Enem­män töitä hyvillä ehdoilla!

”Mitä enem­män muualla päin maail­maa tehdään töitä huonoilla työeh­doilla, sitä vähem­män tehdään työtä hyvillä ehdoilla eli meillä länsi­maissa.” Tämä on Petri Parta­sen ydin­mie­telmä siitä, miksi ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen aktii­vin pitää olla aktiivi myös kansain­vä­li­sissä asioissa.

13.12.2017

Boli­den Kokkola Oy:n teol­li­suus­liit­to­lai­nen pääluot­ta­mus­mies Petri Parta­nen on käynyt kansain­vä­li­syy­s­asioista kurs­sia kurs­sin jälkeen.

– Varsin­kin viime kesän Genè­ve­koulu avasi silmiä, Parta­nen kuvaa.

Genè­ve­koulu on pohjois­mai­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kolmi­viik­koi­nen kurssi, jolla pääs­tään seuraa­maan samai­sessa Sveit­sin kaupun­gissa kokoon­tu­vaa ILO:n yleis­ko­kousta. ILO on YK:n alai­nen kansain­vä­li­nen työjär­jestö, jossa ovat edus­tet­tuina työn­te­ki­jät, työnan­ta­jat ja valtiot. ILO:ssa sovi­taan ja valvo­taan kolmi­kan­tai­sesti työelä­män vähim­mäi­seh­doista ympäri maailmaa.

– ILO on ainoa YK:n järjestö, joka toimii kolmi­kan­tai­sesti. Mutta työnan­ta­ja­puoli toimii hirveän kaksi­naa­mai­sesti. Vuodesta 2012 asti ILO:ssa on kyte­nyt riita siitä, kuuluuko lakko-oikeus ihmis­ten perus­oi­keuk­siin. Työnan­ta­jien mielestä jokai­nen maan pitäisi saada itse päät­tää lakko-oikeu­dessa kansal­li­sessa lain­sää­dän­nös­sään. Lakko on kuiten­kin ainoa keino, millä kehit­ty­vissä tai epäde­mo­kraat­ti­sissa maissa ihmi­set pysty­vät kehit­tä­mään yhteis­kun­nal­li­sia olojaan, Parta­nen puuskahtaa.

Euroo­pan maihin, Keski-Euroo­passa jopa halli­tus­ta­solle asti, rantau­tu­nut rasismi huolet­taa Partasta sekin. Parta­nen kuvai­lee pako­lai­suu­den todel­li­sia syitä.

– Sota ei tunne rajoja, terro­rismi ei tunne rajoja, raha ei tunne rajoja, ilmas­ton­muu­tos ja saas­teet, eivät nekään tunne rajoja. Jos 50 vuoden päästä jokin ydin­a­se­val­tio romah­taa näistä syistä sisältä päin, mitä me sitten teemme?

– Rasis­tit eivät tahdo ymmär­tää pako­lai­suu­den alkusyitä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajoja, eivätkä pako­lai­set­kaan voi tämän takia tuntea rajoja.

Rasis­tit eivät tahdo ymmär­tää pako­lai­suu­den alkusyitä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajoja.

Parta­nen painot­taa, että teol­lis­tu­nei­den maiden tulisi vaikut­taa asioi­hin jo ennalta. Ihmi­siä on autet­tava siellä missä he asuvat. Tätä apua on annet­tava paitsi inhi­mil­li­sistä syistä, myös siksi, että se vaikut­taa välil­li­sesti Suomen kaltai­sen maan työn­te­ki­jöi­den työehtoihin.

– Jos emme auta ihmi­siä siellä, missä heillä on hätä, tule­vat he meille ja tuovat muka­naan ne lieveil­miöt, joiden takia heillä alun alkaen oli hätä.

Tämä on Parta­sen toinen ydin­mie­telmä eli erään­lai­nen vastaus niihin kansain­vä­li­siin kysy­myk­siin, joita hän sanoo miet­ti­neensä. Suurim­pia kysy­myk­siä on herät­tä­nyt globaali kauppa, sen muka­naan tuomat työeh­to­jen polke­mi­set ja ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­set. Parta­sen on ollut vaikea ymmär­tää, miksi suoma­lai­nen ammat­tiyh­dis­tys­liike on johdon­mu­kai­sesti poiken­nut julki­lausu­mis­saan monista euroop­pa­lai­sista ja yhdys­val­ta­lai­sista ammat­ti­lii­toista. Jälkim­mäi­set vastus­ta­vat kaupan vapaut­ta­mista entisestään.

– Olen itse vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia vastaan. Ymmär­tääk­seni SAK on perus­ta­nut kanna­tuk­sensa siihen, että histo­rial­li­sesti kaupan vapaut­ta­mi­nen on hyödyt­tä­nyt teol­li­suus­maita. Tätä en enää pidä automaattina.

– Tehtaat vaih­ta­vat paik­kaa maasta toiseen niin nopeasti ja esimer­kiksi vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten väli­mie­soi­keu­det toimi­vat täysin epäde­mo­kraat­ti­sesti. Ja muis­te­taan nyt se ILO, jossa lakko-oikeus on kyseenalaistettu.

Väli­mie­soi­keu­den tuomiot voivat tunne­tusti varjella yritys­ten oikeuk­sia niin, että kansa­lais­ten oikeu­det polje­taan maahan.

– Eihän tämä nyt ole mistään kotoi­sin! Minä saatan demo­kraat­ti­sissa vaaleissa äänes­tää puoluetta, joka haluaa säätää esimer­kiksi uutta ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töä. Ja sitten tulee jokin ylikan­sal­li­nen elin (väli­mie­soi­keus), joka antaa valtiolle sakot.

Järjes­tä­mi­nen on kaik­kein tehok­kainta kehi­ty­syh­teis­työtä, siitä on jo ihan tutkit­tua tietoa.

Parta­nen toivoo, että Teol­li­suus­liitto jatkaisi SASKin eli Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Soli­daa­ri­suus­kes­kuk­sen ja sen – yhdessä eri liit­to­jen kanssa – toteu­tet­tu­jen soli­daa­ri­suus­hank­kei­den tuke­mista. Ulko­mi­nis­te­riö on juuri arvioi­nut SASKin toimin­taa, ja se on saanut tuolta viral­li­sel­ta­kin taholta aivan huippuarvion.

– SASKin touhut tuntu­vat minusta kaik­kein järke­vim­miltä. Globaa­lien tuotan­to­ket­ju­jen alku­päät ovat Afri­kassa ja Aasiassa. Raha­kin on siellä tehtait­ten muodossa. Mutta työn­te­ki­jät eivät osaa tai uskalla vaatia omaa osuut­taan tuosta rahasta.

Parta­sen mukaan tuo osuus vähen­täisi kuiten­kin yhtä pako­lai­suu­den perus­syytä, köyhyyttä.

– Kaik­kein parasta on järjes­tää työn­te­ki­jät ammat­ti­liit­toi­hin. Ei kannata hakea muille kaivosta vettä, kannat­taa opet­taa heidät käymään kaivolla itse. Järjes­tä­mi­nen on kaik­kein tehok­kainta kehi­ty­syh­teis­työtä, siitä on jo ihan tutkit­tua tietoa, Parta­nen toteaa viita­ten nime­no­maan tuohon ulko­mi­nis­te­riön selvitykseen.

”Tiedon­jano” kuuluu Parta­sen omien sano­jen mukaan hänellä jo perus­luon­tee­seen. Kun vastauk­sia kysy­myk­siin on käyty hake­massa ulko­mail­ta­kin, mitä muuta kuuluu kansain­vä­li­syy­sak­tii­vin tehtä­vä­kent­tään? Selväs­ti­kin vaikka blogin pitäminen.

– Minulla on ollut sellai­nen tapa, että jos minulla on tietoja ja mieli­pi­teitä, minä myös levi­tän niitä ja kirjoi­tan niistä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Kansain­vä­li­syys kier­tyy yhtei­seksi eduksi
Asiamme on yhtei­nen, kaikkialla
Kolmi­kan­nassa harjoi­tel­tua järjestämistä