Kaksi henkilö seisoo tehdassalissa. He katsovat paperiliuskaa, jota he pitävät toinen toiselta puolelta kiinni.
Kokoonpanossa työskentelevät Tuija Ikonen ja Hanne Rantala ovat olleet Abloylla 15 ja 31 vuotta.

Abloy on laatuun lukittu – ”Kaikki tekevät parhaansa”

19.11.2025

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT JARNO ARTIKA

Lukitus­rat­kai­suja valmis­tava Abloy on tutki­tusti Suomen arvos­te­tuin brändi. Joensuun tehtaan työnte­kijät arvioivat, että arvos­tusta raken­tavat osaaminen, rehel­li­syys, luottamus ja monipuolisuus.

Lukois­taan tunnettu Abloy on Suomen arvos­te­tuin brändi toista vuotta peräk­käin. Joensuun tehtaalla koko henki­löstö kokoontui syyskuussa kakku­kah­veille menes­tyksen kunniaksi.

– Onhan se ylpeyden aihe, kun katsoo, mitä muita firmoja siellä listalla on, sanoo pääluot­ta­mus­mies Tero Tiainen.

Talous­tut­ki­muksen Brändien arvostus 2025 ‑tutki­muk­sessa oli mukana 699 brändiä. Kärki­kym­me­ni­kössä olivat muun muassa Fiskars, Lego, Prisma ja Yliopiston apteekki.

Brändillä tarkoi­te­taan mieli­kuvaa, joka ihmisillä on yrityk­sestä sekä yrityksen valmis­ta­mista tuotteista ja tarjoa­mista palve­luista. Arvos­tettu brändi on siis myyntivaltti.

– Hyvin ja tasai­sesti on viime vuosina riittänyt töitä. Joillain osastoilla on kiirettä ja ylityön tarvetta, Tiainen kertoo.

Tutki­muk­sessa kulut­tajat arvioivat muun muassa brändien tunnet­tuutta, median käyttöä, vastuul­li­suutta ja hinta­tasoa. Käytän­nössä brändi muodostuu kaikesta, mitä yritys tekee.

Henkilö hymyilee ja katsoo kameraan. Takana näkyy kirkasvaloinen tehdassali.
Pääluot­ta­mus­mies Tero Tiainen kertoo, että avoin keskus­telu luo työpai­kalla luotta­muksen ilmapiiriä.

LUOTTAMUS ON PERUSTA

Abloy on merkit­tävä työllis­täjä Pohjois-Karja­lassa. Lukko­tehdas on monen nuoren ensim­mäinen työpaikka.

– Kesällä tulee tuotannon puolelle liki sata kesätyön­te­kijää. On hyvä, että nuorille saadaan harjoit­te­lu­paik­koja ja vakituiset saavat pitää lomat rauhassa, Tiainen sanoo.

Joensuun tehtaalla työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan yhteis­toi­minta perustuu luotta­muk­seen. Joustoja tehdään molemmin puolin.

– Jos ei olisi luotta­musta, aika paljon haasta­vampaa olisi toimia.

Ylimmänkin johdon kanssa voi avoimesti keskus­tella asioista.

Keskus­te­lu­yh­teydet ovat kunnossa, sillä talosta ei löydy niin isoa johtajaa, että hänelle ei voisi mennä puhumaan.

– Ylimmänkin johdon kanssa voi avoimesti keskus­tella asioista. Työnte­ki­jäkin voi mennä jutte­le­maan kenelle tahansa, Tiainen sanoo.

Myös työsuo­je­lu­asiat ovat hyvällä tolalla. Vuonna 2024 saavu­tet­tiin histo­rian toisiksi paras tapatur­ma­taa­juus. Miljoonaa työtuntia kohti sattui 2,4 työtapaturmaa.

Tehdassalin kattoon kiinnitetystä puolipallon muotoisesta peilistä näkyy tehdassalin kulkuväyliä, työntekijöitä ja trukki.
Keltainen varoi­tus­valo heijastuu lattiaan, kun trukki lähestyy risteystä. Myös jalan­kul­ki­joille tarkoi­tetut tummat kaistat ja risteysten pallo­peilit paran­tavat työturvallisuutta.

TYÖKALUT KUNTOON

Jari Käräjä­honka työsken­telee tehtaan työka­luo­sas­tolla, jossa valmis­te­taan metal­lista leikkaimia. Tuotan­nossa leikkai­mien avulla valmis­te­taan esimer­kiksi lukkojen sisälle tulevia haittalevyjä.

– Poltamme sähkö­virran avulla kovame­tal­lista erilaisia tyynyjä. Tämä on siisti homma, kun lastut ja pölyt eivät lentele. Teräs häviää veden sekaan ja suodat­ti­miin, Käräjä­honka kertoo.

Hän on työsken­nellyt tehtaalla 21 vuotta. Vaihte­levat tehtävät pitävät mielen­kiinnon yllä.

– Teemme paljon myös uniik­kiosia, proto­val­mis­tusta. Siinä näkee uusimmat tuotokset etune­nässä, Käräjä­honka kertoo.

Työka­luo­saston työnte­ki­jä­vah­vuus on pienen­tynyt Käräjä­hongan aikana noin kolman­nek­seen, reiluun kymme­neen henkeen. Työ on muuttunut kiihty­vällä tahdilla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Vaati­mukset työn laatuun ja nopeu­teen kasvavat koko ajan. Se on varmaankin globaali ilmiö, johon pitää yrittää sopeutua, Käräjä­honka sanoo.

Kaksi työntekijää hymyilee tehdassalissa. Pöydällä heidän edessään on isoja metalliosia.
Ari Vilén ja Jari Käräjä­honka työsken­te­levät tehtaan työka­luo­sas­tolla. Vaihte­levat tehtävät pitävät mielen­kiintoa yllä, he kertovat 40 ja 21 vuoden työkokemuksilla.

Ari Vilén vaihtaa leikkain­run­koon uutta kovame­tal­lista leikkainta. Hän on yksi tehtaan monista pitkä­ai­kai­sista työntekijöistä.

– 40 vuotta tulee täyteen. Ei ole muual­le­kaan päässyt, Vilén vitsailee.

Hän on työsken­nellyt useilla osastoilla, joten työnkuva on vaihdellut saman katon alla. Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana.

– Liiton jäsen olen ollut koko ajan, Vilén kertoo.

Kaksi henkilöä seisoo tehdassalissa. Heidän edessään tasolla on avoinainen pahvilaatikko.
Tuija Ikonen ja Hanne Rantala työsken­te­levät kokoon­pa­nossa, jossa myös pakataan tuotteet.

YLPEYDELLÄ KASATTU

Kokoon­pa­nossa lukkojen haitta­levyt ja muut osat kootaan yhteen, lukot testa­taan ja pakataan, osa myös ohjel­moi­daan. Osa kokoon­pa­nosta on automa­ti­soitu, mutta suuri osa tehdään käsin.

Tuija Ikonen ja Hanne Rantala kertovat, että kokoon­pa­nossa toimi­taan tilausten mukaan. Jossain tilauk­sessa voi olla neljä lukkoa, toisessa neljä tuhatta.

– Tässä meillä on Tuijan kanssa yhteinen tilaus. Toinen on tehnyt toiset ja toinen toiset lukot. Tarrat vielä paikal­leen, ja tilaus lähtee asiak­kaalle, Rantala kertoo.

Molemmat ovat olleet pitkään Abloyn palve­luk­sessa. Ikonen aloitti 15 vuotta sitten äitiys­loman sijai­sena ja jäi sille tielle.

– Meillä on hyvä henki, ja esimies on helposti lähes­tyt­tävä. Sillä on tosi iso merkitys, Ikonen kertoo.

Porukka arvostaa tuotetta ja kaikki tekevät parhaansa.

Rantala on työsken­nellyt Abloylla 31 vuotta.

– Isä oli päässyt tänne vuotta aiemmin. Tehtiin isän kanssa samalla osastolla töitä, Rantala kertoo.

Kulut­tajat tutki­tusti arvos­tavat Abloyta. Samoin työnte­kijät arvos­tavat työnsä tuloksia.

– Olen ylpeä laatu­tuot­tees­tamme. Porukka arvostaa tuotetta ja kaikki tekevät parhaansa, Rantala sanoo.

Henkilö asettaa sormenpään kokoisia metalliosia telineeseen.
Aada Pennanen ripustaa pinta­kä­sit­te­lyyn menossa olevia osia.

REHELLISTÄ PUHETTA

Pinta­kä­sit­te­ly­osas­tolla Aada Pennanen ripustaa käsit­te­lyyn menossa olevia osia. Hän tuli Abloylle reilu vuosi sitten armeijan jälkeen.

– Alun perin en ajatellut, että olisin näin pitkään, mutta tämä on ollut sen verran mukava työpaikka, että olen ollut pidempään.

Pennanen luettelee työn hyviä puolia: työteh­tävät ovat mukavia, työil­ma­piiri on viihtyisä, työtur­val­li­suu­teen panos­te­taan ja työnte­ki­jöille järjes­te­tään tapahtumia.

Asioista ollaan tosi rehel­lisiä, eikä mitään salata.

Arvos­tettu brändi syntyy, kun ulkopuo­li­setkin huomaavat Abloyn hyvät puolet.

– Uskon, että arvostus tulee siitä, että Abloylla on luottava markki­nointi. Asioista ollaan tosi rehel­lisiä, eikä mitään salata, Pennanen sanoo.

Pinta­kä­sit­te­ly­pro­ses­sissa kappa­leet pinnoi­te­taan elekt­ro­lyyt­ti­sesti eli sähkö­ke­mial­li­sesti. Pinnoit­ta­mi­sella paran­ne­taan kappa­leen ulkonäköä sekä kulutuksen- ja korroosionkestävyyttä.

Tammi­kuussa 2009 pinta­kä­sit­te­ly­lai­tok­sessa syttyi tulipalo, joka oli uhata koko tehtaan tulevaisuutta.

Koko silloinen pinta­kä­sit­te­ly­osasto tuhoutui palossa, mutta muuten tehdas selvisi pinta­puo­li­silla vahin­goilla. Reilu vuosi tulipalon jälkeen nykyinen pinta­kä­sit­te­ly­laitos pyöräy­tet­tiin käyntiin.

Henkilö katsoo kameraan suojalasit päässä. Hänen ylävartalonsa näkyy sorvin takaa.
Jukka Kajo on hiljat­tain aloit­tanut työt asetta­jana. Perin­teinen metallin työstö on hänen mieleensä.

OSAAMINEN KASAUTUU

Samalla tontilla on Abloyn ovensul­jin­tehdas, jossa yhtiö on järjes­tellyt tuotantoa uusiksi viime vuosina. Osa tuotan­nosta on siirretty Puolaan ja Yhdys­val­toihin lähemmäs markkinoita.

Vuonna 2022 uudel­leen­jär­jes­telyt tarkoit­tivat muutos­neu­vot­te­luja, joiden ilmoi­tet­tiin johtavan enintään 22 työsuh­teen päättymiseen.

Vähen­nys­tarve on toteu­tunut kokonaan, mutta yksiä­kään ”kovia” potkuja ei ole annettu. Muutos on tehty ajan kanssa, joten eläke- ja muut järjes­telyt ovat olleet mahdollisia.

Jukka Kajo työsken­teli 18 vuotta ovensul­jin­teh­taalla suljinten runkojen valmis­tuk­sessa. Viime kesänä hän aloitti asetta­jana. Tehtä­viin kuuluu valmistaa muun muassa apuvä­li­neitä tuotan­toon ja proto­tuot­teita tuote­ke­hi­tyksen tarpeisiin.

– Valmistan perin­tei­sillä menetel­millä varaosia ja korjaan entisiä. Tämä on ihan vanhan koulu­kunnan koneis­tusta: sorva­taan ja jyrsi­tään. Viila­taan viilalla ja porataan poralla, Kajo kertoo.

Kun vaadi­taan laatua, täytyy pitää tekijätkin tyytyväisinä.

Metalli on Kajolle mieleinen ja monipuo­linen materi­aali työstettäväksi.

– Työt maistuvat. Olen koulu­tuk­sel­tani myös aseseppä. Kotona ovat samat hommat harrastuksena.

Kajo arvioi, että Abloyn arvos­tetun brändin takana ovat pitkät työsuh­teet ja kasau­tunut osaaminen.

– Kun vaadi­taan laatua, täytyy pitää tekijätkin tyyty­väi­sinä, Kajo sanoo.

Lukon sisämekanismi lähikuvassa.
Abloyn historia alkaa vuodesta 1907, jolloin Emil Henrikson keksi pyöri­viin levyhait­toihin perus­tuvan lukon.

Alkupe­räinen keksintö elää edelleen

Abloyn historia alkaa vuodesta 1907, jolloin Emil Henrikson keksi pyöri­viin levyhait­toihin perus­tuvan lukon. Toimin­ta­pe­ri­aate on saman­kal­tainen kuin vanhoissa kassakoneissa.

– Alkupe­räinen keksintö elää edelleen. Toki olemme tuoneet tuottei­siimme paljon uusia ominai­suuksia, mutta mekaa­ni­sissa tuotteissa perus­idea on sama, kertoo tehtaan toimin­noista vastaava Head of Opera­tion Maarit Karhumaa.

Yhtiö aloitti lukkojen teollisen tuotannon Helsin­gissä vuonna 1919. Wärtsilä-konsernin omistuk­seen 1930-luvulla siirtynyt lukko­tehdas siirret­tiin Joensuuhun vuonna 1968.

Ensim­mäiset sähkö­luk­konsa Abloy kehitti Suomen Pankille vuonna 1978. Nykyisin kotioven voi avata älypu­he­limen sovelluksella.

Joensuun tehtaalla valmis­te­taan mekaa­nisia ja sähkö­me­kaa­nisia avaimia ja sylin­te­ri­luk­koja, sähkö­luk­koja sekä mekaa­nisia lukkorunkoja.

Henkilö seisoo tehdassalissa suojalasti päässä ja katsoo kameraan. Takana näkyy tehdassali ja kirkkaita valoja.
Maarit Karhumaa kertoo, että Abloy on vienti­ve­toi­sessa kasvussa.

Sylin­te­ri­tuot­teiden keskeiset osat sekä riippu­luk­kojen rungot ja sangat valmis­te­taan itse. Sopeu­tu­minen lähellä ja kaukana sijait­se­vien asiak­kaiden tarpei­siin on elinehto.

Abloy tarjoaa tällä hetkellä ratkai­suja asiak­kaille yli 90 maahan.

– Paikal­lisia standar­deja on maail­malla valta­vasti, joten tuotteiden yhtenäis­tä­minen ei ole realis­tista. Se vaatii jousta­vuutta. Oma työka­lu­huolto ja proto­val­mistus tuovat kette­ryyttä tuote­ke­hi­tys­pro­ses­siin ja mahdol­lis­tavat asiakas­koh­taiset tuotteet, Karhumaa kertoo.

Suomen arvos­te­tuin brändi kasvattaa liike­toi­min­taansa, mutta hyvän kierre ei ole syntynyt tyhjästä.

– Brändissä on paljon työtä taustalla. Brändiä vaali­taan ja pidetään arvossa itsekin. Abloylla jokainen kantaa vastuun omasta työstään. Tuoreen henki­lös­tö­tyy­ty­väi­syys­ky­se­lymme mukaan tämä on suurin vahvuu­temme tuotan­nossa. Siihen perustuu luotta­muk­seen raken­tuva kulttuuri, Karhumaa kertoo.

ABLOY OY

PERUSTETTU Vuonna 1919 nimellä Ab Låsfa­briken – Lukko­tehdas Oy.
OMISTUS Vuodesta 1994 lähtien osa ruotsa­laista ASSA ABLOY ‑konsernia.
TUOTANTO Keski­tetty Joensuun tehtaalle, joka perus­tettu vuonna 1968.
HENKILÖSTÖ Noin 750 henkilöä, joista tuotannon töissä noin 380.
TUOTTEET Mekaa­nisia ja sähkö­me­kaa­nisia avaimia ja ovisy­lin­te­reitä, sähkö­luk­koja, mekaa­nisia lukko­run­koja, teolli­suus­luk­koja, ovenkah­voja ja ‑vetimiä ja ovensul­ki­joita. Toimittaa 3,4 miljoonaa tuotetta vuosittain.
LIIKEVAIHTO 216 miljoonaa euroa (2024).