TYÖYMPÄRISTÖ: Työsuo­je­lu­val­von­nan uudis­tuk­sella kohti ketteryyttä?

Työsuo­je­lun vastuu­aluei­den pitäisi muut­tua Luovaksi eli valtion lupa- ja tarkas­tus­vi­ras­toksi. Ay-liike haluaa uudis­tuk­selta huolel­li­sem­pia työpaik­ka­tar­kas­tuk­sia, sanoo Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola. Virka­mies­johto toivoo kette­ryyttä koneistoon.

Tätä kirjoi­tet­taessa ei ole vielä varmuutta siitä, toteu­tuuko sote-uudis­tus tai sen kylkiäi­nen maakun­ta­uu­dis­tus. Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola toteaa, että uudis­tus­ten kohta­losta huoli­matta työsuo­je­lu­val­von­taa on muutet­tava. Viiden alueel­li­sen alue­hal­lin­to­vi­ras­ton eli AVI:n alai­suu­dessa toimi­vien työsuo­je­lun vastuu­aluei­den on muutut­tava valta­kun­nal­li­sesti ohja­tuksi toiminnaksi.

– Alue­ra­jat ovat keino­te­koi­set. Monilla yrityk­sillä on toimin­taa ympäri Suomea. Ja valta­kun­nal­li­sessa orga­ni­saa­tiossa tarkas­ta­jat pystyi­si­vät erikois­tu­maan myös pien­ten toimia­lo­jen erityi­son­gel­miin ja teke­mään sitten tarkas­tuk­sia ympäri maata.

Esimerk­keinä erikois­tu­mista vaati­vista aloista ovat vaik­kapa kaivok­set ja puutar­hat. Työpaik­ka­tar­kas­tuk­sista tulisi vaikut­ta­vam­pia, kun tarkas­taja tuntisi toimia­lan omine erityis­piir­tei­neen jo valmiiksi hyvin.

Valta­kun­nal­li­nen toiminta ei tarkoita alueel­li­suu­den katoamista.

– Emme tieten­kään tahdo, että alueel­li­sia toimi­pis­teitä lope­tet­tai­siin. Toimin­nan suun­nit­telu ja ohjaus olisi­vat valta­kun­nal­li­sia, mutta toiminta alueel­lista ja paikallista.

”AKKUNA AUKEAA”

Työym­pä­ris­tö­pääl­li­kön mielestä valta­kun­nal­li­sessa viras­tossa avau­tuisi myös aivan uusi akkuna ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen vaikuttamistyölle.

– Nykyi­sin kaikissa AVI:en yhtey­dessä toimi­vissa lauta­kun­nissa ei ole Teol­li­suus­lii­ton edus­tusta. Mutta valta­kun­nal­li­sen viras­ton yhtey­dessä kokoon­tui­si­vat toimia­loit­tain neuvot­te­lu­kun­nat (tai vastaa­vat), joissa olisi mukana kysei­sen toimia­lan ammat­ti­lii­ton edustajia.

Esimer­kiksi Teol­li­suus­lii­tossa on liiton aktii­vi­jä­se­nistä ympäri maata koottu työym­pä­ristö- ja tasa-arvo­jaosto. Peso­lan mielestä tämä jaosto voisi antaa nime­no­maan alueel­li­ses­ti­kin tärkeät eväät liiton edus­ta­jille, kun Luovassa suun­ni­tel­laan tarkas­tus­ten kohteita ja painopistealueita.

– Parempi ohjaus, tehok­kaampi resurs­sien käyttö, summaa Pesola uudis­tuk­sen tavoitteita.

Työym­pä­ris­tö­pääl­likkö kiel­tää olevansa digius­ko­vai­nen, mutta tarkas­tus­ten yhtey­dessä digi­taa­lis­ten työvä­li­nei­den käyttö voisi toden totta suju­voit­taa ja tehos­taa toimintaa.

Pesola vaatii myös ennalta ilmoit­ta­mat­to­mien työsuo­je­lu­tar­kas­tus­ten lisää­mistä ja harmaan talou­den torjun­nan määrä­ra­ho­jen palauttamista.

– On työpaik­koja, jotka tarvit­se­vat yllä­tys­tar­kas­tuk­sen. Harmaa talous hyödyt­tää monia tahoja. Jos tilaa­jat haluai­si­vat tosis­saan saada harmaan talou­den torjun­nan kuntoon, he siihen kyllä pystyi­si­vät. Mutta tilaa­jat saavat tuot­teet tai palve­lut halvem­malla, kun alihan­kin­ta­ket­juissa tehdään työt harmaassa talou­dessa. Raha puhuu.

”TYÖ TEHDÄÄN TEHOKKAAMMIN”

– Asia­kas keski­öön, kette­ryyttä koneis­toon, tasa­laa­tuista valvon­taa, näin määrit­te­lee uudis­tuk­sen tavoit­teet Raimo Antila, sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön työ- ja tasa-arvo-osas­ton johtaja.

Anti­lan­kin mukaan valta­kun­nal­li­sesti suun­ni­tel­lulla ja kohden­ne­tulla toimin­nalla ja erikois­tu­mi­sella saadaan samalla tarkas­ta­ja­mää­rällä enem­män tehoja irti.

– Jos huoma­taan puut­teita jollain toimia­lalla, tai esiin nousee jokin tietty ilmiö ympäri maata, ei enää mietitä alueel­li­sia toimi­val­ta­ra­joja. Tarkas­tuk­set ja neuvonta voidaan kohden­taa oikein, Antila toteaa.

Antila lupaa myös tiivistä yhteis­työtä sidos­ryh­mien kuten juuri esimer­kiksi ammat­ti­liit­to­jen kanssa. Vielä hän ei voi määri­tellä, mitä tämä täsmäl­li­sesti olisi.

Lisää ennalta ilmoit­ta­mat­to­mia työpaik­ka­tar­kas­tuk­sia Antila ei lupaa.

– Pääsään­töi­sesti valvonta tehdään virka-aikana. Osa tarkas­tuk­sista tulee edel­leen olemaan enna­koi­mat­to­mia, nime­no­maan sellai­sille työpai­koille, jossa on olete­tusti ongel­mia ja laiton tila.  Onneksi tällai­sia työnan­ta­jia on rajal­li­nen määrä. Vastuul­li­set työnan­ta­jat otta­vat tarkas­tuk­set mahdol­li­suu­tena kehit­tää toimintaansa.

Tilaa­ja­vas­tuu­la­kiin tai vero­nu­me­ron käyt­töön ei olla teke­mässä muutok­sia, ja harmaan talou­den torjun­nan määrä­ra­hat ovat tietysti poliit­tis­ten päät­tä­jien tahdon takana.

– Harmaan talou­den torjun­taan laite­tuista määrä­ra­hoista makset­tiin merkit­tävä osa takai­sin valtiolle laimin­lyön­ti­mak­suina. Jatkamme tietysti harmaan talou­den torjun­taa nytkin, mutta se on muista resurs­seista pois.

– Kentällä teke­mistä riit­tää, mutta yksit­täis­ten epäkoh­tien sijaan on vaikut­ta­vam­paa valvoa, että meka­nis­mit ovat kunnossa.

Pimeä työ eli missään asia­kir­joissa näky­mät­tö­mien työn­te­ki­jöi­den uuras­tus (ja samalla heidän hyväk­si­käyt­tönsä) leviää EU-maissa.

– EU:n komis­sion taholta on jo kiin­ni­tetty huomiota siihen, että pimeää työtä tehdään entistä enem­män EU-maissa. Suomi tekee jo nyt pimeän työn torjun­nassa yhteis­työtä muiden Pohjois­mai­den kanssa, Antila kertoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
JUHA PESOLAN KUVA JYRKI LUUKKONEN
RAIMO ANTILAN KUVA LAURA TAMMISTO