VIERAILIJA: Anna-Kaisa Auvinen: Tekstii­liala kasvaa ja kehittyy

Suoma­lai­sella tekstiili- ja muotia­lalla tehtävä työ muuttuu, mutta alalla on edelleen runsaasti työtä ja kasvun ja kehit­ty­misen mahdol­li­suuksia monen­lai­sille osaajille perin­tei­sistä tuotan­to­teh­tä­vistä aivan uuden­lai­siin työrooleihin.

Alan yritysten toiminta Suomessa on laaja-alaista ja se vaihtelee pienistä design-vetoi­sista brändeistä teolli­seen kuitu­kan­gas­tuo­tan­toon ja työvaat­teista uusiin innova­tii­vi­siin kierrätys- ja bioma­te­ri­aa­leihin. Yhteistä yrityk­sille on se, että niiden liike­toi­minta on entistä kansain­vä­li­sempää ja kasvuhakuisempaa.

Alan valmis­tus­ketjut ovat tyypil­li­sesti moniu­lot­teisia ja globaa­listi hyvin pirsta­loi­tu­neita. Puuvillan matka pelloilta paidaksi edellyttää lukuisia yrityksiä ja yhteis­työ­kump­pa­neita. Raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan kehrää­minen, kankaan valmistus ja tuotteen ompelu tapah­tuvat usein eri paikoissa. Suomessa ei käytän­nössä tällä hetkellä tuoteta kuituja suuressa mitta­kaa­vassa, joten tekstii­lien ja vaatteiden raaka-aineet tulevat lähes poikkeuk­setta ulkomailta. Käytän­nössä kaikki suoma­laiset tekstiili- ja vaatealan yritykset toimivat yhteis­työssä kotimaisten tai ulkomaisten kumppa­neiden kanssa.

”Yritykset, jotka valmis­tavat tuotteita Suomessa, ovat yleensä vahvasti keskit­ty­neet erikois­osaa­mista vaati­viin tuotteisiin.”

Tekstiili- ja vaatealan kokema globaali raken­ne­muutos on mullis­tanut alaa myös Suomessa viime vuosi­kym­me­ninä. Jos tekstiili- ja vaatey­ritys aikai­semmin keskittyi tuotteiden valmis­tuk­seen, nyt pääosa toimin­nasta voi olla esimer­kiksi niin sanot­tuja pääkont­to­ri­teh­täviä, tuote­ke­hi­tystä, suunnit­telua, hankintaa ja laadun­var­mis­tusta sekä myyntiä ja markki­nointia. Ne yritykset, jotka valmis­tavat tuotteita Suomessa, ovat yleensä vahvasti keskit­ty­neet erikois­osaa­mista vaati­viin tuotteisiin.

Tuotantoa edeltävä ja sen jälkeen tapah­tuva työ on aiempaa merkit­tä­väm­mässä osassa tuotteen arvon­muo­dos­tuk­sessa. Myös työteh­tävät ovat muuttu­neet: tekstiili- ja muotiala on toimi­hen­ki­löis­tynyt ja yhä useampi tekee asian­tun­ti­ja­työtä. Raken­ne­muu­tok­sesta huoli­matta tuotteen ja tuotannon ymmärrys on yhä keskeistä tekstiili- ja muotialalla.

Suoma­lai­sissa yrityk­sissä tarvi­taan edelleen myös tuotannon työnte­ki­jöitä, mutta muutos työn luonteessa on tullut jäädäk­seen. Työnte­ki­jältä tämä vaatii avointa mieltä uutta kohtaan ja jousta­vuutta hoitaa monen­laisia työteh­täviä. Tulevai­suuden tekstiili- ja muotialan tekijällä on halua oppia uutta ja kehittyä monipuo­li­seksi osaajaksi.

Suomessa kehite­tään parhail­laan huikeita tekstii­li­tek­no­lo­gian innovaa­tioita ja koulu­te­taan maailman parhaita muoti­suun­nit­te­li­joita. Lasten­vaa­te­buumi ja suoma­laisten merkkien suosio on myös hyvä esimerkki nykyi­sestä nosteesta. Täkäläi­selle tekni­selle erikois­osaa­mi­selle ja laaduk­kaille tuotteille on kysyntää ja yritysten kasvu­po­ten­ti­aali on vahva. Tekstiilin ja muodin valta­vasta globaa­lista markki­nasta riittää mahdol­li­suuksia myös suoma­lai­sille yrityk­sille, joiden kasvu hyödyttää meitä kaikkia.

ANNA-KAISA AUVINEN
Kirjoit­taja on tekstiili‑, vaate- ja muotialan yritysten järjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.