Tuottavuus- ja hyvinvointi -selvityksen mukaan selkeä enemmistö pitää työyhteisöä ja läheisiä työtovereita joko erittäin tai melko tärkeinä työssä viihtymisen kannalta.

Työyh­teisö on tärkein osa työssä viih­ty­mistä – ”Yhtei­sö­kai­puu on yllät­tä­vän suurta”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
GRAFIIKKA ESKO KUMPUNEN

Tuot­ta­vuus ja työhy­vin­vointi ‑selvi­tyk­sen mukaan 97 prosent­tia kyse­lyyn vastan­neista pitää työyh­tei­söä ja lähei­sim­piä työto­ve­reita tärkeinä teki­jöinä työssä viih­ty­mi­sen kannalta.

Yllät­tä­vän moni suoma­lai­nen työn­tekijä ja johtaja sanoo, että työssä viih­ty­mi­sen kannalta keskei­siä teki­jöitä ovat työyh­teisö sekä lähei­set työto­ve­rit. Tuot­ta­vuus- ja hyvin­vointi ‑selvi­tyk­sen mukaan 97 prosent­tia selvi­tyk­sen yli 2 000 kyse­lyyn vastan­neesta katsoi, että työyh­teisö ja lähei­set työto­ve­rit ovat joko erit­täin tai melko tärkeitä työssä viih­ty­mi­sen kannalta.

Selvi­tyk­sen tehneen Lähti­jät-yrityk­sen toimi­tus­joh­ta­jan Liisa Holman mielestä oli yllät­tä­vää huomata, miten moni suoma­lais­työ­pai­koilla pitää yhtei­söl­li­syyttä jopa palk­kaa tärkeäm­pänä teki­jänä työssä viih­ty­mi­sen kannalta.

– Kun asiaa oikein miet­tii, se ei toisaalta yllätä ollen­kaan, sillä tässä 2020-luvulla me jouduimme kotiin teke­mään töitä pitkäksi aikaa ja siinä varmasti työpai­kan yhtei­söl­li­syys kärsi, Holma pohtii.

Tutki­muk­seen vastan­neista yhteensä 77 prosent­tia sanoi, että työyh­tei­sön sään­nöl­li­nen kasvo­tus­ten tapaa­mi­nen on erit­täin tai melko tärkeää.

Yhtei­söl­li­syys nähdään liian usein vähä­pä­töi­senä, ”pehmeänä” arvona, mutta Holman mielestä se ei missään nimessä ole sitä. Yhtei­söl­li­syys paran­taa työssä viih­ty­mistä. Se lisää pito­voi­maa, tiedon liik­ku­mista ja inno­voin­ti­ky­kyä sekä vähen­tää sairas­pois­sao­loja. Yhtei­söl­li­syys vaikut­taa myös työn tuottavuuteen.

– Jos meillä olisi moni­muo­toi­sia johto­ryh­miä ja moni­muo­toi­sia tiimejä, me oikeasti kuuli­simme erilai­sia mieli­pi­teitä, suhtau­tui­simme niihin uteli­aasti ja raken­tai­simme sen pohjalta jotain uutta ja parem­paa kuin että pohdimme asioita vain yhdestä näkökulmasta.

Teol­li­suus­liitto on toimi­nut yhtenä selvi­tyk­sen liit­to­kump­pa­nina yhdessä Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den, YTN:n. Ammat­ti­liitto Pro:n sekä työn ja työhy­vin­voin­nin kehit­tä­mis­oh­jelma Työ2023:n kanssa.

Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä on osal­lis­tu­nut sekä selvi­tyk­sen haas­tat­te­lui­hin että kyselytutkimukseen.

ASIANTUNTIJATYÖ YLEISTYY TEHTAISSAKIN

Työ haas­taa työn­te­ki­jät yhä useam­min. Työter­veys­lai­tok­sen vuonna 2022 teke­mässä kyse­lyssä 70 prosent­tia vastan­neista sanoi, että työn vaati­muk­set ovat digi­ta­li­saa­tion myötä lisääntyneet.
Digi­ta­li­saa­tio on muut­ta­nut myös suorit­ta­vaa työtä. Lähti­jät-yrityk­sen teke­mien haas­tat­te­lui­den perus­teella suorit­ta­vasta työstä on tullut yhä useam­min asian­tun­ti­ja­työtä ja toisin päin.

– Kun tuotan­to­lai­tok­set moni­mut­kais­tu­vat, myös työt moni­mut­kais­tu­vat ja tällä on vaiku­tus johta­mi­seen ja työelä­mään. Tuotan­to­lai­tok­sissa työ on yhä enem­män asian­tun­ti­ja­työtä, Liisa Holma sanoo.

Suorit­ta­vasta työstä on tullut yhä vaati­vam­paa. Osaa­mis­poh­jan vaati­muk­set ovat laajat. On esimer­kiksi pystyt­tävä käyt­tä­mään ohjel­mia useam­malla kielellä tai ymmär­ret­tävä moni­mut­kai­sen koneen mekaniikkaa.

– Kuten yksi haas­tat­te­le­mamme johtaja totesi: suorit­tava mekaa­ni­nen työ on vähen­ty­nyt ja tilalle on tullut lait­tei­den operoin­tia, ohjel­moin­tia, yllä­pi­toa ja ongelmanratkaisua.

Työn muut­tu­mi­nen on tarkoit­ta­nut sitä, että työn auto­no­mia tehtaissa ja toimis­toissa on vähen­ty­nyt. Kogni­tii­vi­nen kuorma eli ihmis­ten psyyk­ki­nen kuor­mi­tus on kasva­nut ja työt kantau­tu­vat yhä useam­min kotiin asti. Lisäksi kiire on lisään­ty­nyt ja keskit­ty­mi­nen vaikeutunut.