Pirjo Rosqvist: Ihminen ei ole robotti – työstä palautuminen on tärkeää

Teollisuuden työt ovat edelleen fyysisesti osin raskaita. Työ voi olla myös yksitoikkoista tai samaa liikesarjaa toistavaa. Sen myötä työntekijä altistuu tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Varsinkin niskat, hartiat ja kädet ovat koetuksella niissä tehtävissä, joita koneet, laitteet tai robotit eivät ole pystyneet korvaamaan.

Työhyvinvointi on työelämän kehittämisessä merkittävässä roolissa. Suomessa käytetty ja yleisesti tunnettu sana työhyvinvointi tarkoittaa meillä myös runsasta käytännön toimintaa. Sitä vastoin Euroopassa puhumattakaan laajemmin maailmalla samaa tarkoittavat englannin kielen termit occupational well-being tai well-being at work aiheuttavat jos jonkinlaista kummastusta. Mitä ihmettä? Mennäänkö töihin viihtymään ja voimaan hyvin? Eikö sinne nyt sentään mennä töitä tekemään. Suomalaiset ovat kuitenkin parhaimmillaan löytäneet ymmärryksen siitä, että hyvinvoiva työyhteisö on tuottava, motivoiva ja sitoutunut.

Työhyvinvointiin kuuluvat henkinen ja fyysinen työsuojelu, johdon ja esimiesten sitoutuneisuus huolehtia työntekijöiden jaksamisesta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, jossa huomioon pitää ottaa koko perhe eli äiti, isä ja lapset.

Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä on huomioitava myös ikäryhmien yksilölliset tarpeet. Harjoittelijoille ja nuorille on annettava oikea kuva työelämästä ja sen pelisäännöistä. Monet ikääntyneet työntekijät arvostavat työn ulkopuolella olevaa vapaa-aikaa, ja monet haluavat sitä vanhemmiten enemmän. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu työaikapankeista ja 58-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden mahdollisuudesta vaihtaa rahallisia korvauksia vapaaseen.

”Työpaikoilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keskitytään ruuan ja juoman nauttimiseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen työkavereiden kanssa.”

Työaikalaki ja työehtosopimukset sisältävät määräyksiä työstä elpymisestä. Työpaikoilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keskitytään ruuan ja juoman nauttimiseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen työkavereiden kanssa sen sijaan, että tuijoteltaisiin vain omaa älylaitetta. Varsinkin näin vaalien lähestyessä on hyvä vaihtaa mielipiteitä työkavereiden kanssa ja kannustaa äänestämään, sillä liian moni työntekijä on aikaisemmin jäänyt nukkuvien puolueeseen. Puolet Teollisuusliiton jäsenistä jätti äänestämättä edellisissä eduskuntavaaleissa. Palkansaajien ääni pitää saada kuuluviin.

Työpaikan viihtyvyyden ytimessä on esimiestyö. Työnantajan näkökulmasta esimiehen pitää saavuttaa asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Esimiehen pitää osata johtaa asioita ja ihmisiä. Lähiesimiestyö on ennen kaikkea ihmisten johtamista. Esimiehillä on oltava silmät ja korvat auki tilanteessa kuin tilanteessa, sillä työpaikalla saattaa olla monenlaisia työntekijöitä erilaisista elämäntilanteista ja taustoista. Hyvä esimies osaa käsitellä erilaisuutta.

Työturvallisuuskeskuksen verkkosivulta löytyy paljon materiaalia työhyvinvoinnista. Kannattaa muistaa myös Teollisuusliiton Murikka-opisto, joka järjestää luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille koulutusta. Seuraavat Hyvinvointi työyhteisössä -kurssit järjestetään 13.–15.5. ja 11.–13.11. Osallistukaa ihmeessä!

Pidetään hyvinvoinnista huolta!

PIRJO ROSQVIST
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: Työhyvinvoinnilla tuottavuus nousuun – vielä ehtii mukaan Työkaari-hankkeeseen

Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin pureutuva työnantajien ja henkilöstöryhmien yhteinen Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -kehittämishanke on lähtenyt 38 työpaikalla vauhdikkaasti liikkeelle, kertoo Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Nopea yritys ehtii vielä ilmoittautua hankkeeseen mukaan.

– Tuottavuutta on yleensä kehitetty erillisenä asiana. Me lähdemme siitä, että tuottavuutta pystytään kehittämään työhyvinvoinnin kautta, hankkeen johtoryhmään kuuluva Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola sanoo.

Viime syksynä käynnistynyt Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hanke etenee kolmessa vaiheessa. Alussa ohjausryhmän jäsenet kävivät kummihenkilöinä työpaikoilla esittelemässä hankkeen. Parhaillaan on menossa analyysivaihe, jossa selvitetään, millaiset asiat työpaikoilla ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin esteinä. Työpaikkojen kehittämiskohteita suunnitellaan tarkemmin kevään aikana pidettävässä starttityöpajoissa.

– Hankkeesta on sovittu työehtosopimuksessa. Tavoite on, että työnantaja ja henkilöstö tekevät yhdessä asioita. Ay-liikkeen perustavoite on päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin. Hanke tarjoaa siihen mahdollisuuden. Se on väline, jolla on mahdollista saada monia juttuja eteenpäin.

Hanketta koordinoivat työmarkkinajärjestöt Teknologiateollisuus, Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN, joiden edustajat ovat käyneet tutustumassa yritysten tilanteeseen ympäri Suomen. Tapaamisissa on selvitetty, millaisia odotuksia ja suunnitelmia yrityksillä on.

– Kun löydetään ne asiat, aloitetaan kehittäminen.

Pesolan mukaan parasta hankkeessa on se, että koko tuotannon ketju, henkilöstö- että työnantajaliitot ovat siinä mukana.

– Kaikki tekevät yhdessä työtä, ja tavoitteet ovat yhteiset. Siinä mielessä tämä on edistyksellinen hanke. Tämä ei ole pelkästään työnantajan juttu. Puolet tästä on ay-liikkeen vastuulla, ja yhdessä yritetään asiaa edistää.

PARI TYÖPAIKKAA PÄÄSEE VIELÄ MUKAAN

Työkaari kantaa – tuottavaa hyvinvointia -hanke on arvioitu myös kansainvälisesti tärkeäksi.

– Se saa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) merkittävää tukea. Se auttaa, että pystymme toteuttamaan ideoita suunnitelmallisesti ja hankkimaan myös ulkoista asiantuntija-apua silloin kun tarvitaan.

Mukana olevista yrityksistä viisi on isoja ja muut ovat pieniä tai keskisuuria. Kun hankkeesta on saatu tuloksia, niitä hyödynnetään laajemminkin.

– Loppuvaiheissa on tarkoitus ottaa mukaan kymmenkunta mikroyritystä, jotka ovat alle kymmenen työntekijän suuruisia. Järjestämme tilaisuuden ja kerromme niille saavutetuista tuloksista. Mikroyritysten osallistuminen olisi muuten vaikeaa. Niissä on vähän porukkaa ja tuotannolliset kiireet säätelevät osallistumista.

Pesolan mukaan yksi tai kaksi yritystä on vielä mahdollista ottaa hankkeeseen mukaan.

– Jos on nopea ja innokas, niin vielä pääsisi mukaan yritys, jossa on alle 150 työntekijää ja täyttää pienen tai keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Ei muuta kuin meihin yhteyttä, niin hoidamme asiaa eteenpäin.

YRITYKSET ODOTTAVAT KONKREETTISIA TULOKSIA

– Yritysten tavoitteena on saada aitoja, mitattavia tuloksia. Yritykset ovat sitoutuneet aidosti kehittämiseen, mikä tarkoittaa käytännössä monia arkisia asioita: osaamista, resursseja, hyvää ja tavoitteellista johtamista, kertoo Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö Paula Varpomaa Teknologiateollisuus ry:stä.

Hanketta koordinoivat työmarkkinajärjestöt ovat lähettäneet alkuvuodesta ”kummeja” yrityksiin ympäri Suomen. Tapaamisissa on selvitetty tarkemmin, millaisia odotuksia ja suunnitelmia yrityksillä on. Selvää on, että yritysten tarpeet vaihtelevat. Jossakin yrityksessä halutaan kehittää työnantajaimagoa ja ikäjohtamista, toisessa taas vaikkapa esimiestyötä ja Leanin mukaista töiden organisointia.

– Yrityksille on teetetty alkuanalyysi, joilla selvitetään yritysten lähtötilannetta ja kehittämiskohteita. Kevään aikana järjestettävissä starttityöpajoissa käydään tulokset läpi, ja yritys valitsee kaikkein tärkeimmän kehittämiskohteensa, Varpomaa kertoo.

– Fiilis on oikein hyvä. Yrityksissä odotetaan parannusta niin työhyvinvointiin kuin tuottavuuteenkin. Olen vakuuttunut, että tuloksia syntyy, kuten hankkeen edellisessäkin vaiheessa, Varpomaa sanoo.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA KITI HAILA