Granoa painostetaan lakolla työehtosopimukseen – ”Kyse on oikeudesta, ei vain euroista”

”Kaikkia on kohdeltava oikein, reilusti ja tasapuolisesti. Siitä tässä on kyse”, lähettämötyöntekijä Heli Anttonen Grano Oy:n Koivuhaan toimipisteestä sanoo.

JULKAISTU 9.6.2020 klo 13.00
PÄIVITYS 9.6.2020 klo 19.45: Granon lakkoon aikalisä (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 12.6.2020 klo 15.15: Keskustelut eivät ole tuottaneet tulosta – Granon lakko toteutuu sittenkin (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 26.6.2020 klo 11.15: Teollisuusliiton ja Granon välisessä työehtosopimuskiistassa ratkaisu – työtaistelutoimet perutaan (Teollisuusliitto)

Koivuhaassa kaikki tuotannon työntekijät ja koko yrityksen 500 työntekijästä 427 allekirjoitti vetoomuksen työnantajalle; media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta on sovellettava yhdenvertaisesti kaikkiin työntekijöihin ja luottamusmiesjärjestelmä on tunnustettava.

– Istun yt-neuvottelukunnassa työntekijöiden edustajana. Työnantajalla ei ole ollut minkäänlaista halukkuutta neuvotteluun. Ei ole kenenkään edun mukaista, että menemme lakkoon. Mutta ei meille jätetty ihan hirveästi vaihtoehtoja, Anttonen pahoittelee.

– Siinä vaiheessa, kun he näkivät kuinka iso joukko oli allekirjoittanut vetoomuksen, heidän olisi kannattanut ruveta kuuntelemaan meitä.

RIKKOO OMAT EETTISET OHJEENSA

Granon sivuilta löytyy yrityksen eettinen ohjeistus. Sen mukaan yritys noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja huomioi kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat oikeudet järjestäytyä ammattiliittoon ja solmia työehtosopimuksia. Suomen lakien mukaan työnantajan on tunnustettava työntekijöiden valitsemat luottamusmiehet neuvottelukumppaneikseen ja noudatettava alan yleissitovaa työehtosopimusta.

Anttonen on hämmästynyt kuullessaan, että Granolla on eettinen ohjeistus.

– Emme olisi tässä tilanteessa, jos yritys noudattaisi omia ohjeitaan.

Anttonen toteaa, että saattaahan olla, että työntekijöille on jossain vaiheessa ohimennen tiedotettu eettisestä ohjeistuksesta.

– Mutta tuttu se ei minulle ole. Täytyy tutustua nyt tarkemmin, ihan vaikka huumorin vuoksi.

Granon kaikkiin offset- ja flexopainamista tekeviin toimipisteisiin oli jo valittu luottamusmiehet heille, joihin yritys soveltaa media- ja painoalan sopimusta.

– Mutta työnantaja on kieltäytynyt tunnustamasta heidän asemaansa, Anttonen kertoo.

Koronan myötä yritys valmistaa nyt lääkinnällisiä suojavarusteita. Suojavarusteiden tuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle, mutta vaarana on uuden tuotannon menettäminen. Julkisia hankintoja saa esimerkiksi tehdä vain niistä yrityksistä, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta.

– Tuntuu huolestuttavalta, että asiakkaat voivat kaikota. Menetettäisiin hyvä bisnes, Anttonen murehtii.

LAKKO PITÄÄ!

– Kyllä, kyllä lakko pitää, arvioi Anttonen, joka on haastatteluhetkestä seuraavana aamuna lähdössä lakkovahdiksi Koivuhakaan, vaikka lomalla onkin.

Työnantaja on turvautunut täysin sopimattomiin keinoihin pelotellakseen työntekijät luopumaan lakosta.

– Joissain yksiköissä on kysytty, kuulutko liittoon? Sitten työvuorolistoja on rukattu uusiksi, ja liittoon kuuluvat on siivottu pois loppuviikon vuoroista. Valitettavasti kuulin tästä vasta jälkikäteen. Muuten olisin puuttunut asiaan, sillä työnantajalla ei ole mitään oikeutta kysyä liittoon kuulumisesta, Anttonen toteaa.

Yrityksen intrassa toimitusjohtaja on kutsunut lakkoa laittomaksi pelotellakseen työntekijöitä olemaan ryhtymättä lakkoon. Teollisuusliitto on selkeästi tiedottanut, että lakko on laillinen. Yritys ei kunnioita edes omaa eettistä ohjeistustaan, joka kertoo, että yritys on suvaitsematon ”syrjintää, uhkailua ja häirintää kohtaan”.

Järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia ja lisää jäseniä on Anttosen mukaan tullut Teollisuusliittoon vielä viime viikonloppuna.

– Minä sanon kaikille tervetuloa! Hyvä, että ihmiset ymmärtävät tosiasiat. Joukkovoima on se, joka pelittää.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Työntekijät vaativat Granoa noudattamaan työehtosopimusta

Työntekijöiden mitta tuli täyteen työehtojen polkemisesta. Granoa painostetaan lakolla, jotta se ryhtyy noudattamaan media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta.

Graafisella alalla toimivan Grano Oy:n kaikki 29 toimipistettä ovat lakossa 10.–14. kesäkuuta. Lakon piirissä on yli 500 työntekijää. Lisäksi toimipisteisiin on asetettu ylityökielto 8.–21. kesäkuuta.

Työtaistelun syynä on se, että Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta ja sen mukaista luottamusmiesjärjestelmää kaikkiin työntekijöihinsä. Sen sijaan yritys on käyttänyt suurimpaan osaan työntekijöistään (noin 90 prosenttia) yksipuolisesti itse määrittelemiään työehtoja, jotka ovat Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmimaa media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta huonommat.

Grano on aikaisemmin soveltanut työntekijöihinsä tulostusalan työehtosopimusta. Sitä ei ole viime maaliskuun alun jälkeen kuitenkaan enää ollut olemassa siksi, että Palvelualojen ammattiliitto PAMissa arvioitiin, että samalla toimialalla ei ole järkevää olla kahta toisistaan poikkeavaa työehtosopimusta, vaan työehdot on määriteltävä kattavamman media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Edellä kuvatun seurauksena Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmima media- ja painoalan työehtosopimus on graafisen alan ainoa yleissitova työehtosopimus, jota työnantajan on noudatettava.

Teollisuusliitto vaatii yhdessä Granon työntekijöiden kanssa, että:

  1. Grano työnantajana noudattaa media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia yhtäläisiä työehtoja kaikkiin työntekijöihinsä alkaen takautuvasti 1.3.2020.
  2. Grano työnantajana noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta.
  3. Grano työnantajana tunnustaa työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt.

MIKSI TILANNE KÄRJISTYI?

Granon työntekijät ja Teollisuusliitto ovat yrittäneet kuluneen kevään aikana vaikuttaa Granoon työnantajana ja yrittäneet hakea ratkaisua keskustelemalla. Viimeisin yritys ratkaista tilanne tapahtui kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Granon työntekijöiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 98 prosenttia kannattaa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista. Tämän rinnalla 430 työntekijää jätti 2. kesäkuuta työnantajalle yhteisen vetoomuksen media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta kaikkiin työntekijöihin.

Granosta on koronakriisin aikana tullut julkisen terveydenhuollon suojavälineiden toimittaja. Julkisen sektorin tilauksissa yhtenä ehtona on, että työnantaja noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Grano kuitenkin yrityksenä polkee työntekijöiden minimityöehtoja, ja hankkii epäreilua kilpailuetua suhteessa lakia ja työehtosopimuksia vastuullisesti noudattaviin yrityksiin. Omien oikeuksiensa puolustamisen rinnalla työntekijät ovat esittäneet huolensa siitä, että Grano vaarantaa toiminnallaan uuden liiketoiminta-alueen tulevaisuuden.

Edellä kuvatusta huolimatta Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta kaikkiin työntekijöihinsä. Teollisuusliitolle ei näin ollen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua työtaistelutoimenpiteisiin työntekijöiden etujen ajamiseksi.

Teollisuusliiton kannan mukaan media- ja painoalan työehtosopimuksen ja työntekijöiden luottamusmiesorganisaation hyväksyminen on Granolle työnantajana ja yrityksenä järkevää. Työehtosopimus pitää sisällään yli 60 asiakohtaa, joista voidaan tehdä paikallisia sopimuksia. Yhteistoiminnan harjoittaminen ja työntekijöiden osallistaminen turvaavat yrityksen kannattavan liiketoiminnan.

Lakko ja ylityökielto ovat Teollisuusliiton mukaan laillisia toimenpiteitä. Työrauha on voimassa vain yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet kullakin sopimusalalla Teollisuusliiton sopijaosapuolena toimivaan työnantajajärjestöön. Grano ei ole Medialiiton jäsen, jolloin työrauhavelvoite ei koske Granon työntekijöitä. Liiton julistama ylityökielto puolestaan on aina laillinen toimenpide. Työtaistelu on perusoikeus.

Lääkinnällinen suojavarustetuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle.

TEKSTI PETTERI RAITO

Katso lisätietoja lakosta: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu

YLITYÖKIELTO 13.1.–9.2.: Kemian ja mekaanisen metsäteollisuuden ylityökielto pitää tehokkaasti

Teollisuusliiton kemianteollisuuteen ja mekaaniseen metsäteollisuuteen julistama ylityökielto käynnistyi 13. tammikuuta. Vaikutukset alkoivat tuntua välittömästi.

Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan ylityökielto alkoi purra kemianteollisuudessa jopa hieman ennen kuin ehti varsinaisesti alkaakaan.

– Se tässä jälleen näkyy, kuten aikaisemmissakin ylityökielloissa, joita olemme valitettavasti joutuneet julistamaan, että hyvin pieni on miehitys ja työvoimareservi on lähellä nollaa monilla isoilla työnantajilla ja tehtailla. Operatiivinen miehitys ei oikeastaan kestä minkäänlaista poissaoloa.

– Tuotantoa pyörii todella paljon ylitöiden varassa, vaikka se ylityötunti on kalliimpi kuin tavallinen tunti. Jossain kohtaa olisi minusta hyvä yrityksissä laskea, että pitäisikö rekrytoida enemmän väkeä, jotta kustannukset pysyisivät kurissa, Laiho sanoo.

Toni Laiho.

Laihon mukaan ylityökielto toteutuu kemianteollisuudessa tehokkaasti.

– Ylityökielto on osa tätä prosessia ja keinovalikoimaamme, kun neuvottelutoiminta ei muuten suju. Ylityökiellon vaikutukset ovat kemianteollisuudessa tuntuvia. Häiriöitä tulee heti, kun ylitöiden tekeminen lopetetaan.

– Samalla olemme kuitenkin pitäneet huolen siitä, että turvallisuuteen tai ympäristön turmeltumiseen liittyvät vaaratekijät on ehkäisty. Kun tällaisia tilanteita on tullut vastaan, on niistä käyty yritysten ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelut, ja asianmukaiset menettelyt on toteutettu.

KIKY POIS KAIKISTA SOPIMUKSISTA

Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan ylityökielto on pitänyt mekaanisessa metsäteollisuudessa sataprosenttisesti.

– Siellä, missä tarvetta ylitöille on ollut, on niiden tekemisestä kieltäydytty. Siinä mielessä ylityökielto on pitänyt sataprosenttisesti. Samalla on todettava, että vaikutukset eivät metsäteollisuuden vallitsevassa hieman heikossa suhdannetilanteessa ole niin suuret kuin ne olisivat olleet korkeasuhdanteen aikana. Yrityksillä on ollut leudon talven takia myös raaka-aineen saannin kanssa ongelmia.

Jyrki Alapartanen.

– Tässä on kuitenkin tärkeä nähdä, että kysymys on kokonaisuudesta niin, että kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia saadaan Teollisuusliiton kaikista työehtosopimuksista pois. Sen rinnalla haluamme torjua työnantajien tekemät erinäiset heikennysesitykset ja saavuttaa jäsenillemme ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

– Työnantajat pitävät mekaanisessa metsäteollisuudessa esimerkiksi kikyn säilyttämisen tavoitteestaan edelleen tiukasti kiinni. Siksi on tärkeää, että päättämämme työtaistelutoimenpiteet ylityökielto mukaan lukien toteutetaan täysmääräisesti, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

LUE MYÖS: Kahden viikon lakko alkaa 27.1. ja ylityökielto 13.1. (Teollisuusliitto 12.1.2020)

YLITYÖKIELTO 4.–24.11.: Ylityökielto puree jo, luottamusmiehet kertovat – kikyn poistamiseksi ollaan valmiita taistelemaan

Teollisuusliitto vauhdittaa sopimusneuvotteluja ylityökiellolla. Liitto julisti ylityökiellon 4.11. alkaen teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosten ja puolustusministeriön työpaikkojen sopimusaloille. Kolme pääluottamusmiestä eri sopimusaloilta kertoo, kuinka ylityökielto vaikuttaa ja minkälaiset tunnelmat työpaikoilla on.

Teollisuusliiton hallitus päätti 8.11. jatkaa meneillään olevaa ylityökieltoa 24.11. saakka. Lisäksi mukaan tulee myös teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusala. (Lue lisää tästä)

 

”Heikennyksiä ei hyväksytä, parantaa pitäisi”

Kone Hissien pääluottamusmiehen Tapio Kuhmosen mukaan työntekijät ovat valmiita puolustamaan työehtojaan. ”Heikennykset eivät kelpaa. Parannuksille on tarve”, Kuhmonen tiivistää.


TEKNOLOGIATEOLLISUUS
TAPIO KUHMONEN
Pääluottamusmies
Kone Hissit Oy, Helsinki

Ylityökielto alkoi vaikuttaa Kone Hisseillä heti voimaan astuttuaan 4. marraskuuta.

– Työnantaja on joutunut tekemään järjestelyjä ja laittamaan ylempiä toimihenkilöitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle yötöihin.

Työntekijät hoitavat pääluottamusmies Tapio Kuhmosen mukaan päivystyksen hätätyöt ylityökiellon aikana normaaliin tapaan. Kysymys on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta sekä omaisuuden varjelemisesta.

– Ylityökielto kohdentuu voimakkaimmin asennuksiin ja korjauksiin. Kahden viikon ylityökiellolla on varmasti tuntuvia vaikutuksia. Työntekijöitä on kaikkiaan 535, ja ylitöitä tehdään runsaasti. Ne toteutuvat usein iltaisin tai yöaikaan. Keikat eivät kelloa katso.

– Vuositasolla ylitöissä on menty aina tappiin asti. Työnantaja on pyytänyt lupia lisäylitöille. Minä ottaisin mielelläni ennemmin lisää väkeä töihin kuin katselisin suuria ylityömääriä.

TYÖNTEKIJÄT VALMIITA TOIMIMAAN

Työaika, palkat ja työehtojen parantaminen ovat Kuhmosen kärkitavoitteet tes-neuvottelukierrokselle.

– Meillä ei työajan pidennystä ensi vuonna ole, eikä sitä missään muodossa tule. Palkkoihin tarvitaan ostovoiman kasvun turvaava korotus. Tuloveron alennus ei toimi. Se on hetkellinen toimenpide. Työehtojen heikennyksiä ei voi hyväksyä. Päinvastoin työehtosopimukseen pitää saada parannuksia. Näiden pitää toteutua, että edes voitaisiin aloittaa puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Helsingin Hissityöntekijät ry piti syyskokouksensa marraskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Nimestään huolimatta kysymyksessä on valtakunnallinen eri hissiyhtiöiden työntekijöistä koostuva ammattiosasto.

– Yleinen ymmärrys on olemassa sille, että työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan, jos neuvottelut eivät muuten etene. Työntekijöiden aseman ja työehtojen puolustaminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi, Kuhmonen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

 

”Pieni hinta tällä hetkellä”

Työntekijät suhtautuvat ylityökieltoon pääsääntöisesti myönteisesti, kertoo Timo Löppönen. Hinta on pieni verrattuna siihen, että nyt taistellaan ja väännetään isoista asioista.


PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALA
TIMO LÖPPÖNEN
Pääluottamusmies, peltiseppä
Saimaan Eristys Oy, Lappeenranta

Teollisuuseristys- ja telineyrityksen pääluottamusmies Timo Löppönen kuvailee, että muutamaa asentajaa ylityökielto ”harmittaa”. He ovat näet juuri tällä haavaa töissä seisakkityömaalla.

– Kyllä me tavallisesti teemme reilusti ylitöitä. Joka seisakkityömaalla menee yömyöhään ja viikonloppujakin tehdään, Löppönen toteaa.

– Mutta aika vähän on tullut kyselyjä. Kyllä työntekijät ymmärtävät, että ylityökiellolla ajetaan heidän etujaan. Ja kun kerroin kiellosta, laitoin vielä kaikille linkin Teollisuusliiton tiedotteeseen. Nyt mobiiliaikana kaikki löytävät nopeasti nettisivut ja tiedot asiasta.

Työtaistelutoimeen ajautuminen ei ole ”kummallekaan osapuolelle” mieluisaa, Löppönen toteaa.

– Kiky on se suurin kysymys, ja tietysti palkankorotukset kuten ne tahtovat aina olla, Löppönen toteaa tes-kierroksen väännöistä.

KIKYN LÄHDETTÄVÄ ILMAN KUSTANNUKSIA

Pääluotto muistuttaa, että kikyhän on teknologiateollisuuden sopimuksesta irtisanottu päättymään ihan pykälien mukaisessa järjestyksessä. Ja sen pitää siitä myös lähteä ilman kustannusvaikutuksia, koska ilman kustannusvaikutuksia se tulikin.

Kiky on ollut osaltaan tuottamassa miljardien eurojen rahapottia työnantajille. Vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttäminen entistä raskaampina työntekijöille merkitsevät, että ensi vuonna työnantajat saavat ”tulonsiirtoina” yhteensä 4 miljardia itselleen.

– Ei meillä näistä paljoa ole ollut puhetta. Ilmeisesti asentajien mielestä palkasta vähennetyt summat ovat olleet pieniä. Mutta kyllähän nämä kokonaisuudessaan merkitsevät työnantajille todella isoja säästöjä, Löppönen arvioi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

 

”Kikyt pois, palkkoihin ja lisiin kunnon korotukset”

Kemin kaivoksella ylityökielto tuntuu heti, kertoo pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Työntekijät ovat valmiita muihinkin toimiin, jotta kilpailukykysopimuksen jatko saadaan torjuttua.


MALMIKAIVOKSET
PASI HEIKKINEN
Pääluottamusmies
Outokumpu Chrome Oy, Kemi

Outokumpu Chromen Kemin kaivoksella 4. marraskuuta alkanut Teollisuusliiton ylityökielto alkoi vaikuttaa heti.

Pääluottamusmies Pasi Heikkinen kertoo, että heti ylityökiellon ensimmäisenä päivänä työnantajan ja työntekijöiden edustajat kokoontuivat yhteen käsittelemään asiaa. Kokouksessa sovittiin, että ylityökutsuja ei laiteta. Samoin sovittiin, mitkä henkilöstön henkeen ja terveyteen vaikuttavat työt rajataan pois ylityökiellosta.

– Tässä on huoltoseisakki päällä, ja siihen ylityökielto varsinkin vaikuttaa, Heikkinen kertoo.

– Samoin jos vuorosta on joku pois, ei kutsutakaan siihen tilalle muita ylitöihin. Kaivoksen tai rikastamon puolella kärsii olla yksi työntekijä vuorosta pois. Jos on kaksi pois, pitäisi tavallisesti alkaa pyytää muuta porukkaa ylitöihin.

Heikkisen mukaan kaivoksen työntekijät ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin.

– He ovat saaneet hyvin tietoa ja ymmärtävät tilanteen.

”KOLMEN VUODEN SOPIMUS, JA SEN JÄLKEEN SE ON POIS”

Heikkisen mielestä kilpailukykysopimus on tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluiden selkeästi suurin kompastuskivi.

– Kikyt pois, niitä ei saa missään tapauksessa mennä hyväksymään, Heikkinen kertoo kaivoksen työntekijöiden tuntoja.

– Meillä malmikaivoksillahan kiky on sovittu työehtosopimuksen liitteessä, ei varsinaisesti työehtosopimuksessa. Kolmen vuoden sopimus, ja sen jälkeen se on pois. Ja nyt Teknologiateollisuus haluaa vängätä sitä työehtosopimukseen. Ei siinä ole mielestäni minkäännäköistä järkeä.

Kemin kaivoksella on tänä vuonna pidetty kahdeksan tuntia kikyä, joista työnantaja tosin on maksanut koulutusajan palkan.

– Vaikka siitä palkkakin maksetaan, niin kun se on lisättyä työaikaa, niin ei sitä meinaa oikein kukaan sulattaa, Heikkinen kertoo.

PALKKA, VUOROLISÄT JA KAIVOSLISÄ NOUSUUN

Muitakin toiveita Heikkinen ja hänen johtamansa Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ovat asettaneet työehtosopimusneuvotteluihin.

– Palkankorotuksia pitäisi tulla, ja reilusti. Vuorotyöläisille vuorolisien korotuksia. Kaivoslisään pitäisi saada kunnon korotus, aikoinaan kaivoslisä on ollut korkeampi kuin yövuorolisä. Sairaan lapsen hoidon ikäraja olisi nostettava 10:stä 14 ikävuoteen. Ja pari–kolmekymmentä muuta esitystä, joita liitolle ammattiosastona teimme, Heikkinen kertoo.

Heikkinen uskoo työntekijöiden taistelutahtoon edustamiensa työntekijöiden osalta.

– Jos työehtosopimusneuvottelut jarraavat kikyn takia, niin uskon, että työntekijöillä on näyttää taistelutahtoa ettei sitä tule. Koska eihän siinä ole mitään järkeä siinä hommassa.

– Meidän asioiden eteenhän tässä taistellaan, nyt tämä ylityökielto, ja muutakin jos tarvitaan. Uskon, että kaikki pysyvät tämän takana, Heikkinen sanoo.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA JUHA ÅMAN

 

YLITYÖKIELTO

Ylityökielto alkoi maanantaina 4.11.2019 ja päättyy sunnuntaina 24.11.2019. Sen piirissä on noin 100 000 työntekijää.

Kielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Poikkeuslupia ylitöiden tekemiseen ei myönnetä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ennen ylityökiellon alkamista päästy Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Työnantajapuoli on pitänyt neuvotteluissa tiukasti kiinni kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä sovitun työajan pidennyksen jatkamisesta. Lisäksi työnantaja on pitänyt esillä myös muita työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentuvia heikennysesityksiä. Erityisesti työaikaan liittyvissä kysymyksissä työnantajien esitykset eivät ole olleet hyväksyttävissä.

Liitolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi.

– On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

Teollisuusliitto ei Aallon mukaan tavoittele neuvotteluissa kuuta taivaalta. Myös työntekijöiden kuuluu kuitenkin saada kohtuullinen osuutensa. Teknologiateollisuuden ajamilla heikennyksillä ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan tuottavuuskehitystä.

SOPIMUKSETON TILA

Ylityökieltoon ensimmäisenä asetetut neljä sopimusalaa kuuluvat Teollisuusliiton teknologiasektoriin. Kyseessä olevat työehtosopimukset umpeutuivat torstaina 31.10. Vallitsevan sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia.

Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen Usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta.

Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin kello 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi.

Liitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa työtaistelutilannetta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi, täällä Tekijän verkkolehdessä, liiton Facebook-sivulla ja Twitterissä.

 

(Juttua päivitetty 8.11. tiedoilla ylityökiellon jatkumisesta ja laajentumisesta teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusalalle.)

Ylityökielto jatkuu: Miten paljon ylitöitä tehdään?

Teollisuusliiton ylityökielto jatkuu toista viikkoa. Ylitöiden lopettaminen on paljastanut jatkuvan alimiehityksen monella teollisuuden työpaikalla – tuotantoa onkin pyöritetty ylitöiden varassa. Millaisia vaikutuksia jatkuvilla ylitöillä on tuotantoon ja työntekijöihin?

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

 

Tehtaiden johtaminen ”huolestuttavalla” tolalla

”On huolestuttavaa, miten nopeasti ylityökielto on purrut. Useat kymmenet tehtaat ovat vaikeuksissa, sillä niiden normaali operatiivinen toiminta pyörii ylitöiden varassa”, Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo.

Toni Laiho. KUVA KITI HAILA

Sektorijohtaja Toni Laiholta riittää ymmärrystä siihen, jos suurseisokki tai muu huoltotyö tehdään ylitöinä. Mutta liiton julistama ylityökielto on paljastanut, että osaa kemian sektorin tehtaista pyöritetään täysin ylitöiden varassa.

– Tämä ei ole tervettä. Nyt on jossain peiliin katsomisen paikka.

Epäterveen kehityksen taustalta löytyy Laihon mukaan useitakin selittäviä tekijöitä.

– Operatiivisesta toiminnasta on aikanaan saneerattu, rahalla ja tyylikkäästi, työntekijöitä pois. Nyt on ollut suorastaan surkuhupaisaa seurata, miten vaikeaa on pyörittää tavanomaista toimintaa työehtosopimuksen normityöajan puitteissa.

– Tehtaan johto ei välttämättä edes ole Suomen niemellä. Johdolta voi olla vaikeaa saada rekrytointilupaa. Vakinaisten työntekijöiden rekrytointiin ei ehkä saada lupaa myöskään kirjanpidollisista syistä. Vakinainen väki lasketaan kiinteisiin kuluihin, vuokratyöntekijät ja ylityöt muuttuviin kuluihin.

Laiho kertoo kuulleensa yrityksestä, jossa ylitöitä on perusteltu influenssaepidemialla – viimeiset seitsemän vuotta.

– Tämä ei kuulosta uskottavalta, ainakaan meistä.

TEHTAIDEN PITÄISI PYÖRIÄ NORMAALEILLAKIN TYÖAJOILLA

Työntekijöissä saattaa puolestaan olla heitä, jotka ovat laskeneet oman taloutensa ylitöiden varaan.

– Terveesti ahne saa olla, mutta ei koko työuraansa voi laskea ylitöiden varaan, siinä väsyy, Laiho toteaa.

Teollisuusliiton tutkimusosasto on tilastoinut eri sopimusalojen ylityömääriä. Öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuus on aivan kärjessä. Tällä alalla kaikista tehdyistä työtunneista melkein 10 prosenttia on ylitöitä. Laiho toistaa sen, että esimerkiksi suurseisokit voidaankin pyörittää ylitöiden varassa. Mutta silti jää paljon aivan arkista työtä, joihin pitäisi ottaa uutta väkeä.

– Ylitöitä ei pysty suoraan kääntämään uusiksi työpaikoiksi, mutta kyllä rekrytointi on se perusvastaus näin suuriin ylityömääriin. Myös työaikajärjestelmien muutoksella voidaan vähentää ylitöitä. Esimerkiksi keskeytyvästä vuorotyöstä siirrytään keskeytymättömään. Siirto siihen voi olla kuitenkin henkisesti iso kynnys, kun tehtaassa tehdään töitä myös viikonloppuisin. Mutta silloinkin syntyy tarve rekrytointiin, Laiho painottaa.

Kemian sektorilta tehtailta tullut viesti ylityökiellon vaikutusten nopeudesta on saanut Laihon aina vain mietteliäämmäksi yritysten toimintakulttuurista.

– Kyllä tehtaan pitäisi pyöriä normaaliaikana täysillä, vaikka ylityökielto olisi voimassa maailman tappiin. Kaikki ongelmathan eivät realisoidu heti. Tilanne tulee vain pahenemaan.

 

Piiloon jää paljon ylitöitä

”Tilastoidut ylityöt eivät kata kaikkea, vaan osa tehdyistä ylitöistä jää tilastoimatta. Todellisuus onkin tilastoja monimutkaisempi”, summaa Teollisuusliiton toimialojen ylityötilanteen liiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Anu-Hanna Anttila. KUVA KITI HAILA

Lehdenjakajille on esimerkiksi kiintiöity alue ja aika, jonka puitteissa työt pitää hoitua. Jos jakamiseen meneekin kahden kiintiöidyn tunnin sijasta neljä, ei palkkaa tule yhtään lisää. Työaikapankeissa on saldoraja, jonka päälle tehtyjä tunteja ei enää kerry. Ja jos siivoojalle on mitoitettu viisi minuuttia yhden huoneen siivoamiseen, mutta siihen menee todellisuudessa kymmenen, ei palkkaa tule senttiäkään lisää.

Ja tässä ovat vasta vähäiset alkutunnit tilastoimattomille ylitöille.

– Teollisuudessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden ylityötunneista ei ole teollisuutta koskevissa tilastoissa tietoa, sillä vuokratyöntekijät tilastoidaan palvelutyönantajien mukaan palvelualoille. Tai jos ihminen tekee kahta osa-aikatyötä päivän mittaan yhteensä 12 tuntia, eivät tunnit sisällä ylitöitä. Nollatuntisopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden ylityötunneista ei ole tietoa, koska työaika joustaa kovasti, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.

Anttila muistuttaa, että miespuolisten vuokratyöntekijöiden yleisin työllistävä ala on metalliteollisuus.

Erittäin iso ongelma ylityötuntien kokonaismäärän arviointiin on se, että EU:n päätöksellä alkutuotannossa olevien työntekijöiden tunteja ei tilastoida lainkaan virallisiin tilastoihin. Anttila arvioi, että EU:n suurissa maatalousmaissa on runsaasti paperittomia maataloustyöntekijöitä, joita ei maakohtaisissa tilastoissa näy.

– Heitä ei ole virallisesti tilastoitu, koska eivät ole kyseisten maiden kansalaisia, Anttila toteaa.

Myöskään Suomessa ei tarkkaan tiedetä, millaisia työtunteja ja ylitöitä esimerkiksi sadonkorjuun kausitöihin Baltiasta ja muista entisistä neuvostomaista tulevat työntekijät tekevät.

– Ikävä sanoa, mutta jos työtä ei valvota, tuppaa lipsumaan enimmäismääräyksistä.

YLITYÖT TYÖPAIKOIKSI

Suomen virallisen tilaston mukaan 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä tekee ylitöitä. Jos ne teetettäisiin tavallisen työajan puitteissa, Suomeen syntyisi laskennallisesti tuhansia uusia työpaikkoja.

– Laskennallisesti ylityötuntien määrä vastaa vähintään 6 000 henkilötyövuotta. Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, henkilötyövuosia tulee reippaasti lisää, Anttila toteaa.

Teollisuuden ylityötuntimäärät ovat Anttilan mukaan tätä nykyä ”kestämättömällä” pohjalla. Kasvaneet tilausmäärät ja noususuhdanne lisäävät työmäärää. Silti hyvänäkin aikana työtehtäviä tehdään ylitöinä ja vuokratöinä, eikä palkata lisää väkeä. Vuokratyöntekijät eivät uskalla kieltäytyä töistä, sillä seuraavaa kutsua ei ehkä tulisi. Ihmiset uupuvat eikä näillä keinoin Suomessa pidennetä työuria, vaikka tuo tavoite niissä kauniissa juhlapuheissa kertautuukin.

Anttila kieltäytyy neuvomasta työnantajapuolta. Mutta tutkimuspäälliköllä on kyllä tukku ideoita siitä, miten Teollisuusliiton aloilla päästäisiin tuotantoa pyörittämään kestävämmällä pohjalla. Ensimmäiseksi on hylättävä raa´an kapitalismin hellimä puhe talouskurista.

– Yrityksiä pyöritetään liian pienellä väkimäärällä. Talouskurin retoriikka pelottelee yrittäjiä palkkaamasta työntekijöitä vedoten siihen, että eihän taloudella mene hyvin. Todellisuudessa Suomen taloudella on mennyt vuodesta 2016 lähtien oikein mukavasti.

Anttila ei myöskään lainkaan ymmärrä, miten yrittäjien puheissa on yleistynyt kuvaus omista työntekijöistä ”kustannuseränä” tai ”riskinä”.

– Työntekijä on voimavara! Minä olen nähnyt, miten ylpeitä meidän alojemme ihmiset ovat omista töistään ja yrityksestä, jossa he työskentelevät. Eivät kai he muuten esimerkiksi käyttäisi työnantajansa logolla leimattua takkia tai lippistä? Työntekijät ovat monella tavalla hyödyntämätön voimavara, Anttila kiteyttää.

Suomessa on kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin joustavat työmarkkinat, esimerkiksi lomauttaminen on mahdollista tilausten notkahtaessa. Anttila muistuttaa vielä, että suomalaiset työntekijät venyvät projektien mukaan ja että he tekevät paljon paikallisia sopimuksia.

– Pidemmän päälle on yritysten etu sitouttaa työntekijänsä vakinaisella työsuhteella, hyvällä palkalla ja muilla hyvillä työehdoilla, Anttila toteaa.

 

Ylitöitä tehdään ilmaiseksi

”Kaikista palkansaajista on korvauksetta tehnyt ylitöitä 28 prosenttia, korvattuja ylitöitä 66 prosenttia. 15 prosenttia palkansaajista kertoo, että he tekevät ylitöitä enemmän kuin haluaisivat”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo viimeisimmästä eli vuoden 2013 työolotutkimuksesta.

Hanna Sutela. KUVA KITI HAILA

Erikoistutkija Hanna Sutela miettii, saisiko noista tilastoista jotain vastausta Tekijän kysymykseen ylitöiden tekemisen vapaaehtoisuudesta.

– Mikä on oikeasti vapaaehtoista? Voihan työntekijä tehdä ylitöitä siksi, että hän muuten pelkää menettävänsä työpaikkansa.

Sutela on ollut mukana tekemässä Tilastokeskuksen järeää tietoteosta Työelämän muutokset 1997–2013. Hän tuntee hyvin suomalaisten työolojen perusfaktat ja muutostrendit.

– Miesten ja naisten välillä ei ole ylitöiden teossa suuria eroja. Mutta miehet saavat korvauksen useammin rahana, naiset vapaana. Eniten ylitöitä tekevät parhaassa työiässä olevat suomalaiset.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät kaikkein eniten korvauksettomia ylitöitä. Sutela toteaa, että he tekevät myös kaikkein eniten aikaan ja paikkaan sitoutumatonta työtä, esimerkiksi etätyötä, jossa riskinä on työpäivien venyminen.

– Suomalaisten työ toimihenkilöistyy koko ajan. Myös työntekijäammateissa on paljon liikkuvaa työtä, esimerkiksi sähkömies liikkuu usein paikasta toiseen.

– Työntekijöiltä vaaditaan entistä useammin itsensä ja oman työnsä johtamista, Sutela toteaa.

Tähän liittyy taukoamaton kirjallinen tilinteko. Sutela toteaa, että myös työntekijäammateissa saattaa erilaiseen raportointiin mennä ennen työtä, sen aikana ja työn jälkeen paljon aikaa. Kodinhoitajat ovat tyyppiesimerkki siitä, miten raportointia ei välttämättä ehdi tehdä työajan puitteissa, vaan kodinhoitajat tekevät sen korvauksetta omalla ajallaan.

LAMASTA TOIVUTTIIN YLITÖIDEN VOIMALLA

1990-luvun laman seurauksena ihmisiä irtisanottiin joukoittain. Kun tuosta lamasta noustiin, kiire ja ylityöt pesiytyivät suomalaisille työpaikoille.

– Lamasta toivuttua pyöritettiin paljon pienemmällä työvoimalla samaa taloutta. Vuonna 1997 tehtiin todella paljon ylitöitä.

Kiiretilastot ovat Sutelan mukaan tuon huippuvuoden jälkeen lähteneet hieman alaspäin yksityisellä sektorilla ja valtiolla, mutta kunnat kulkevat aivan omissa kiiresfääreissään. Ja tämä iskee ennen kaikkea naisiin, sillä Suomen työmarkkinat ovat tunnetusti hyvin jakautuneet nais- ja miesvaltaisiin aloihin.

– Kolmasosa palkansaajanaisista työskentelee sosiaali-, terveys- ja opetusalalla. Ryhmäkokoja kasvatetaan, resurssit vähenevät, kaikesta leikataan. Miehillä työpäivä tyypillisesti venyy, mutta naisilla pikemminkin työtahti on kiristynyt. Tämän näkee EU-tilastoistakin. Kiireen suhteen suomalaiset miehet sijoittuvat EU:n keskiarvon tietämille, naiset sijoittuvat kirkkaasti yläpuolelle. Suomalaisten naisten työtahti näyttäytyy hyvin tiukkana muiden maiden naisiin verrattuna.

Sutela toteaa, että suomalaiset tekevät töitä myös sairaina ollessaan, naisista 53 prosenttia, miehistä 44 prosenttia.

– Etenkin naisilla syynä oli se, ettei haluttu lisätä työtovereiden taakka. Toiseksi tärkein syy oli se, että poissa ollessa työt kasaantuvat.

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA
GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA

Miten ylityökielto vaikuttaa? Luottamusmiehet kertovat

Teollisuusliitto pysäytti ylityöt liiton työpaikoilla maanantaina 17.9. vastatoimena maan hallituksen irtisanomislakiesitykselle. Tekijän haastattelemat pääluottamusmiehet kertovat, miten ylityökielto on työpaikoilla vaikuttanut, ja kuinka työntekijät ja työnantajat ovat siihen reagoineet.

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.

 

Nokian Renkailla ylityökielto alkoi tuntua heti

Petri Sorvali. KUVA SIRPA KOSKINEN / KANSAN UUTISET

Pääluottamusmies Petri Sorvalin mukaan ylityökielto on vaikuttanut Nokian Renkailla yllättävän paljon jo kahdessa, kolmessa päivässä.

– Meillä on työnantajan politiikka ollut jo pitkän aikaa sellainen, että poissaolot korvataan ylitöillä, ja nyt kun ylitöitä ei tehdä, niin se näkyy välittömästi. Tuotanto jää jälkeen. On jonkinmoista pelkoa siitä, saadaanko renkaita liikkeisiin kohta alkavaan sesonkiin mennessä.

Sorvalin mukaan ylityökielto on pitänyt sataprosenttisesti niin Nokian Renkailla kuin samalla tontilla toimivalla tytäryrityksellä.

– Porukka on ollut kiitettävästi mukana.

Ylityökiellosta on tehtaalla keskusteltu.

– Jossain vaiheessa työntekijöillä oli ehkä harha-ajatuksia sen suhteen, miksi monen sadan ihmisen työpaikat ovat mukana tällaisessa 20 hengen yrityksiin kohdistuvassa hallituksen riistotoimenpiteissä. Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa ihmisistä ymmärtää, mistä on kysymys: maan hallituksen toimet heikentävät kaikkien työntekijöiden työsuhdeturvaa, ellei välittömästi, niin jollakin aikavälillä.

Sorvalin mukaan emoyhtiön reagointi tilanteeseen on ollut yllättävän rauhallinen.

– Näkemykseni mukaan työnantaja on ymmärtänyt, että tässä asiat riitelevät. Nokian Renkaat ei ole varsinainen kohde näille toimenpiteille, vaan toimenpiteet kohdistuvat Suomen hallituksen kaavailuihin.

– Mutta sellaistakin on kuulunut, että tietyt päälliköt ovat olleet pettyneitä näihin toimenpiteisiin ja ovat koittaneet jollain tavalla vaikuttaa siihen, että ihmiset tulisivat tekemään puuttuvia vuoroja.

JARI ISOKORPI

 

Nesteellä ylityökielto paljasti jatkuvan alimiehityksen

Sami Ryynänen. KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Neste Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo, että ylityökielto on jo nyt vaikuttanut laajasti Kilpilahden öljynjalostamolla.

– Esimerkiksi vajaamiehitystä vuoroissa ja viiveitä logistiikassa laivoihin. Yhdellä tuotantolinjalla on iso huoltoseisakki tulossa, ja jos ylityökielto pitkittyy, se vaikuttaa siihen seisakkiin rajusti, Ryynänen kuvailee.

Ryynäsen mukaan ylityökielto on nostanut selkeästi esiin ongelman, että työpaikalla on tavallisestikin resurssipula, eli tuotanto on koko ajan pyörinyt ylitöiden varassa.

– Vuorot on resursoitu ihan liian tiukalle, ne eivät kestä edes sairaspoissaoloja.

Ryynäsen mukaan Nesteellä ylityökielto on pitänyt hyvin.

– Minun tietooni ei ole tullut rikkomuksia.

Ryynänen kuvailee, että Kilpilahdessa työntekijöiden ja työnantajan välit ovat ihan hyvät, kun ottaa huomioon tilanteen vakavuuden. Tosin se hiertää, että työnantaja on reagoinut ylityökieltoon perumalla kaikki työntekijöiden sovitut vapaat. Jäseniltä on tullut paljon kyselyjä, että voiko työnantaja perua mielivaltaisesti sovitut vapaat.

– Myönnetyt vapaat peruttiin ja henkilöt pyydettiin töihin, ja siitä huolimatta ei meinaa miehitys riittää. Ilman ylityökieltoakin tämä voisi tulla eteen, koska ylitöiden tekeminenhän perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos esimerkiksi henkilöstön arvot muuttuvat, ja annetaankin enemmän arvoa vapaa-ajalle kuin rahalle, Ryynänen sanoo.

– Pitäisi kuitenkin ajatella, että tämä tilanne loppuu joskus, ja ylityökiellon loppumisen jälkeenkin työnantajalla syntyy tarve teettää ylityötä. Jos nyt esimerkiksi vapaiden perumisen takia jonkun työntekijän lomamatka peruuntui, voi olla, että se työntekijän jousto toiseenkin suuntaan loppuu.

Ryynänen haluaa muistuttaa, että tämä riita ei kuitenkaan ole työntekijöiden ja työnantajan välillä, vaan maan hallitusta vastaan. Ja nythän kuitenkin tehdään ihan normaalia työpäivää, normaalit tunnit.

– Vapaiden peruminen on herättänyt työntekijöissä ihmetystä, mutta muuten porukka on ollut aika ymmärtäväistä. Vaikka tämä laki ei koskisikaan suoraan Nesteen työntekijöitä tässä vaiheessa, niin moni näkee, mitä se seuraavassa vaiheessa tulisi tarkoittamaan, Ryynänen kertoo työntekijöiden reaktioista.

– Sellaista viestiä on tullut kentältä, ettei pidä tehdä mitään kompromissiratkaisua. Joko se lakiesitys poistuu, tai sitten katsotaan tämä homma viimeiseen asti.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit Juha Sipilälle?

– Ehkä nyt Juhan kannattaisi oikeasti ottaa järki käteen, ja vetää tämä lakiesitys pois. Juhalla on avaimet käsissä tämän asian suhteen. Onko tämä oikeasti sellainen asia, joka maan hallituksen kannattaa katsoa viimeiseen asti? Minun mielestäni ei ole.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

 

Autotehtaalla työnantaja yrittää rikkoa rintamaa

Mauri Partanen. KUVA ASKO-MATTI KOSKELAINEN

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Mauri Partanen kertoo, että ylityökielto on vaikuttanut nopeasti Suomen suurimmalla tehtaalla, jossa työskentelee noin 3 500 työntekijää.

– Ylityökielto on vähentänyt tuotantoa, eli henkilöstömitoitus on ollut niukka. Varsinaista, totaalista pysähtymää ei ole tapahtunut, mutta suunnitelmien mukaista automäärää ei ole valmistettu.

– Pääosin työntekijöiltä on tullut sellaista viestiä, että nyt ei tehdä ylitöitä, ja ollaan tässä yhdessä rintamassa mukana. Minun kanssani keskustelleet ovat olleet tosi tyytyväisiä ylityökieltoon. Jopa liittoon kuulumattomat ovat sanoneet, että osallistun ylityökieltoon kuin kuuluisin liittoon, Partanen kertoo.

Työnantaja yrittää kuitenkin aktiivisesti rikkoa työntekijöiden yhteisrintamaa. Kun tavallisesti autotehtaan työviikko on maanantaista lauantaihin ja sunnuntaisin ei ole tehty tuotantoa, nyt työnantaja on jatkamassa tuotantoa sunnuntaillekin ja tarjoamassa mahdollisuutta tehdä ylitöitä sunnuntailisillä.

– Onhan tämä pöyristyttävää. Tehtaalla ihmisten mielialat ovat kahtia jakautuneet. Osa syyttää sunnuntaina tänne tulevia rikkureiksi, ja osa näkee vain rahan eivätkä sitä kokonaisuutta, Partanen harmittelee.

Se kokonaisuus, jonka Partanen haluaa kaikkien näkevän, on tämä:

– Sipilän hallitus haluaa tällä kajota työsopimuslakiin. Se on ihan satavarma, että vaikka se alkaisi näin pienemmillä työpaikoilla, niin ei kauaa kestä, kun EU-tuomioistuin muuttaa sen yhdenvertaisuuslain mukaisesti koskemaan kaikkia. Ja sen jälkeen ei ole pysyväisluontoisia työsuhteita kenelläkään.

ASKO-MATTI KOSKELAINEN

 

Koneella tiedetään, että Suomessa on helppo irtisanoa jo nyt

Kari Purmonen. KUVA KITI HAILA

– Näkeehän tämän jo metallialan monikansallisista yrityksistä. Yritys irtisanoo siinä maassa, missä se on kaikkein helpointa.

Kari Purmonen, Kone Industrialin pääluottamusmies Hyvinkäältä toteaa, että juuri tästä syystä saman konsernin irtisanomiset tehdään Suomessa, ei Ruotsissa tai Saksassa. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt tai tuottavuuden lasku eivät ole potkujen taustalla. Suomessa ei Purmosen mukaan ole siis mitään syytä helpottaa irtisanomisia entisestään.

– Olen myös kuullut, että pienten yritysten omistajat ovat itse huolissaan yritystensä vetovoimasta, jos tämä lakiesitys menisi läpi. Ja laki olisi yhdenvertaisuuden vastainen. Menisi varmasti vain hetki, kun lakia laajennettaisiin kaikkiin yrityksiin.

– Meidän on pidettävä nollalinja, ihan niin kuin edesmenneissä tes-neuvotteluissa, Purmonen naurahtaa.

Hyvinkään tehtaalla on 220 vakinaista tuotannon työntekijää. Alihankkijoita ja vuokratyöntekijöitä on useita kymmeniä. Juuri nyt ei ole suurta tarvetta ylitöihin.

– Mutta vaikka olisikin, ylityökielto pitää ja tulee pitämään, niin uskon.

Ylityökiellon haukkuminen ”ulkoparlamentaariseksi” toimeksi näyttää Purmosesta kummalliselta. Onhan Suomen Yrittäjät täysin ulkoparlamentaarisin keinoin ajanut kaikkien työntekijöitä turvaavien pykälien ja viimeksi siis nyt irtisanomissuojan heikentämistä. Purmonen muistuttaa myös, että hallitus on pettänyt lupauksensa siitä, että kiky-sopimuksen jälkeen työntekijöiden asemaa ei heikennettäisi.

Purmonen kertoo, että työntekijöiden kanssa keskusteltaessa on noussut esiin huoli myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta alle 20 hengen yrityksissä.

– Mitään syytä ei potkuille tarvitse ilmoittaa. Se kuulostaa aika hurjalta, Purmonen toteaa.

Pääluottamusmies kuvailee tilannetta, jossa henkilö on tehnyt vaikka puolitoista vuotta töitä pikkufirmassa. Tilaukset hiipuvat, ja työnantaja irtisanoo työntekijän muka henkilökohtaisten syiden perusteella.

– Irtisanominen henkilökohtaisiin syihin vedoten tarkoittaa kolmen kuukauden karenssia irtisanotun työttömyyskorvauksiin. Karenssi tulee yhtä lailla liittojen jäsenille kuin liittoon kuulumattomille. Työpaikka lähtee alta, palkanmaksu loppuu, työttömyyskorvauksiin tulee kolmen kuukauden stoppi ja työllistyminen seuraavaan työpaikkaan saattaa olla kiven alla. Edellinen työsuhdehan on päätetty henkilökohtaisiin syihin vedoten, kun uusi työnantaja sitä selvittelee.

Purmonen kuvaa tuohtuneena, että lakimuutoksen tällaiset seuraukset on jätetty täysin selvittämättä.

Saattaa syntyä myös tilanne, jossa työntekijä painaa vaikka 10 vuotta töitä pikkufirmassa lähellä eläkeikäänsä.

– Koneetkin kuluvat, niin myös ihminen. Ihmisestä on silloin helppo päästä eroon. Tämä ei kuulosta kovinkaan inhimilliseltä.

Purmonen muistuttaa, että uskallus pitää sairauslomia voi joko täysin ennalta ehkäistä tai ainakin lieventää työn aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Jo yt-neuvottelujen alkaminen aiheuttaa tutkimusten mukaan sen, että ihmiset eivät uskalla jäädä sairauslomalle.

– Uusi laki pahentaisi tilannetta. Miten tämä auttaisi työurien pidentämisessä?

SUVI SAJANIEMI

 

Metsä Woodin tehtailla ylityökielto puree

Osmo Kääriäinen. KUVA SAILA RUUTH

Pääluottamusmies Osmo Kääriäisen mukaan ylityökielto vaikuttaa jopa yllättävän selvästi puutuotteita valmistavan Metsä Wood Suolahden toimintaan.

– Kuluvalla kaudella meillä on jouduttu turvautumaan ylitöihin nykyisen markkinatilanteen takia. Työaikamuotomme eivät vastaa kysynnän vaatimuksia, vaan tuotantoa on jouduttu paikkaamaan ylitöillä.

Kääriäisen mukaan ylityökielto Suolahdessa alkoi hyvin ja pitää hyvin.

– Meillä on vahvat rivit.

Tieto ylityökiellosta julkaistiin ja laitettiin ilmoitustaululle viime viikolla.

– Asiasta on keskusteltu ja 90 prosenttia varmasti ymmärtää, mistä on kyse. Ylityökielto kohdistuu Suomen hallituksen toimiin, mutta se ei ole mitenkään poliittinen vaan työehtoheikennyksiin kohdistuva. Meillä väki sen tietää, sisäistää ja ymmärtää, ja he ovat valmiita toimimaan.

Työnantaja on Kääriäisen mukaan reagoinut tilanteeseen yllättävänkin vaisusti.

– Ei ole tullut minkäänlaisia painostustoimia ainakaan minulle. Tähän liittyy sekin, että esimiehet ovat Pro-liitossa ja he ovat mukana tukena ylityökiellossa. He eivät ole ylityöpainostusta harrastaneet, eikä kyllä työnantajakaan, ainakaan tässä vaiheessa. Sitä ei tiedä, että kun ylityökielto pitkittyy, mitä se sitten vaikuttaa. Yllättävän rauhallista on työnantajan puolelta.

Kääriäinen pitää hienona, että ylityökiellossa ovat kaikki liitot takana.

– Tämä ei ole yhden yksittäisen tai kahden liiton juttu, vaan se on kaikkien yhteinen asia.

JARI ISOKORPI

 

Novartilla osui pahaan aikaan

Auvo Mäkelä. KUVA PETTERI RAITO

Puusepän teollisuuden työpaikalla Lahden Novartilla ylityökielto on pääluottamusmies Auvo Mäkelän mukaan pitänyt, mutta paineet ovat kovat.

– Meidän talolle tämä osui kokonaisuutena niin pahaan aikaan kuin vain voi olla. Runsaista sairaspoissaoloista johtuen tuotanto on jäljessä, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan ylityöt eivät ole koskaan ratkaisu. Tilannetta mutkistaa se, että ylityökielto koskettaa työnantajan lisäksi kipeästi myös työntekijöihin.

– Tuotantopalkkiomme putoavat huomattavasti, koska toimitustäydellisyys laskee. Ihmiset olisivat halunneet tehdä ylitöitä, jotta saataisiin jälkijättämä kiinni. Kuormituksemme on suunniteltu kolme viikkoa eteenpäin sellaiseksi, että tilanne olisi pitänyt saada ajantasaiseksi pienillä ylitöillä.

Mäkelän mukaan työntekijöiltä kuulee voimakkaitakin kannanottoja, mutta yleisin kysymys on: voinko tehdä ylityötä vai enkö voi.

Työnantaja ilmoitti hänen mukaan asiaan liittyvässä informaatiotilaisuudessa kantansa, jonka mukaan ”ylitöitä voi tehdä, mutta niihin ei työnantaja painosta.” Omana kantanaan Mäkelä ilmoitti, että ”ohjeet ylityökiellosta ovat ilmoitustaululla. Niiden mukaan toimitaan.”

Siinä Mäkelä sanoo yhtyvänsä työnantajan näkemykseen, että firman tulevaisuutta ajatellen ylityö olisi tarvittu.

– Elämme isojen rakennusliikkeiden kanssa. On arvoitus, miten ne reagoivat toimitustemme mahdollisiin viivästyksiin tai miten toimivat monet kuluttaja-asiakkaat, jotka jo uhkailevat kauppojen puruilla.

– Mutta tälle ei voi mitään. Elämme tämän mukaan ja katsomme mitkä ovat seuraavat askeleet. Odotetaan, että Suomen hallitus vetää lakiesityksen pois, tai sitten pitää katsoa jotakin muuta.

JARI ISOKORPI

 

Mölnlyckeltä tiukka tyrmäys lakimuutokselle

Atte Kilpinen.

– Mitä olen porukoiden kanssa jutellut, todella moni ymmärtää ylityökiellon syyt. Jos tämä lakiehdotus menee valtiovallan taholta läpi, saman ne ajavat läpi isoihinkin firmoihin. Jos lakimuutos ei meitä juuri nyt koskisikaan, meillähän on 400 hengen firma, kohta se koskisi.

Mölnlycke Healthcare Oy:n pääluottamusmies Atte Kilpinen toteaa, että ylityökielto tulee kyllä vaikuttamaan tehtaan toimintaan. Jo tähän mennessä tehtaalla on tehty tämän vuoden aikana 16 000 tuntia ylitöitä. Se on yhtä paljon kuin kymmenen viisivuorolaisen vuosityöaika. Kilpinen toteaa, että karkeasti laskien 430 työntekijästä toista sataa on joko aiemmin tai kesän aikana otettuja määräaikaisia. Hän mietiskelee, että ehkäpä työntekijöitä olisi pitänyt ottaa lisää jo aikaisemmin.

Ylityökielto pitää tehtaalla, Kilpinen uskoo. Jotkut olivat tosin menneet ilmoittautumaan jo edellisellä viikolla tulevan viikonlopun ylitöihin, mutta pääluottamusmiehellä tulee olemaan heille asiaa. Perusteluina ei ole vain tuo alussa kuvailtu viimeisen linjan puolustus.

– Meidän liittomme ilmoitti ensimmäisenä ylityökiellosta. Mutta nythän meitä [liittoja] on jo niin paljon, että ei kai nyt kukaan halua ottaa kontolleen kiellon rikkomista?

– Sukupolvieron huomaa. Vanhemmat työntekijät sanovat heti tottakai liiton toimille. On heitä nuorissakin. Mutta työmarkkinoilla on ollut aika rauhallista monta vuotta. Nuoret eivät niin hyvin ymmärrä solidaarisuuden merkitystä.

Kilpinen painottaa vielä kertaalleen, että tätä lakimuutosta ei saa päästää läpi.

– Jos tämä hävitään ja jos Arkadianmäellä [eduskunnassa] ei valta seuraavien vaalien jälkeen vaihdu, ei meillä ole enää mitään.

Työnantajapuoli on ottanut Teollisuusliiton toimet tähän mennessä Kilpisen mukaan aika rauhallisesti. Tehtaanjohtaja näytti tosin harmistuvan siitä, että ylityökielto on voimassa toistaiseksi.

– Meillä on nyt paljon tilauksia, ja koneiden pitäisi paahtaa täysillä. Totesin johtajalle, että hänellä on nyt erittäin hyvä tilaisuus vaikuttaa itse työnantajaliiton kautta siihen, että tämä pelleily loppuisi.

SUVI SAJANIEMI