Kaksi vuotta lakossa Teslalla Ruot­sissa – ”Ei ole muuta vaihtoehtoa”

Ruot­sin suurin teol­li­suusa­lo­jen ammattiliitto IF Metall aloitti histo­rial­li­sen lakon seit­se­mällä sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan korjaa­molla Ruot­sissa 27. loka­kuuta 2023. Liitto vaatii, että Teslan tytä­ryh­tiö TM Sweden neuvot­te­lee ja alle­kir­joit­taa työeh­to­so­pi­muk­sen IF Metal­lin kanssa, joka edus­taa korjaa­moi­den työn­te­ki­jöitä.  

Tesla on kiel­täy­ty­nyt neuvot­te­le­masta työeh­to­so­pi­muk­sista missään päin maail­maa. 

Vaikka kahden vuoden aikana on käyty keskus­te­luja, osapuo­let ovat yhä kaukana toisis­taan. Kyse on pohjim­mil­taan kahdesta perus­ta­van­laa­tui­sesti erilai­sesta näke­myk­sestä ja toimin­ta­ta­voista, jotka ovat törmäys­kurs­silla.  

Korjaa­mo­me­kaa­ni­kot ja heitä edus­tava ammat­ti­liitto halua­vat, että työnan­taja alle­kir­joit­taa työeh­to­so­pi­muk­sen ja noudat­taa sen ehtoja. Liiton mukaan Tesla ei halua taata työn­te­ki­jöil­leen vuosit­tai­sia palkan­ko­ro­tuk­sia Ruot­sin ns. ”märke­tin” mukai­sesti.

Märket on Ruot­sissa palkan­ko­ro­tus­lin­jaa muovaava teol­li­suus­so­pi­mus, joka solmit­tiin työmark­ki­naos­a­puol­ten välillä ensim­mäi­sen kerran 1990-luvulla. Sopi­muk­sen mukaan ylei­sen palkan­ko­ro­tus­va­ran aset­ta­vat vien­ti­teol­li­suusa­lat. 

Liitto katsoo myös, että Tesla ei ole valmis tarjoa­maan työajan lyhen­nyk­siä, kuten muilla auto­kor­jaa­moi­den työn­te­ki­jöillä on työeh­to­so­pi­mus­ten mukaan. Lisäksi osapuo­let kiis­te­le­vät eläke­rat­kai­suista. 

Teslan edus­ta­jat ovat johdon­mu­kai­sesti väit­tä­neet, että Teslan työn­te­ki­jöi­den työeh­dot ovat hyvät ja monin paikoin ylit­tä­vät työeh­to­so­pi­mus­ten minimitason.

KONEEN TYÖNTEKIJÄT SAARTOTOIMISSA 

Teslan lakkoa on alusta asti pyritty vauh­dit­ta­maan erilai­silla tuki­toi­men­pi­teillä.  

Aiem­min muun muassa palvelu- ja kunnal­li­sa­lo­jen liitto Seko on kiel­täy­ty­nyt tyhjen­tä­mästä Teslan yksi­köi­den roska­säi­liöitä Ruot­sissa. 

Konflik­tin alussa myös Ruot­sin posti­liitto sai kansain­vä­listä huomiota, kun se esti rekis­te­ri­kil­pien postit­ta­mi­sen Tesla-omis­ta­jille. Tämä sai pääomis­ta­jan, maail­man rikkaim­man henki­lön, Elon Muskin kutsu­maan lakkoa ”hulluksi” omis­ta­mas­saan sosi­aa­li­sen median kanavassa Twit­te­rissä, (sittem­min X).  

Tesla ei ole mikään pieni yritys, jonka yritämme murskata.

Syksyllä IF Metall on kiris­tä­nyt ruuvia konflik­tissa uusilla saar­roilla, erityi­sesti sen jälkeen, kun Ruot­sin sovit­te­lu­lai­tos ilmoitti lopet­ta­vansa sovit­te­lu­yri­tyk­set kiis­tassa. Sovit­te­lu­lai­tos eli Medling­sins­ti­tu­tet on Ruot­sin työmark­ki­na­mi­nis­te­riön alai­nen valtion viran­omai­nen, joka vastaa työrii­to­jen sovit­te­lusta ja esimer­kiksi viral­li­sista palk­ka­ti­las­toista. Ruot­sissa sovit­te­lu­lai­tos toimii pitkälti kuten valta­kun­nan­so­vit­te­lija Suomessa. 

Nyt tuki­toi­met on ulotettu koske­maan suoma­lai­sen hissiyh­tiö Koneen työn­te­ki­jöitä. 

Koneen työn­te­ki­jöi­den on määrä pidät­täy­tyä kaikesta Teslan kohteissa tehtä­västä työstä Ruot­sissa tors­tai 6. marras­kuuta alkaen. 

IF Metal­lin julis­tama Koneen saarto on viides­toista ilmoi­tettu työtais­te­lu­toi­men­pide syys­kuun alun jälkeen.  

Kone työl­lis­tää noin 1 000 henki­löä Ruot­sissa. 

Liitto on julis­ta­nut saar­toon myös toisen hissiyh­tiön Cibes Kalean sekä lukkoja ja erilai­sia elekt­ro­ni­sia port­ti­rat­kai­suja valmis­ta­van Assan Abloyn työt Teslan kohteissa.

”SYVÄSTI AY-VASTAINEN YRITYS” 

IF Metal­lin puheen­joh­taja Marie Nils­son kommen­toi lakkoa Dagens Arbete ‑lehdelle kahden vuoden raja­pyy­kin alla. Nils­son halusi puheen­vuo­ros­saan alle­vii­vata konflik­tin mitta­suh­teita.  

– Tesla ei ole mikään pieni yritys, jonka yritämme murs­kata. Se on globaali toimija, eikä voida hyväk­syä, että sillä olisi Ruot­sissa erilai­set työeh­dot kuin muilla yrityk­sillä. Tesla on suuri ja tärkeä toimija, ja siksi meidän on kamp­pail­tava. Meillä ei ole muuta vaih­toeh­toa, sanoi Nils­son. 

Dagens Arbete on myös kysel­lyt lakossa jo yli kaksi vuotta olleen työn­tekijä tunnelmia.

– Ensim­mäis­ten viik­ko­jen ja kuukausien aikana ajat­te­lin, että ehkä pääsi­simme takai­sin töihin minä päivänä hyvänsä. Kesti varmaan puoli vuotta ennen kuin alkoi tuntua, että tämä tulee kestä­mään todella pitkään ja että on parasta valmis­tau­tua siihen, sanoo uuma­ja­lai­nen Olof Sjöström.

Minulla on tunne, että nyt saa riittää.

– Olen tutus­tu­nut moniin uusiin ihmi­siin – sekä ammat­ti­lii­tossa että muihin Tesla­lai­siin toisilta korjaa­moilta, joita en ole aiem­min tavan­nut. Puhumme melkein joka viikko Team­sissa. Olen myös saanut enem­män ymmär­rystä ammat­ti­lii­ton toimin­nasta ja työmark­ki­noista. Niitä asioita tulee paljon pohdittua.

Hanna Eriks­son työs­ken­teli Teslan Uppsa­lan merk­ki­huol­to­liik­keessä ja liit­tyi lakko­rin­ta­maan marras­kuussa 2024.

– Meidän täytyy lisätä kaik­kia mahdol­li­sia työtais­te­lu­toi­mia. Minulla on tunne, että nyt saa riit­tää. Olen tietysti myös vähän vihai­nen siitä, että työnan­ta­jamme ei halua antaa meille sitä, mikä pitäisi olla itses­tään selvää. Meidän täytyy painos­taa heitä. Mitä muuta vaih­toeh­toa meillä oikein on, Eriks­son sanoo.

Syksyllä julkais­tiin German Bende­rin kirja Fron­talk­rock, joka käsit­te­lee Teslan lakkoa. Bender toimii ay-taus­tai­sen Arena Idé ‑ajatus­hau­to­mon tutki­mus­pääl­lik­könä. 

Kirjoit­ta­jan mukaan Elon Muskin kiel­täy­ty­mi­nen työeh­to­so­pi­muk­sista on ideo­lo­gi­nen kysy­mys – ei ensi­si­jai­sesti seurausta talou­del­li­sista laskel­mista.  

– Tesla on syvästi ay-vastai­nen yritys, jonka toimi­tus­joh­taja ja enem­mis­tö­omis­taja Musk on sano­nut, ettei usko koko ammat­ti­liit­to­jen ideaan, sanoi Bender Dagens Arenalle. 

Myös EU-tasolla on kriti­soitu Teslan toimin­taa Ruot­sissa. 

EU:n työmark­ki­na­ko­mis­saari Roxana Mînzatu (Roma­nia) kommen­toi asiaa Ruot­sin yleis­ra­dio­yh­tiön Sveri­ges Radion haas­tat­te­lussa loka­kuussa. 

– Kaik­kien Euroop­paan tule­vien sijoit­ta­jien on kunnioi­tet­tava euroop­pa­lai­sia stan­dar­deja, ja heidän pitäisi luoda työpaik­koja euroop­pa­lai­sille, hän sanoi. 

Kysy­myk­seen siitä, onko tärkeää, että Tesla solmii työeh­to­so­pi­muk­sen, Mînzatu vastasi selkeästi.  

– Juuri niin, sitä minä sanon. On tärkeää, että tarkas­te­lemme Ruot­sin stan­dar­deja Ruot­sissa. 

Komis­siossa on yksi komis­saari kusta­kin EU-maasta, ja he vastaa­vat eri poli­tii­kan alueista, kuten puolus­tuk­sesta, ympä­ris­töstä tai työmark­ki­noista. Suomen komis­saari on Henna Virk­ku­nen, joka vastaa tekno­lo­gi­aan ja erityi­sesti tekno­lo­gian turval­li­suu­teen liit­ty­vistä asioista.

EI MIKÄÄN TAVALLINEN TYÖTAISTELU  

Teslan lakko Ruot­sissa ei ole vain taval­li­nen työmark­ki­na­kiista yksit­täis­ten mekaa­nik­ko­jen tai korjaa­mo­työn­te­ki­jöi­den työeh­doista, vaikka myös IF Metall on toisi­naan esit­tä­nyt asian niin­kin, kun liitto on nähnyt sen palve­le­van tarkoi­tusta.  

Kyse on 130 työn­tekijän työeh­doista, mutta myös symbo­li­sesta tais­te­lusta pohjois­mai­sen työmark­ki­na­mal­lin puolesta ja siitä, miten kansain­vä­li­set yrityk­set suhtau­tu­vat ammat­ti­liit­toi­hin ja työeh­to­so­pi­muk­siin. 

Ammat­ti­liit­to­jen järjes­täy­ty­mi­sen ja muiden liit­to­jen tuki­toi­men­pi­tei­den kautta konflikti on laajen­tu­nut koske­maan paljon laajem­paa työn­te­ki­jä­jouk­koa kuin alku­pe­räistä Teslan korjaa­mo­työn­te­ki­jöitä. 

Teslalle lakko merkit­see kasva­via kustan­nuk­sia ja imago­hait­taa tilan­teessa, jossa yhtiön maine on jo heiken­ty­nyt useissa mieli­pi­de­mit­tauk­sissa eri maissa. Lisäksi kyse on siitä, miten Tesla toimii maassa, jossa työmark­ki­na­pe­rin­teet ovat risti­rii­dassa yhtiön toimin­ta­mal­lin ja kult­tuu­rin kanssa. 

Ammat­ti­lii­toille haas­teena on puolus­taa asemaansa työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jana, työeh­toja ja pohjois­maista työmark­ki­na­mal­lia myös globaa­leja suury­ri­tyk­siä vastaan. 

Tässä ja nyt ei voi vielä sanoa mihin suun­taan kiis­tassa liikah­de­taan. Yksi asia on kuiten­kin varmaa: Kahdessa vuodessa Tesla-lakko on vienyt Ruot­sin tilaan, jossa globaali suury­ri­tys on vastak­kain syvälle juur­tu­neen työmark­ki­na­kult­tuu­rin kanssa, joka perus­tuu neuvot­te­lulle ja sopi­muk­siin. 

Siksi myös Suomessa seura­taan tarkasti, mitä naapu­rissa tapah­tuu.