INTIIM 20121122 Vaasa. Erja Näsman (vas) Merja-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluottamusnainen Riitta Tanskanen ovat kaikki työskennelleet Kemiralle eli Nykyiselle Scott Safetylle lähes 24 vuotta. By Johannes Tervo

KORONAKRIISI: Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli kannat­tava hengityssuojaintehdas

”Mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojai­mia, jos tapah­tuu joku iso kata­strofi… Väli­tön ahneus näyt­tää olevan isompi asia kuin ihmis­ten turval­li­suus.” Näin pohti suoda­tin­ko­neen­hoi­taja Thomas Dahl vuonna 2012 TEAMin lehdessä, kun Scott Health & Safety päätti lopet­taa hengi­tys­suo­jain­teh­taansa Vaasassa. Vielä vuosi­tu­han­nen vaih­teessa tehdas oli ollut valtio­nyh­tiö Kemi­ran omistuksessa.

15.4.2020

KUVA YLLÄ: Scott Health & Safety Oy:n työn­te­ki­jät Erja Näsman, Maija-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluot­ta­mus­mies Riitta Tans­ka­nen Vaasan tehtaan edus­talla tehtaan lopet­ta­mi­suu­ti­sen jälkeen marras­kuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Viime viikot on kohistu siitä, miten vaikeaa maail­malta on löytää riit­tä­vän korkea­ta­soi­sia hengi­tys­suo­jai­mia. Niitä on kiireellä etsitty isol­la­kin rahalla ja etsin­nässä on ollut piir­teitä, jotka ovat johta­neet poliit­ti­seen jälkipyykkiin.

Toisin­kin voisi olla. Harva nimit­täin taitaa muis­taa, että Suomi oli pitkään edel­lä­kä­vi­jä­maa hengi­tys­suo­jai­missa. Se oli paljolti valtio­nyh­tiö Kemi­ran ansiosta. Kemira ja sen edel­tä­jät suun­nit­te­li­vat maskeja ja suodat­ti­mia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuot­teet valmis­tet­tiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtaalla, jonka työn­te­ki­jät olivat järjes­täy­ty­neet Kemian­liit­toon ja sittem­min Teol­li­suusa­lo­jen ammat­ti­liitto TEAMiin. Molem­mat ovat Teol­li­suus­lii­ton suoria edeltäjiä.

Kemira luopui suojain­bis­nek­sestä vuonna 2000. Ostaja oli amerik­ka­lai­nen Scott Tech­no­lo­gies ‑konserni, joka oli suojai­na­lan ykkös­toi­mija maailmassa.

Pitkään näytti siltä, että Scott olisi vakaa omis­taja, mutta kaikki muut­tui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätök­sen Vaasan tehtaan lopet­ta­mi­sesta. Tuotanto ajet­tiin vaiheit­tain alas kesään 2015 mennessä. Työpaik­koja mene­tet­tiin sata­kunta. Niistä pääosa oli työntekijävakansseja.

Tuotanto siir­ret­tiin Englan­tiin. Eräitä Vaasassa kehi­tet­tyjä tuot­teita valmis­te­taan edel­leen ja niitä pide­tään huippulaadukkaina.

Scot­tin Vaasan tehtaan silloi­nen pääluot­ta­mus­mies Riitta Tans­ka­nen kuvat­tuna marras­kuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Jo yt-menet­te­lyn kestäessä tehtaan luot­ta­mus­hen­ki­löt protes­toi­vat voimak­kaasti erityi­sesti sen takia, että tehdas oli pitkään ollut kannat­tava, jopa hyvin kannat­tava. Se ei autta­nut. Myös­kään henki­lös­tön ja TEAM-liiton vetoo­muk­set huol­to­var­muu­den säilyt­tä­mi­sestä eivät vaikut­ta­neet lopputulokseen.

– Tehdas on ollut tuot­tava, on tehty tosi hyvää tulosta. Tuntuu omitui­selta, että meiltä loppu­vat työt sen takia, että joku haluaa vielä lisää voit­toa siir­tä­mällä tuotan­non halvem­pien kustan­nus­ten maahan, totesi Scot­tin Vaasan tehtaan pääluot­ta­mus­mies Riitta Tans­ka­nen TEAMin Intiim-lehdessä joulu­kuussa 2012.

”TEHDAS OLISI VARSINAINEN RAHASAMPO”

Tänään, koro­na­krii­sin oloissa Vaasan tehtaan lopet­ta­mi­nen herät­tää tietysti voimak­kaita tuntemuksia.

– Nyt tehdasta todella tarvit­tai­siin ensin­nä­kin koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen ehkäi­syyn. Toiseksi tehtaan tuot­teet olisi­vat myös vien­ti­valt­teja ja tehdas olisi näinä aikoina varsi­nai­nen raha­sampo, josta seuraa, että sillä olisi myös työl­lis­tä­vää merki­tystä, sanoo TEAM-liiton puheen­joh­ta­jana tehtaan lopet­ta­mi­sen aikoi­hin toimi­nut Timo Vallittu.

Timo Vallittu. KUVA TYTTI KETTUNEN

Hän uskoo, että huol­to­var­muus on koro­nae­pi­de­mian takia paljon aiem­paa vahvempi osate­kijä, kun teol­lista tuotan­toa koske­via päätök­siä tehdään. Hän on myös tyyty­väi­nen siitä, että suoma­lai­set yrityk­set ovat jo ryhty­neet toimiin hengi­tys­suo­jain­ten tuotan­non käynnistämiseksi.

Esimer­kiksi ompe­li­mot ovat saaneet uusia suojau­tu­mi­seen liit­ty­viä tilauk­sia. Suurem­massa mitta­kaa­vassa on liik­keellä pörs­siyh­tiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa jo nyt huhti­kuussa tuot­taa hengi­tys­suo­ja­ma­te­ri­aa­leja Tampe­reella tehtaas­saan, jossa yleensä valmis­te­taan teol­li­suu­den suodatinmateriaaleja.

Lisäksi julki­suu­dessa ollei­den tieto­jen mukaan ollaan raken­ta­massa yritys­ryh­mää, jonka rahkeet mahdol­lis­tai­si­vat laajan ja laaduk­kaan suojain­tuo­tan­non. Osa näistä yrityk­sistä olisi suomalaisia.

– Suomessa on itse asiassa paljon­kin teol­li­suutta, jolla on puhtau­teen ja suojaa­mi­seen liit­ty­vää erityis­osaa­mista. Ahlstro­min lisäksi esimer­kiksi Suomi­nen ja Möln­lycke. Ei ole epäi­lys­tä­kään, ettei­vätkö ne pystyisi luomaan korkea­ta­soista hengi­tys­suo­jain­tuo­tan­toa, Vallittu uskoo.

TEKSTI TUOMO LILJA