Tuottavuus- ja hyvinvointi -selvityksen mukaan selkeä enemmistö pitää työyhteisöä ja läheisiä työtovereita joko erittäin tai melko tärkeinä työssä viihtymisen kannalta.

Työyh­teisö on tärkein osa työssä viihty­mistä – ”Yhtei­sö­kaipuu on yllät­tävän suurta”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
GRAFIIKKA ESKO KUMPUNEN

Tuotta­vuus ja työhy­vin­vointi ‑selvi­tyksen mukaan 97 prosenttia kyselyyn vastan­neista pitää työyh­teisöä ja lähei­simpiä työto­ve­reita tärkeinä tekijöinä työssä viihty­misen kannalta.

Yllät­tävän moni suoma­lainen työntekijä ja johtaja sanoo, että työssä viihty­misen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat työyh­teisö sekä läheiset työto­verit. Tuotta­vuus- ja hyvin­vointi ‑selvi­tyksen mukaan 97 prosenttia selvi­tyksen yli 2 000 kyselyyn vastan­neesta katsoi, että työyh­teisö ja läheiset työto­verit ovat joko erittäin tai melko tärkeitä työssä viihty­misen kannalta.

Selvi­tyksen tehneen Lähtijät-yrityksen toimi­tus­joh­tajan Liisa Holman mielestä oli yllät­tävää huomata, miten moni suoma­lais­työ­pai­koilla pitää yhtei­söl­li­syyttä jopa palkkaa tärkeäm­pänä tekijänä työssä viihty­misen kannalta.

– Kun asiaa oikein miettii, se ei toisaalta yllätä ollen­kaan, sillä tässä 2020-luvulla me jouduimme kotiin tekemään töitä pitkäksi aikaa ja siinä varmasti työpaikan yhtei­söl­li­syys kärsi, Holma pohtii.

Tutki­muk­seen vastan­neista yhteensä 77 prosenttia sanoi, että työyh­teisön säännöl­linen kasvo­tusten tapaa­minen on erittäin tai melko tärkeää.

Yhtei­söl­li­syys nähdään liian usein vähäpä­töi­senä, ”pehmeänä” arvona, mutta Holman mielestä se ei missään nimessä ole sitä. Yhtei­söl­li­syys parantaa työssä viihty­mistä. Se lisää pitovoimaa, tiedon liikku­mista ja innovoin­ti­kykyä sekä vähentää sairas­pois­sao­loja. Yhtei­söl­li­syys vaikuttaa myös työn tuottavuuteen.

– Jos meillä olisi monimuo­toisia johto­ryhmiä ja monimuo­toisia tiimejä, me oikeasti kuuli­simme erilaisia mieli­pi­teitä, suhtau­tui­simme niihin uteli­aasti ja raken­tai­simme sen pohjalta jotain uutta ja parempaa kuin että pohdimme asioita vain yhdestä näkökulmasta.

Teolli­suus­liitto on toiminut yhtenä selvi­tyksen liitto­kump­pa­nina yhdessä Tekno­lo­gia­teol­li­suuden, YTN:n. Ammat­ti­liitto Pro:n sekä työn ja työhy­vin­voinnin kehit­tä­mis­oh­jelma Työ2023:n kanssa.

Teolli­suus­liiton jäseniä on osallis­tunut sekä selvi­tyksen haastat­te­luihin että kyselytutkimukseen.

ASIANTUNTIJATYÖ YLEISTYY TEHTAISSAKIN

Työ haastaa työnte­kijät yhä useammin. Työter­veys­lai­toksen vuonna 2022 tekemässä kyselyssä 70 prosenttia vastan­neista sanoi, että työn vaati­mukset ovat digita­li­saa­tion myötä lisääntyneet.
Digita­li­saatio on muuttanut myös suorit­tavaa työtä. Lähtijät-yrityksen tekemien haastat­te­luiden perus­teella suorit­ta­vasta työstä on tullut yhä useammin asian­tun­ti­ja­työtä ja toisin päin.

– Kun tuotan­to­lai­tokset monimut­kais­tuvat, myös työt monimut­kais­tuvat ja tällä on vaikutus johta­mi­seen ja työelä­mään. Tuotan­to­lai­tok­sissa työ on yhä enemmän asian­tun­ti­ja­työtä, Liisa Holma sanoo.

Suorit­ta­vasta työstä on tullut yhä vaati­vampaa. Osaamis­pohjan vaati­mukset ovat laajat. On esimer­kiksi pystyt­tävä käyttä­mään ohjelmia useam­malla kielellä tai ymmär­ret­tävä monimut­kaisen koneen mekaniikkaa.

– Kuten yksi haastat­te­le­mamme johtaja totesi: suorit­tava mekaa­ninen työ on vähen­tynyt ja tilalle on tullut laitteiden operointia, ohjel­mointia, ylläpitoa ja ongelmanratkaisua.

Työn muuttu­minen on tarkoit­tanut sitä, että työn autonomia tehtaissa ja toimis­toissa on vähen­tynyt. Kogni­tii­vinen kuorma eli ihmisten psyyk­kinen kuormitus on kasvanut ja työt kantau­tuvat yhä useammin kotiin asti. Lisäksi kiire on lisään­tynyt ja keskit­ty­minen vaikeutunut.