Trump ampuu kauppa­po­li­tii­kassa tulleilla

Vuosi vallassa. Yhdys­val­tain presi­dentti Donald Trump aloitti toisen virka­kau­tensa tammi­kuussa 2025. Vaikka Trumpin nelivuo­tinen kausi on vasta alussa, hän on ehtinyt vavisuttaa maailmaa useilla toimil­laan. Kauppa­po­li­tii­kas­saan hän käyttää aseinaan tulleja, joita hän lyö pöytään kuin kortteja saadak­seen myös muita tavoit­tei­taan läpi Yhdys­val­tojen rajojen ulkopuolella.

Tulli ei ole mikään uusi ase. Suomes­sakin tulleja on kannettu jo keskia­jalta lähtien. Tulli­mak­suja makse­taan maan rajojen ulkopuo­lelta tulevasta tavarasta. Presi­dentti Trumpin tullit ovat olleet otsikoissa, mutta myös EU:n ulkopuo­lelta tuotava tavara on tullat­tava ja siitä on makset­tava vaaditut tulli­maksut. Tuonti­tullit ovat yleisesti tunne­tumpia kuin vienti­ta­va­roille asetet­tavat vientitullit.

Aiemmin EU:n ulkopuo­lelta, myös Suomeen tulevista alle 150 euron tilauk­sista ei ole tarvinnut maksaa tulli­maksua, mutta tämäkin muuttuu heinä­kuusta alkaen. Tuolloin kaikista lähetyk­sistä peritään tullia.

Tullin maksaa lähetyksen tilaaja, joka voi olla kulut­taja itse tai tavaran myyvä yritys. Yleensä tulli­maksun määrä on prosent­tio­suus tullausar­vosta. Tullausarvo on summa, joka koostuu yleensä tavaran ostohin­nasta ja kulje­tus­kus­tan­nuk­sista. Tulli­maksun lisäksi tuota­vasta tavarasta joutuu maksa­maan arvon­li­sä­veron sekä esimer­kiksi alkoho­liin ja tupak­kaan liittyvän valmisteveron.

Tulleja kerää­mällä valtiot saavat tuloja sekä samalla suojaavat kotimaista teolli­suutta. Tulli­mak­sujen vuoksi kotimai­sista tuotteista tulee suhteel­li­sesti halvempia tuonti­tuot­tei­siin verrat­tuna. EU:n jäsen­maat kuuluvat tulli­liit­toon ja siksi unionin sisällä liikku­vasta tavarasta ei makseta tulleja.

TULLITEHTAILU JOHTAA HELPOSTI KAUPPASOTAAN

Tullit ovat osa maiden välistä kauppa­po­li­tiikkaa. Kuten presi­dentti Trumpin toimista nähdään, tulleilla uhkai­le­malla ja niitä asetta­malla pyritään vaikut­ta­maan paitsi keski­näi­seen kaupan­käyn­tiin myös muihin poliit­ti­siin päämääriin.

Viime vuonna presi­dentti Trump kärjisti kauppa­suh­teet usean maan kanssa asetta­malla maiden tuonti­ta­va­roille huomat­tavia tulli­mak­suja. Etenkin Kiina vastasi Trumpin tulleihin asetta­malla tuonti­tul­leja useille Yhdys­val­loista tuota­ville tavaroille. Näin Yhdys­vallat ja Kiina olivat hetken aikaa kauppa­so­dassa keske­nään ennen kuin maat pääsivät sopuun keski­näi­sistä tullitasoistaan.

Kauppa­sodan uhka leijuu ilmassa nyt myös EU:n ja Yhdys­val­tojen välillä. Trump uhkaa lisätul­leilla seitsemää EU-maata Suomi mukaan luettuna sekä Britan­niaa. Tämä pakottaa EU:n vastatoimiin.