Ai tekoäly vai? Rengiksi kelpaa, isännäksi ei mitenkään

Teolli­suus­liiton vuotui­sessa luotta­mus­miesten teema­se­mi­naa­rissa pereh­dyt­tiin tekoä­lyyn ja sen tarjoa­miin mahdol­li­suuk­siin edunval­vonnan hoita­mi­sessa. 3.–4. joulu­kuuta Murik­kaan kokoon­tu­neet luotta­mus­miehet kuunte­livat tarkasti Työväen Sivis­tys­liiton TSL:n asian­tun­tijan Janne Laulu­maan verkon yli pitämän esityksen ja vetivät johto­pää­tök­sensä napakasti ja nopeasti.

– Inter­ne­tissä eletään totuuden jälkeistä aikaa. Siellä liikkuu paljon väärää infor­maa­tiota. Tekoä­ly­so­vel­lukset puoles­taan keräävät dataa verkosta, eivätkä ne osaa erottaa oikeaa tietoa virheel­li­sestä tai vääris­tel­lystä infor­maa­tiosta. Siihen, mitä tekoä­lyllä eteensä saa, ei voi eikä pidä sokeasti luottaa, vaan asiat on aina tarkis­tet­tava itse, Kone Hissien päätoi­minen pääluot­ta­mus­mies Jani Jalonen sanoo.

– Tekoäly ei ikinä korvaa omaa asian­tun­te­musta, eikä osaamista luotta­mus­teh­tä­vien hoita­mi­sessa. Se ei myöskään korvaa sosiaa­lista vuoro­vai­ku­tusta ja kasvok­kain toimi­mista, Jalonen toteaa.

Jalosen kanssa samoilla linjoilla on Nokian Renkaiden päätoi­minen pääluot­ta­mus­mies Teresa Kvick.

– Tekoäly ei korvaa luotta­mus­miestä. Tehtävän hoita­minen on paljon muutakin kuin tiedon jakamista. Tekoäly ei keskus­tele, eikä pallot­tele. Se ei kysy, mitä kuuluu eikä mieti, miten sinulla ihmisenä menee. Tekoäly ei ajattele laaja-alaisesti, eikä pohdi, miten tietyt asiat vaikut­tavat vaikka työssä jaksa­mi­seen. Tekoäly voi olla hyvä renki, mutta isäntänä se on huono, Kvick arvioi.

Finn Lamex Safety Glassin pääluot­ta­mus­mies Jonni Nevala korostaa, että luotta­mus­miehen tieto­lähde numero yksi on oman alan työeh­to­so­pimus ja siihen liittyvät tulkinnat.

– Kun neuvot­telut tulevat vastaan, kaivan ensim­mäi­seksi esiin oman alan työeh­to­so­pi­muksen, katson mitä asioista täsmäl­leen sanotaan ja tarvit­se­mani lisätiedot kysyn aluetoi­mis­tosta. Jos neuvot­te­luihin valmis­tau­tu­mi­sessa toimisi vain tekoälyn varassa, prosessi voisi lähteä virheel­listen tietojen pohjalta hullumman kautta liikkeelle, Nevala pohtii.

TEKOÄLYSTÄ KOKEMUSTA TÖISTÄ JA KOTIKONTTORISTA

Jaloselle tekoälyn käyttö on töiden puolesta arkipäivää. Kone Hissit on hänen mukaansa tekoä­ly­so­vel­lusten hyödyn­tä­misen edellä­kä­vijä hissituotannossa.

– Käytämme esimer­kiksi kunnos­sa­pidon töissä useita tekoä­ly­so­vel­luksia, joiden tehtä­vänä on auttaa ja tukea työntekoa. Ne hakevat laite­tie­toja ja käsit­te­levät dataa nopeasti. Se helpottaa työntekoa, mutta ei missään nimessä ohjaa toimintaa. Päätökset tekee aina ihminen, Jalonen sanoo.

Kvickin mukaan ihmiset ovat tekoä­lyjen kanssa useammin tekemi­sissä kuin ehkä huomaavat.

– Esimer­kiksi robotti-imuri on tekoä­ly­laite, jota käyte­tään arjessa ajatte­le­matta, että nyt se tekoäly siivoaa kotini. Kun kirjoittaa jotain Googleen, alkaa sen tekoä­ly­avus­taja Gemini syöttää tiivistelmiä.

Tekoäly ei ikinä korvaa omaa asian­tun­te­musta eikä osaamista.

– Niinpä tekoälyä tulee käytettyä luonnos­taan, kun sitä syyde­tään joka puolelta. Se tulee muutta­maan arkea töissä, kotona ja harras­tuk­sissa. Tämän kehityksen kanssa on syytä olla hereillä, ja tekoälyn käytössä pitää olla kriit­tinen, harkit­seva ja varovainen, Kvick kommentoi.

Nevala muistuttaa myös siitä, että tekoä­lyjen tarjoi­leman tiedon tarkis­ta­misen lisäksi tarkkana pitää olla sen suhteen, mitä tietoja tekoä­lyille syöttää.

– Yksityi­syyden suoja on tärkeä asia. Sen takia yleisiin tekoä­lyihin ei pidä syöttää itsestä tai muista ihmisistä tunnis­tet­tavia tietoja. Sama pätee työpaikan salassa pidet­tä­viin asioihin. Tekoä­lyille on myös taval­lista, että niihin syötet­tyjä tietoja käyte­tään niiden koulut­ta­mi­seen. Tämäkin seikka on paikal­laan aina tarkistaa ennen kuin aloittaa tekoä­ly­so­vel­lusten käyttä­misen, Nevala sanoo.

KRIITTINEN, MUTTA POSITIIVINEN ASENNE

Jalonen on testaillut tekoälyn käyttöä tekstien kirjoit­ta­mi­sessa ja todennut, että tuotokset eivät ole tuntu­neet oman käden jäljeltä.

– Tekoälyn tuottamat tekstit tuntuivat keino­te­koi­silta. Se ei ollut luontevaa eikä toiminut. Siksi kirjoitan tekstit ja esimer­kiksi työpaik­ka­tie­dot­teet edelleen itse. Toisaalta esimer­kiksi muistioiden ja asialis­tojen tekemi­sessä tekoä­lystä on apua, kunhan silloinkin tarkistaa sisällöt ennen kuin julkaisee mitään, Jalonen sanoo.

Kvick on kokeillut puheiden kirjoit­ta­mista tekoä­lyllä ja tullut samaan tulok­seen kuin Jalonen.

– En ole niitä tekoä­lyk­käitä puheita pitänyt, kun en kokenut niitä omakseni. Joitain tekoälyn kanssa sorvaa­miani runoja olen kuitenkin joulu­kor­teissa käyttänyt.

Tekoäly on hyvä tiedon kokoa­mi­sessa ja tiivistämisessä.

– Tekoäly on hyvä tiedon kokoa­mi­sessa ja tiivis­tä­mi­sessä. Sen käyttöä voi lisätä, mutta varsi­naisen kirjoit­ta­misen ja esimer­kiksi työpaik­ka­tie­dot­ta­misen pidän edelleen omissa näpeissä, Kvick linjaa.

Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naa­rissa esitel­tiin useita kirjoit­ta­misen sekä valoku­vien ja videoiden valmis­ta­misen tueksi tarkoi­tet­tuja tekoä­ly­so­vel­luksia. Nevala aikoo tutustua niihin ja ottaa niitä käyttöönsä.

– Nyt kun sain tietoa ja esimerk­kejä uusista sovel­luk­sista ja mahdol­li­suuk­sista, meinaan ruveta käyttä­mään niitä enemmän esimer­kiksi jäsenille tiedot­ta­mi­sessa ja ammat­tio­saston mainosten tekemisessä.

– Tekoäly ei korvaa omaa osaamista ja arvioin­ti­kykyä, mutta voi tuoda uutta tietoa ja toimia apuvä­li­neenä. Suhtaudun tekoälyn käyttä­mi­seen kriit­ti­sesti, mutta positii­vi­sesti, Nevala toteaa.