Imat­ran teräs­teh­taan Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat”

Lait ja tuomiois­tuin­käy­tän­nöt salli­vat jo nyt peli­va­ran yrityk­sen koon mukaan irti­sa­no­mis­ti­lan­teissa. Ovakon Imat­ran tehtaan pääluot­ta­mus­mies Niina Malm onkin vakuut­tu­nut, että kaiken tavoit­teena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Sipi­län keskusta-oikeis­to­hal­li­tus ei ole julki­sesti puhu­nut palk­ko­jen polke­mi­sesta irti­sa­no­mis­lain yhtey­dessä. Siellä takana se kuiten­kin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneen­kin lausu­tun tavoit­teen eli yleis­si­to­vuu­den purka­mi­sen kanssa.

– Olen vakuut­tu­nut, että tavoit­teena on luoda Suomeen kahdet työmark­ki­nat. Ihmi­set ajetaan sellai­seen ahdin­koon, että he joutu­vat otta­maan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.

– Kun työnan­taja voi irti­sa­noa työn­tekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tuli­joita. Työnan­taja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palk­ka­kik­kai­luun ja kilpai­luun aina vain huonom­milla palkoilla, kun ei ole perälautaa.

– En ymmärrä, miksi Suomeen halu­taan tällaista. Kun ihmi­nen joutuu teke­mään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraa­vaksi sosi­aa­li­toi­mis­ton tuki­luu­kulle. Näin työn­tekijä maksaa omista verois­taan tuon toisen­kin työn­tekijän toimeen­tu­lon. Mikä vastuu jää yrit­tä­jälle, kun tämä vain olevi­naan maksaa palkan, kun todel­li­suu­dessa työn­tekijän elämi­sen maksaa toinen työn­tekijä veroistaan?

Malm suoras­taan tuoh­tuu, kun häneltä kysyy mieli­pi­dettä ehdo­tuk­seen siitä, että maahan­muut­ta­jille voisi maksaa samasta työstä pienem­pää palk­kaa ja vielä syrjiä maahan­muut­ta­jia lohkai­se­malla heiltä pala sosiaaliturvasta.

– Minä en tingi yhden­ver­tai­suu­desta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esit­tä­mään, että ihmi­siä saisi erotella synty­pe­rän mukaan? Sama kuin minä meni­sin täällä Imat­ralla esit­tä­mään, että Vuok­sen itäpuo­lella synty­neille voi antaa huonom­mat koulut ja eläk­keet kuin Vuok­sen länsi­puo­lella syntyneille.

SANELUA, EI SOPIMISTA

Malm hämmäs­te­lee, miksi Sipi­lällä on niin hirveä kiire muut­taa irti­sa­no­mis­la­kia ja miksi halli­tuk­sen uusin esitys vain lisää ympä­ri­pyö­reitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.

– Miksi juuri tähän paik­kaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?

Malm muis­tut­taa, että jo nyt yhteis­työ­laki kohte­lee työn­te­ki­jöitä eri lailla yrityk­sen koon mukaan, ja oikeus­lai­tok­sen tuomiot ovat luoneet toimi­vat käytän­nöt riitatilanteisiin.

– Ja meidän­hän piti olla uudis­ta­massa yhteis­työ­la­kia. Eikös se ollut kaik­kien yhtei­nen tavoite, jotta yhteis­työ­laki ei toimisi vain irtisanomislakina?

Malm kuvai­lee, että koko Sipi­län nyt 3,5 vuotta jatku­nut halli­tus­kausi on nega­tii­vi­suu­des­saan ylit­tä­nyt kaikki pahim­mat­kin odotukset.

– Silloin, kun halli­tus aloitti toimin­tansa, ajat­te­lin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi usko­nut, että näin hirveää!

Tässä ei enää tarvitse kerrata kaik­kien tietoi­suu­teen nous­seita kiky-lupaus­ten pettä­mi­siä tai kaik­kein vähä­va­rai­sim­pien kansa­no­sien elineh­to­jen heiken­tä­mistä. Pääluot­ta­mus­mie­hen näkö­vink­ke­listä katsoen sanelu on saatu rantau­tu­maan työpaikoillekin.

– Sane­lu­po­li­tiik­kaa sätei­lee alueille ja paikal­lis­ta­solle. Työpai­koilla on sopi­mi­sesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luot­ta­mus­mies­ten kanssa. Kaikilla meillä on sama koke­mus. Nyt on vaikeaa sopia paikal­li­sesti mistään. On tämä maa vaan kier­ty­nyt kummal­li­seen asen­toon, kun samaan aikaan pitäisi kuiten­kin sopia paikal­li­sesti aina vain enem­män, Malm toteaa.

Julkis­ten tieto­jen mukaan Sipi­län irti­sa­no­mis­lain kirjoit­ta­jissa on jopa suoraan Suomen Yrit­tä­jien edus­ta­jia. Malm hämmäs­te­lee­kin sitä, että tiedo­tus­vä­li­neissä ”ulko­par­la­men­taa­rista toimin­taa” sano­taan harras­ta­van vain ay-liike, ei lobba­reina hääri­vät yrittäjät.

– Miksi toiset ovat lobba­reita, mutta toiset ovat ulko­par­la­men­taa­ri­sia voimia?

”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”

Malm ei kuiten­kaan usko, että irti­sa­no­mis­lain heiken­tä­mis­yri­tyk­sen ympä­rillä kuohu­nut julki­suus olisi vahin­goit­ta­nut ay-liikettä. Päinvastoin.

– Meidän puolemme on esiin­ty­nyt maltil­li­sesti ja hyvin, toisin kuin päämi­nis­teri tai Suomen Yrit­tä­jät. Heidän toimin­tansa on ollut paras mahdol­li­nen jäsen­han­kin­ta­kam­panja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.

Ovakolla on saatu kymmen­kunta uutta jäsentä Teol­li­suus­lii­ton rivei­hin, noin puolet heistä enti­siä YTK:laisia.

– Tämä kaikki on sata­nut ay-liik­keen laariin ja yhdis­tä­nyt rivejä. Esimer­kiksi Paasi­tor­nissa (Helsin­gissä) pidetty SAK:n kokous ay-päät­tä­jille oli upea tilai­suus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

Niina Malmin kuvat otettu Teol­li­suus­lii­ton lakko­päi­vänä 3.10.

LUE MYÖS:

LAKOSSA 3.10. Imat­ran Ovakolla: ”Meillä on valveu­tu­neita ihmisiä”

TAUSTA

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tusta vastaan.

Ensim­mäi­nen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakko­päivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimia­lo­jen työpai­kalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suun­ni­tel­lut kolmen päivän lakot vali­koi­duilla työpai­koilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityi­sa­lo­jen sekto­reilla noin 7 000 työn­te­ki­jää ja 90 toimi­paik­kaa eri yrityksistä.

Teol­li­suus­liitto keskeytti työtais­te­lu­toi­met tois­tai­seksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n halli­tus oli käsi­tel­lyt maan halli­tuk­sen esitystä irti­sa­no­mis­la­ki­kiis­tan ratkai­se­mi­seksi ja siir­tä­nyt asian jäsen­liit­to­jen hallin­to­jen arvioi­ta­viksi ja hyväksyttäviksi.

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus edel­lytti 30.10., että Sipi­län halli­tuk­sen uusi esitys työso­pi­mus­lain irti­sa­no­mis­py­kä­lästä valmis­tel­laan loppuun kolmi­kan­tai­sesti. Liitto ei hyväksy työn­tekijän irti­sa­no­mis­suo­jan heikentämistä.