Kansain­vä­li­syys kiertyy yhtei­seksi eduksi

Teolli­suus­liiton kansain­vä­lisen yksikön toimin­nassa on monta tasoa. Pohjois­mainen ja euroop­pa­lainen, solidaa­ri­suustyö ja Suomesta globaa­leiksi suury­ri­tyk­siksi kasva­neiden konser­nien valvonta.

– Meidän tapamme toimia on valmis­tella yhdessä suoma­laisten liittojen kanssa kantoja ennen kaikkea niihin asioihin, jotka vaikut­tavat teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tyk­siin ja jäseniin. Näistä kannoista muodostuu muiden Pohjois­maiden liittojen kanssa yhteinen näkemys 90 prosen­tissa tapauk­sista. Näillä sitten vaiku­tamme EU:n sisällä asioihin, komis­sioon ja parlamenttiin.

Näin kuvaa kansain­vä­lisen yksikön toimin­ta­pe­ri­aat­teita Pohjois­maissa ja Euroopan unionissa yksikön päällikkö Jari Hakka­rainen.

Nimeno­maan euroop­pa­lainen ay-liike on ollut Hakka­raisen mukaan yhtenä tahona kriti­soi­massa vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lujen inves­toin­ti­suojaa. Neuvot­te­luja on saatu avoimem­miksi. Hakka­rainen pitää osoituk­sena ay-liikkeen vaiku­tuk­sesta myös sitä, että kiina­lai­selle tuonti­te­räk­selle on nostettu tuontitulleja.

– Me emme halua, että EU tekee sellaisia ilmas­to­po­liit­tisia päätöksiä, että teräksen tuotanto täällä tulee kannat­ta­mat­to­maksi verrat­tuna Kiinaan. Tavoit­teena pitää tietysti olla globaalit säännöt. Eihän siinä ole järkeä, että me vähen­nämme EU:ssa ilmas­to­pääs­tö­jämme vaikka 80 prosenttia, mutta Kiinan tuotanto nostaa päästöjä kymmen­ker­tai­sesti enemmän.

Prosentti solidaa­ri­suu­delle

Metal­li­liitto oli jo pitkään osoit­tanut yhden prosentin jäsen­mak­su­tuo­tois­taan kansain­vä­li­seen toimin­taan. Näin on tarkoitus jatkaa myös uudessa suuressa Teolli­suus­lii­tossa esimer­kiksi rahoit­ta­malla solidaa­ri­suus­hank­keita. Näissä hankkeissa tuetaan ennen kaikkea kehit­ty­vien maiden veljes­liit­tojen järjestämistoimintaa.

Hyöty liittojen vahvis­tu­mi­sesta tuolla jossain kaukana kiertyy lopulta myös suoma­lai­sille työnte­ki­jöille. Kun kehit­ty­vien maiden työnte­kijät nousevat nälkä­palk­ko­jensa kurimuk­sesta ja heidän työolonsa saadaan inhimil­li­selle tasolle, yrityk­sillä on entistä vähemmän houku­tusta siirtää toimin­to­jaan pois Suomesta.

– Tukea vastaa­not­tavia liittoja pitää ehkä kuitenkin tarkas­tella vähän aiempaa kriit­ti­semmin. On syytä tarkas­tella omaakin toimin­taamme samalla tavalla säännöl­lisin välia­join, Hakka­rainen toteaa.

– Meidän pitää hyödyntää liittojen substans­sio­saajia tai vaikka suoma­laisten keskus­jär­jes­töjen asian­tun­ti­joita aiempaa enemmän. Eiväthän liiton kansain­vä­liset toimit­sijat ole esimer­kiksi järjes­tä­misen asian­tun­ti­joita. Kun hankkeissa on käytetty koulut­ta­jina oman alansa asian­tun­ti­joita, vastaa­not­ta­vilta liitoilta tullut palaute on ollut erittäin hyvää.

Suoma­lais­yri­tykset seurannassa

Suoma­laisten maail­man­laa­juisten konser­nien vahti­mi­sessa hyvänä kumppa­nina on Finnwatch-kansa­lais­jär­jestö. Viimeksi Finnwatch on kunnos­tau­tunut paljas­ta­malla esimer­kiksi veroeu­ro­jemme käytön veropa­ra­tii­sien pönkittämiseen.

– Teolli­suus­liitto rahoittaa Finnwatchin Ihmisar­voisen työn ohjelmaa, mutta järjestö valitsee tutki­mus­koh­teensa täysin meistä riippu­matta. Minusta se on hyvä tapa toimia.

Ammat­tio­sas­toihin Hakka­rainen toivoo lisää kansain­vä­li­syy­destä vastaavia toimi­joita. Tämä olisi yksi avain ay-liikkeen harmaan­tu­vien rivien nuorentamiseen.

– Nuoret pitävät kansain­vä­li­syyttä tärkeänä asiana. Solidaa­ri­suus tuo meille lisää nuoria jäseniä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Artik­kelin yläreunan kuvassa filip­pii­ni­läisiä, namibia­laisia ja suoma­laisia ay-aktii­veja Teolli­suus­liiton kansain­vä­li­sessä tapaa­mi­sessa Murikka-opistolla marras­kuussa 2017.

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Enemmän töitä hyvillä ehdoilla!

Asiamme on yhteinen, kaikkialla

Kolmi­kan­nassa harjoi­teltua järjestämistä