Työkaari kantaa ‑hanke: Tulosta syntyy, kun työnte­ki­jöitä kuunnellaan

”Ennen meille tuli virheitä, puuttui osia, kaikilla oli hirveä kiirus. Tässä muutos­pro­jek­tissa kaikki olivat mukana alusta alkaen.” Pääluot­ta­mus­mies Mathias Pukkila MSK Cabin­siltä kertoi eilisessä Työkaari kantaa ‑seminaa­rissa, miksi työnte­ki­jöiden osallis­ta­minen kannattaa, myös rahallisesti.

Helsin­gissä kokoon­tu­neen tekno­logia-alan Työkaari kantaa ‑hankkeen seminaa­rissa paljastui, että ammat­ti­liit­tojen ja työnan­ta­jien yhteinen ponnistus työhy­vin­voinnin eteen on melko ainutlaatuinen.

– Tällainen yhteistyö on euroop­pa­lai­sit­tain poikkeuk­sel­lista, totesi Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola (sivun yläreunan kuvassa vasemmalla).

Seminaa­rissa Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle puoles­taan kuvasi, että työhy­vin­voinnin tärkeys on muuttunut sitten 1990-luvun lopun. Silloin konkarit saivat neuvo­tella palkoista ja muista työeh­doista, ja niitä pidet­tiin neuvon­pi­tojen ”kovana” ytimenä.

– Huomaan, nyt pehmeät asiat ovat tosi kovia asioita, Helle määritteli.

AVAIMENA OSALLISTAMINEN

Seminaa­rissa kuultiin paljon faktaa siitä, miten käyttö­kat­tei­siin kahahtaa lisää euroja, kun työnte­kijät osallis­te­taan työpaik­kansa kehittämiseen.

Yksi kiintoi­sim­mista yrity­se­si­mer­keistä oli MSK Cabins Oy, suuri turva­ko­rien sopimus­val­mis­taja Ylihär­mästä. Pari–kolme vuotta sitten yrityksen talous­ti­lanne oli luisu­massa sellai­seksi, että muutok­seen ja uudis­tuk­seen oli pakko ryhtyä.

Pukkila kuvaili, että ensin luotta­mus­mie­hille ”myytiin hyvin” muutos­tarve. Sitten luotta­mus­hen­kilöt ryhtyivät ”tulkkaa­maan” tuotannon väelle, mitä yrityksen johdolla oli mielessä. MSK Cabinsin pääluot­ta­mus­mies Mathias Pukkila (sivun yläreunan kuvassa oikealla) kuvaili, että kahvi­tun­neilla luotta­mus­miehet puhuivat jatku­vasti yritys­ta­lou­desta ja tuottavuudesta.

– Mutta ei se helppoa ollut. Kaksi vuotta me vaan kuljet­tiin ja puhut­tiin työsuo­je­lu­val­tuu­tetun kanssa. Layout, palkkaus, ihan kaikki meni uusiksi, Pukkila totesi.

Pääluot­ta­mus­mies totesi, ettei ollut helppoa muuttaa sellaisen työntekijän asenteita, joka oli 20–30 vuotta painanut urakkaa. Mutta taika olikin siinä, että nyt tässä muutok­sessa osallis­tet­tiin kaikki.

– Työnte­ki­jöiden suurin panos oli suunni­tella muutoksen yksityis­kohdat, totesi MSK Cabinsin työsuo­je­lu­pääl­likkö Teemu Suokko.

Pukkila luetteli muutoksen ydinasioita. Vihivaunut tulivat sivusiir­to­vau­nujen tilalle, joista oli ollut oli hankalaa ja raskasta köykkiä osia. Keven­timet otettiin nostu­reiden tilalle. Ergono­miaa kohen­net­tiin nosto­pöy­dillä. Tehtaan tämän alueen layout muutet­tiin kokonaan. Suorasta urakasta siirryt­tiin tiimit­täi­siin tulospalkkioihin.

– Turha kävely väheni olemat­to­miin, kiirus loppui, Pukkila kuvaa muutos­työn lopputulemia.

Työsuo­je­lu­pääl­likkö totesi, että muutos­töiden jälkeen samalla tuotan­to­pa­nok­sella saatiin 50 prosenttia enemmän tuotosta. Rahassa tämä tarkoitti täsmäl­leen lasket­tuna 117 227 euron tuottoa vuodessa yritykselle.

Suokko muistutti, että yksi tai kaksi tykypäivää vuodessa ei poista niitä kaikkia pahoja seuraa­muksia, joita huonosti organi­soitu työpaikka tuottaa. Syntyy sairaus­lomia, tapaturmia, risti­rii­toja ja turhaa työtä. Mutta kun työnte­kijät osallis­te­taan, ensim­mäi­seksi kohenee tuotta­vuus, myöhemmin panos­tukset näkyvät myös terveyshyötyinä.

Mitä tapahtui, kun työnte­kijät otettiin mukaan oman työnsä suunnitteluun?

– Kun kehity­sin­si­nööri tuli ja muutti töitä, työnte­ki­jöiden energia meni siihen, että haukut­tiin loppu­tu­losta. Tässä muutos­pro­jek­tissa kaikki olivat mukana alusta alkaen. Vaikka kaikki ei tapahdu hetkessä, enää ei aikaa laite­taan moitti­mi­seen, vaan sen pohti­mi­seen, miten asioita kehite­tään, Pukkila summasi.

LÄPIMENOAIKA PUOLITTUI

Vaasassa toimiva Veo Oy toimittaa laitteis­toja muiden muassa voima­lai­tok­siin. Tässäkin yrityk­sessä työhy­vin­voin­tiin panos­ta­minen on esimer­kiksi puolit­tanut erään laitteiston valmis­tuksen läpimenoajan.

Asentaja ja koordi­naat­tori Karoliina Alapiha on tehtaan varapää­luot­ta­mus­mies ja työsuo­jelun toinen varavaltuutettu.

– Yhtey­den­pidon ja kommu­ni­koinnin paran­tu­minen ovat päällim­mäi­sinä mielessä, Alapiha vastaa Tekijän kysymyk­seen siitä, miten työhy­vin­voinnin satsaukset ovat hänelle arjen työssä näkyneet.

Nyt Veolla kokoontuu joka kuukausi ryhmä, jossa istuvat Teolli­suus­liiton luotta­mus­miehet ja tehtaan johdon ja henki­lös­tö­hal­linnon edustajat.

– Se on meille tullut ihan uutena, ja se on paran­tanut yhteis­työtä. Siellä sitten pohdi­taan päivän­polt­tavia asioita, Alapiha toteaa.

– Työnte­ki­jöiden kuunte­le­mi­sessa on vielä paran­ta­misen varaa. Asentajat kuitenkin tietävät parhaiten, miten työ kannattaa tehdä.

Näin kuvailee Alapiha sitä osa-aluetta, missä yrityksen pitäisi vielä parantaa suori­tus­taan. Viimei­sim­mässä henki­lös­tö­ky­se­lyssä paljastui sama asia, vaikkakin vähän eri termein.

– Työnte­ki­jöiden kunnioitus ja arvostus, sehän tuli henki­lös­tö­ky­se­lys­säkin esiin. Nehän luovat sitä työhy­vin­vointia ja antavat paljon pitkällä aikavä­lillä. Tyyty­väinen työntekijä on tuotta­vampi työntekijä, kerii Alapiha auki asian tärkeyttä yritys­ta­lou­denkin kannalta.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana sairaus­pois­saolot ovat puolit­tu­neet, kertoi talous­pääl­likkö Soile Rissanen siitä, mitä kaikkea etua, myös talou­del­li­sesti, Työkaari-kantaa hanke on Outokummun Metalli Oy:ssä tuonut.

Metsän­kor­juu­lait­teis­toihin keskit­ty­vässä yrityk­sessä on otettu muun muassa vuoro­työn ja ikään­ty­misen mukanaan tuomat terveys­vaarat huomioon. Rissanen kuvaa, että jokainen työntekijä on yksilönä vastuussa itses­tään. Mutta vinkit, tietoiskut ja esimer­kiksi First­Beat-mittaukset antavat ohjeis­tusta ja tukea tervey­destä huolehtimiseen.

Monet tutki­mukset osoit­tavat, että esimie­hillä on ratkai­sevan tärkeä rooli siinä, miten luotta­muk­sel­linen ilmapiiri työpai­kalle syntyy. Oma terveys on hyvin henki­lö­koh­tainen asia, eikö siitä puhuminen ole helppoa muussa kuin luotta­muksen ilmapiirissä.

– Meillä on hyvät ja luotta­muk­sel­liset välit esimie­hiin, totesi työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ville Hirvonen seminaariyleisölle.

VAKUUTTAISIKO RAHA?

Työhy­vin­vointi tuo rahaa yrityk­selle, se oli eilisen seminaa­ri­päivän toistuva teema. Vankimmat tilas­to­tiedot tämän väitteen tueksi toi seminaa­riin Ossi Aura Consul­ting Oy:n Ossi Aura. Hänellä oli tarkkaan laskettu analyysi yhteensä 225 teolli­suus­yri­tyk­sestä, joiden keski­mää­räinen liike­vaihto oli 91 miljoonaa euroa. Auran laskel­mien  mukaan tällai­sissa yrityk­sissä työhy­vin­voin­tiin panos­ta­minen toi miljoonia lisää  käyttö­kat­tee­seen. Huonoim­pien ja parhaim­pien firmojen ero käyttö­kat­teessa oli 6,8 miljoonaa.

Kaikkein tärkeintä asiassa on se, että työhy­vin­vointi nousee strate­gisen liikkeen­johdon ytimeen. Esimiestyö, ja nimeno­maan koettu esimiestyö on sekin ratkai­se­vassa asemassa. Aura heijasti seinälle   diakuvan, jossa esimies­työn laaduk­kuus nosti täysin lineaa­ri­sesti henki­löstön tuottavuutta.

Hyvä esimies kannustaa ja osallistaa, tukee motivaa­tiota ja sitou­tu­mista luoden tämän ohella vielä avointa ja hyvää  ilmapiiriä. Aura painotti sitä, että tässä on kyseessä nimeno­maan alaisten kokemus esimiehen työn tasosta.

– Mittari ei ole esimer­kiksi esimies­kou­lu­tuk­sessa istutut tunnit, vaikka sillä voi olla siirtovaikutuksia.

Projektin jatko, tekno­logia-alan pk-yrityk­sille suunnattu Työkaari kantaa – tuottavaa työhy­vin­vointia -hanke toteu­te­taan vuosina 2019–2020. Mukaan voi hakeutua jo nyt: www.tyokaari.fi/osallistu