn kehittämiselle.

Tarjolla olevien töiden ja niihin soveltuvan ammattitaitoisen työvoiman yhteensovittamisessa on nyt ja tulevaisuudessa paljon tehtävää. Erilaiset työt edellyttävät erikoistumista. Sen myötä tiettyyn tehtävään sidottu ammattitaito on muissa töissä vain rajallisesti käytettävissä. Siksi työelämään kiinnittymisen ja työuran aikana tapahtuvan uusien töiden aloittamisen tueksi tarvitaan koulutusta, perehdytystä ja opastusta. Vastuu osaavan työvoiman hankkimisesta, kouluttamisesta ja kehittämisestä kuuluu myös yrityksille. Sitä osaa yrittäjäriskistä ei voi eikä pidä ulkoistaa yhteiskunnan tai työntekijöiden kannettavaksi.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja