VIERAILIJA: Juhani Aro: Printtimiehen ihmeelliset seikkailut työttömyysmaailmassa

Sinä päivänä ei paljon töitä tehty. Oli D-day. Jokainen tiesi, että päätökset on tehty ja lähtö tulee joillekin. Olin lähtijöiden joukossa. Alkoivat printtimiehen ihmeelliset seikkailut työttömyysmaailmassa.

Meitä on lähipiirissäni kahdenlaisia työttömiä. Nuoria, joille sanotaan, että sinulta puuttuu kokemusta. Ja sitten minä, varttunut, jota ei syytetä kokemuksen puutteesta, muttei suurin surminkaan sanota, että olet ihan liian vanha.

Miten ihmeessä sitä kokemusta saa, jollei pääse ensimmäiseenkään työpaikkaan? Entä varttunut, joka ei enää tunnu kelpaavan mihinkään? Ei vaikka osaisi, haluaisi ja kykenisi. Ole siinä sitten näiden kanssa.

Aikanaan irtisanomisaikani päättyi. Olin jo valmistautunut hyvissä ajoin ilmoittautumalla työnhakijaksi TE-toimistoon. Se oli torstai. Puhelin soi perjantaina. Langan päässä oli TE-toimiston virkailija, ikäiseni mies.

Hän oli oikein mukava ja palvelualtis. Kokemus oli suorastaan miellyttävä. Päätimme puhelun yksissä tuumin. Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto työttömyyskassaa varten lähti saman tien.

Siis, hei! Stop! Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto? Mitä se tarkoittaa?

Selitys tuli heti. Se tarkoittaa, ettei TE-toimisto näe estettä työttömyysturvan maksamiselle. Kaksi kirjainta y ja t ovat ratkaisevat. Kun ne surullisen kuuluisat yt-neuvottelut käydään ja niiden tuloksena saat potkut, asia on selvä. Viiden päivän omavastuuajan jälkeen alkaa ansiosidonnainen päiväraha rullata.

”Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi.”

Jos olisit itse irtisanoutunut, aiheuttanut potkusi esimerkiksi juopottelemalla, kieltäytynyt koulutuksesta tai työvoimasuunnitelman laatimisesta, olisi lausunto ollut kielteinen. Esimerkiksi. Muitakin syitä on. Silloin kassa ei voi maksaa työttömyyspäivärahaa.

Kannattaa siis olla tarkkana, kun asioi TE-toimiston kanssa. Ei ole sama, mihin niitä rukseja nettisivuilla lykkäät. Jollet osaa, pyydä apua. Ihmisen kanssa asiointi kasvokkain on nykyään työttömyysasioissakin harvinaista.

Mutta siitä se alkaa työttömäksi opiskelu. Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi. Se on kaiken pohja, jolle tuleva rakentuu.

Olen 60-vuotias. Samassa rytäkässä potkut sai minua muutaman vuoden vanhempi ystäväni. Hän ei asu saman TE-toimiston alueella kuin minä. Hänellä kävi huonompi tuuri virkailijan kanssa. Hänet tällättiin oitis kurssille. En tiedä, mitä hyötyä pian eläkeiässä olevalle on jostain työnhakukurssista. Mutta kohtelu. Se oli ynseää. On tuurista kiinni, millaisen virkailijan kohdalleen saa.

Olen työttömäksi opiskelun siinä vaiheessa, että yritän karistaa työministeri Jari Lindströmin (sin.) aktiivimallia pois harteiltani. Ja sehän on todella vaikeaa. Media-alalla on hurjasti työväkeä tarjolla verrattuna vapaisiin työpaikkoihin. Lyhyellekin keikalle on tulijoita enemmän kuin Lapissa on sääskiä. Vallitsee työnantajan markkinat.

Kun vihdoin löydät sen keikan ja saat siitä rahaa, se vähentää korvauksesi määrää. Entä jollei edes keikkatöitä ole tarjolla? Silloin korvausta vähennetään vajaat viisi prosenttia.

Mikä muu kuin työttömyyskorvausten leikkausautomaatti tämä aktiivisuusmalli on?

Työttömyysopiskeluni saldo puolen vuoden ajalta tähän mennessä: Hakemuksia lähetetty: noin 30 kappaletta. Työtarjouksia TE-keskukselta 0, työtarjouksia vapailta markkinoilta 0, työhaastatteluun kutsuja 0.

Taitaa työttömyysopintojeni päättäminen olla niin kuin valmistuminen entisellä ikuisella opiskelijalla: hämärän peitossa.

JUHANI ARO
Kirjoittaja on freelancetoimittaja.