VÄITTÄJÄT: Ostaa vai myydä – mitä yrityksiä valtion on syytä omistaa?

Suomen valtio omistaa kokonaan tai osittain yli 60 yhtiötä. Millaisia yrityksiä valtion pitäisi nykyään omistaa, ja mitä voisi myydä pois?

Katso video, kuinka valtio­nyh­tiöiden raken­nelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

RALF SUND
PÄÄEKONOMISTI
STTK

PETRI VIHERVUORI
FINANSSINEUVOS
VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OMISTAJAOHJAUSOSASTO

MILLAISIA YRITYKSIÄ VALTION ON JÄRKEVÄÄ OMISTAA?

RALF SUND: Yksityi­sellä omista­jalla tärkeintä on lyhytai­kainen osinko­tuotto, valtiolla pitkä­jän­teinen kansa­kunnan hyvä. Jos omista­minen tuottaa kansan­ta­louden kokonai­suu­teen plussaa, sellaisia yrityksiä pitäisi omistaa. Toinen on yhtiöt, joissa on edes häive luonnol­li­sesta monopolista.

PETRI VIHERVUORI: Omista­minen ei saa olla itsei­sarvo, vaan omista­mi­seen pitää olla joku intressi. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiöitä, joissa on strate­ginen intressi, finanssi-intressi tai sitten on selkeitä erityistehtäväyhtiöitä.

SUND: Ratkai­seva on, miten lokeroi­daan eri intres­sien alle eri toiminnot. Onko Finnair strate­gi­sesti tärkeä? Mieles­täni ei, mutta Finavia eli lento­kentät on mitä suurim­missa määrin. Nämä asiat elävät myös ajassa: onko joku metal­liyhtiö enää tärkeä?

VIHERVUORI: Valtion rooliin yhtiö­omis­ta­jana kuuluu myös mahdol­lis­ta­jana toimi­minen. Hyvä esimerkki on Cinian merikaa­peli Saksaan. Suomella oli tarve saada oma raskaan kapasi­teetin datayh­teys Keski-Euroop­paan. Valtio päätti aloittaa sen, koska yksityinen raha ei lähtenyt sitä polke­maan käyntiin. Yksityinen raha lähti mukaan sen jälkeen.

MITKÄ TAI MILLAISET YRITYKSET OVAT STRATEGISESTI TÄRKEITÄ?

SUND: Tunnistan varsinkin VR:ssä luonnol­lisen monopolin, ja pidän äärim­mäisen vaikeana säädöstää rauta­tie­lii­ken­nettä niin, että kilpailun hyvät puolet näkyi­sivät viimei­sellä rivillä. Luonnol­lisen monopolin argumentin pohjalta valtio voisi pitää koko rauta­tie­lii­ken­teen itsel­lään. Myös Postiin liittyy kerman­kuo­rinnan proble­ma­tiikka, se miten velvoite yhden­ve­roi­sesta palve­lusta hoide­taan eri puolella maata.

VIHERVUORI: Tavara­lii­ken­teessä kilpailu jo avautui, ja liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­teriö on tiedot­tanut henki­lö­lii­ken­teen avautu­misen aikatau­lusta. Olennainen kysymys on, miten se tehdään aidosti niin, että luodaan puitteet normaa­lille kaupal­li­selle kilpailulle.

SUND: Mitä epäva­kaampi maailma on, se korostaa vakautta sekä tätä yhteis­kun­nal­lista tehtävää ja demokraat­tisen kontrollin tarvetta. Vakauden suhteen olemme menossa huonom­paan suuntaan, ja tilan­netta pitää päivittää jatku­vasti. Jos nyt myyt, miten saat sen koskaan takaisin? Siksi suosit­telen näissä mieluummin hitautta kuin nopeutta.

VIIME HALLITUSTEN AIKANA VALTION OMISTUKSIA ON MYYTY KOHTUULLISEN PALJON. MITEN MYYNNIT OVAT ONNISTUNEET?

VIHERVUORI: Riippu­matta siitä mitä ja milloin on myyty, valtion osake­myynnit ovat aina erittäin huolel­li­sesti toteu­tet­tuja projekteja.

SUND: Joskus on tärkeä myydä jotain, ja joskus taas pidet­tyjen osakkeiden arvo voi nousta pilviin.

VIHERVUORI: Juuri tuota varten on valtion omistajaohjaus.

SUND: En nostaisi mitään yksit­täistä tapausta karkeaksi virheeksi. Carunas­sakin on jälki­vii­sauden makua.

VIHERVUORI: Viimeisten kymmenen vuoden aikana kokonai­suus on ollut hyvin tasapai­noinen. Jälki­vii­saana voi toki arvos­tella milloin mitäkin.

SUND: Näistä on enemmän puhetta kuin mitä on varsi­nai­sesti tapah­tunut, koska nämä ovat herkkiä asioita. Kansa­laiset tai etujär­jestöt kokevat – sinänsä ihan oikein – että yhtiöt ovat ”meidän”, ja se nostattaa isoja keskusteluja.

KUKA NIITÄ NOSTATTAA?

SUND: Yksi synnyt­täjä on yrityksen henki­löstö, joka kokee epävar­muutta tulevai­suu­desta. Se pitääkin ottaa vakavasti.

VIHERVUORI: Osakeyh­tiössä päätän­tä­valta perustuu äänimää­rään, mikä perustuu osake­mää­rään. Vastaa­vasti valtiol­linen päätök­sen­teko perustuu parla­men­taa­ri­seen demokra­tiaan. Kun liikkeel­le­pa­nevat voimat ovat erilaisia ja media laite­taan tätä vahvis­ta­maan, nousee keskusteluja.

MITÄ VALTION KANNATTAISI JATKOSSA MYYDÄ?

SUND: Yleisesti ottaen yrityksiä, mitkä eivät ole strate­gisia, joista saadaan hyvä hinta ja rahalle on hyviä kohteita. Mutta samalla kun mieti­tään mitä myydään, on tärkeää miettiä myös mitä ostetaan. Isoilla poteilla voi tehdä teolli­suus­po­li­tiikkaa ja välil­li­sesti auttaa kansa­kuntaa. Teliankin voisi laittaa lihoiksi, olikos meillä siellä 10 prosentin siivu?

VIHERVUORI: Solidium on myynyt jo kaikki Telian omistukset.

SUND: No otetaan pois myyntilistalta!

VIHERVUORI: En spekuloi nimillä, koros­taisin vain, että valtion omistus ei saa olla itseisarvo.

MILLAISILLE UUSILLE ALOILLE VALTION PITÄISI OMISTAJANA SUUNNATA?

SUND: Valtion omista­ja­roolia voisi harkita yhteis­kun­nal­li­sissa ongel­missa. Nyt kansan­ta­louden kasvu hiipuu, koska asunto­mark­kinat eivät tuota oikean­hin­taisia asuntoja. Olisi kaikkien etu, että asunto­tuo­tanto saatai­siin palve­le­maan ylevämpää tavoi­tetta eli työlli­syy­sas­tetta. Toinen liittyy kaivos­la­kiin. Tarvit­tai­siinko yhtiö, joka myy kaivos­lupia, hallitsee kokonai­suutta ja kerää komis­siot? Kannattaa kääntää kaikki kivet eikä jostain ideolo­gi­sesta syystä sanoa, että ei tule kysymykseenkään.

VIHERVUORI: Digita­li­saatio ja tekoäly ovat luonnol­li­sesti osa-alueita, joita täytyy seurata. Mutta onko valtion fiksua olla niissä omista­jana, on toinen kysymys. Siksi on Valtion kehitys­yhtiö Vake Oy. Kun se on saanut mietin­tänsä poten­ti­aa­li­sista sijoi­tus­koh­teista päätök­seen, se esittää tai on esittä­mättä valtio­neu­vos­tolle jotain.

SUND: Uudesta tekno­lo­giasta löytyy strate­gi­sesti tärkeitä ja kasvavia toimia­loja. Nostaisin megat­ren­dinä myös ilmas­ton­muu­toksen: maat, jotka tekevät välttä­mät­tö­myy­destä hyveen, voivat tehdä sillä myös rahaa. Näitä megat­ren­dejä pitää seurata ja iskeä sitten rohkeasti omistuksilla…

VIHERVUORI: …jolloin valtio toimii mahdollistajana.

VALTIONYHTIÖT

Suomen valtiolla on omistuksia 64 yhtiössä. Enemmis­tö­omis­teisia (omistus 51,1–100 %) yhtiöitä on 46, vähem­mis­tö­omis­teisia 18. Eniten omistuksia on energia-alalla. Valtion täysin omistamia yhtiöitä ovat mm. Alko, Arctia, Business Finland, Finavia, Gasum, Leijona Catering ja Posti. Enemmis­tö­omis­teisia yhtiöitä ovat mm. Cinia, Finnair ja Fingrid. Vähem­mis­tö­omis­teisia yhtiöitä ovat mm. Altia, Elisa, Stora Enso, Metso, Outokumpu, Valmet ja Suomen Siemen­pe­ru­na­keskus. Valtio­nyh­tiöitä hallin­noivat valtio­neu­voston kanslia, eri minis­te­riöt tai valtion omistama Solidium.

www.vnk.fi/omistajaohjaus/yhtiot

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO