Luot­ta­mus­teh­tä­vissä ei tarvitse jäädä yksin – koulu­tus antaa osaa­mista ja vertaistukea

– En lähtisi pysty­met­sästä mihin­kään luot­ta­mus­teh­tä­vään. Koulut­tau­tu­mi­nen on edel­ly­tys, että tehtä­vien kunnol­li­nen hoita­mi­nen onnis­tuu, sanoo Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­suun­nit­te­lija Sari Perkiö.

Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­pääl­likkö Veli-Matti Kaup­pi­nen on samaa mieltä:

– Sekä työn­tekijän että työnan­ta­jan etu on, että työpai­kalla toimii koulu­te­tut luottamushenkilöt.

Teol­li­suus­lii­ton luot­ta­mus­hen­ki­lö­kou­lu­tus raken­tuu poluiksi, jotka mukau­tu­vat tehtä­vien mukaan. Keskei­sim­mät koulu­tus­po­lut ovat luot­ta­mus­mies­ten koulu­tus, työsuo­je­lu­kou­lu­tus sekä yhdis­tys­tai­to­jen koulu­tus ammat­tio­sas­to­jen luot­ta­mus­hen­ki­löille. Myös kaikille muil­le­kin työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä oleville jäse­nille on tarjolla oma koulu­tus­pol­kunsa. Jokai­selle polulle löytyy perus­ta­son koulu­tusta, täyden­nys­kou­lu­tusta ja mahdol­li­suus edetä pidemmälle.

KOULUTUSTA TEHTÄVÄN MUKAAN

Luot­ta­mus­hen­ki­lö­kou­lu­tus alkaa usein start­ti­kurs­sista, joka järjes­te­tään alueel­li­sesti. Sen jälkeen seuraa­vat perus- ja jatko­kurs­sit Murikka-opis­tossa Tampe­reen Teis­kossa. Tyypil­li­sesti perus­kurssi kestää viisi päivää, ja jatko­kurssi raken­tuu kahdesta viiden päivän jaksosta.

Täyden­nys­kou­lu­tus­ten tarjonta on laaja. Aiheet vaih­te­le­vat työoi­keu­desta neuvot­te­lu­tai­toi­hin ja paikal­li­seen sopi­mi­seen. Muri­kassa järjes­te­tään myös teema­koh­tai­sia semi­naa­reja, kuten Työym­pä­ris­tö­se­mi­naari ja Luot­ta­mus­mies­ten teema­se­mi­naari. Kurs­seille osal­lis­tu­taan pääosin lähio­pe­tuk­sena, mutta koulu­tuk­siin sisäl­tyy myös verkko- ja monimuoto-opiskelua.

– Verkos­toi­tu­mi­nen on tärkeä osa oppi­mista. Muri­kassa syntyy vertais­suh­teita, jotka jatku­vat usein vuosien ajan. Kurs­silla tapaa toisia luot­ta­mus­hen­ki­löitä eri aloilta ja eri puolilta Suomea – se on oppi­mista parhaim­mil­laan, Perkiö korostaa.

UUSIA SISÄLTÖJÄ JA DIGITAALISIA VÄLINEITÄ

Koulu­tus­ten sisäl­löt kehit­ty­vät työelä­män muutos­ten ja ympä­röi­vän yhteis­kun­nan mukana. Uusia kurs­seja syntyy tarpei­den mukaan – viimei­sim­pänä esimer­kiksi ilmas­ton­muu­tok­sen hallin­taa työpaik­ka­ta­solla käsit­te­levä Ilmasto muut­tuu – muut­tuuko työelämä? ‑koulu­tus sekä jäsen­han­kin­taan liit­tyvä Virtaa jäsen­han­kin­taan ‑kurssi. Myös jaksa­mi­seen panos­te­taan aiem­paa vahvem­min. Jo perin­tei­nen Avai­mia luot­ta­mus­hen­ki­löi­den jaksa­mi­seen ‑kurssi on saanut jatkoksi uuden Jaksa­mi­sen avai­met ‑kurs­sin.

Teol­li­suus­lii­ton koulu­tuk­sessa hyödyn­ne­tään nyky­ai­kai­sia opetus­me­ne­tel­miä. Digia­lusta Hows­pace on aktii­vi­sessa käytössä kaikilla koulu­tus­po­luilla. Sen kautta tehdään ennakko- ja väli­teh­tä­viä sekä saadaan digi­tai­toja, joita nyky­päi­vän luot­ta­mus­teh­tä­vissä tarvitaan.

Työnan­ta­jat tunnus­ta­vat koulu­tuk­sen tärkey­den, mutta eivät aina halua maksaa siitä palkkaa.

Uutuu­tena Muri­kassa on kokeiltu luot­ta­mus­hen­ki­löi­den koulu­tus­oh­jel­maa. Sen ideana on, että luot­ta­mus­hen­kilö voi perus- ja jatko­kurs­sien lisäksi raken­taa omaa osaa­mis­taan valin­nai­silla opin­noilla, kuten viestintäkursseilla.

– Nimi­tystä ”tutkinto” ei voi viral­li­sesti käyt­tää, mutta ohjelma tarjoaa mahdol­li­suu­den henki­lö­koh­tai­seen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen, Perkiö sanoo.

Vuodesta 2022 alkaen Muri­kan kurs­seilta on ollut mahdol­lista saada opin­to­pis­teitä, jotka voi lukea hyväksi myöhem­piin opin­toi­hin. Opin­to­pis­teet kirja­taan Opetus­hal­li­tuk­sen Koski-tietovarantoon.

TYÖNANTAJATUEN MERKITYS JA HAASTEET

Monet Teol­li­suus­lii­ton kurs­sit ovat työnan­ta­jan tuen piirissä, mikä tarkoit­taa käytän­nössä palkal­lista osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suutta. Tuen laajuus kuiten­kin vaih­te­lee sopi­mus­aloit­tain, ja kurs­si­neu­vot­te­luista on tullut entistä vaikeampia.

– Työnan­ta­jat tunnus­ta­vat koulu­tuk­sen tärkey­den, mutta eivät aina halua maksaa siitä palk­kaa. Tuki uhkaa kaven­tua, kun kurs­seja yrite­tään typis­tää tai siir­tää koko­naan verk­koon, Kaup­pi­nen sanoo.

Myös ammat­tio­sas­tot voivat tilata koulu­tuk­sia jäse­nil­leen. Vuonna 2024 järjes­tet­tiin yli 170 tällaista kurs­sia, ja osal­lis­tu­jia oli yli 2 000. Tarjonta on laajaa: pereh­dy­tyk­siä uusille toimi­joille, edun­val­von­taa, työsuo­je­lua, ammat­tio­sas­ton toimin­nan kehit­tä­mistä ja jaksa­mi­seen liit­ty­viä koulutuksia.

Ilman koulu­tusta ei pärjää, eikä tarvitse pärjätä yksin.

Kaikilla Teol­li­suus­lii­ton jäse­nillä on oikeus hakea koulu­tuk­seen, ei vain luot­ta­mus­hen­ki­löillä. Tieto ei kuiten­kaan aina tavoita jäseniä.

– Moni ei tiedä, että opin­to­va­paata voi anoa myös ilman luot­ta­mus­teh­tä­vää. Tämä on oikeus, jota kannat­taa käyt­tää, Perkiö muistuttaa.

UUSI JÄRJESTELMÄ TULOSSA

Vuoden 2026 aikana Teol­li­suus­liitto ottaa käyt­töön uuden kurs­si­hal­linta- ja tapah­tu­ma­jär­jes­tel­män, joka korvaa nykyi­sen Telmon. Uuden järjes­tel­män tavoit­teena on helpot­taa ilmoit­tau­tu­mista ja tuoda muka­naan muun muassa auto­ma­ti­soitu koulu­tus­pol­ku­jen seuranta ja tule­vai­suu­dessa myös mate­ri­aa­li­pankki koulutettaville.

Teol­li­suus­liitto panos­taa koulu­tuk­seen, mutta vastuu osal­lis­tu­mi­sesta on lopulta luot­ta­mus­hen­ki­löillä itsellään.

– Meillä on paljon tarjon­taa, mutta tärkeintä on, että uudet tehtä­viin vali­tut luot­ta­mus­hen­ki­löt ymmär­tä­vät koulut­tau­tu­mi­sen merki­tyk­sen. Ilman koulu­tusta ei pärjää, eikä tarvitse pärjätä yksin, Kaup­pi­nen tiivistää.

LUE LISÄÄ:

www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu