Työtur­val­li­suus paranee, mutta työympä­ristössä on yhä puutteita

Työtur­val­li­suuden tason koetaan paran­tu­neen, ilmenee Teolli­suus­liiton työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille tekemästä kyselystä. Huhti­kuussa toteu­tet­tuun kyselyyn vastasi yli 400 luotta­mus­hen­kilöä. Kyselyn vastausak­tii­vi­suus oli 31 prosenttia.

Kyselyyn vastan­neista kolmannes sanoi työtur­val­li­suuden tason paran­tu­neen työpai­kal­laan. 61 prosenttia vastan­neista kertoi tason pysyneen ennal­laan ja vain kuusi prosenttia vastan­neista kertoi tason heikentyneen.

Useat vastan­neet kertoivat, että työsuo­je­lusta puhutaan työpai­koilla yhä enemmän ja se otetaan entistä vakavammin. Monilla työpai­koilla tilanne on jo hyvä ja siksi muutosta ei välttä­mättä ole havaittu.

Turval­li­suus on ymmär­retty osaksi tuottavuutta.

Näin on muun muassa lukko­val­mis­taja Abloylla. Yhtiön Joensuun tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja Teolli­suus­liiton Työympä­ristö- ja tasa-arvojaoston puheen­joh­taja Jari Jorma­lainen kertoo, että työtur­val­li­suu­teen on kuitenkin aina syytä kiinnittää huomiota.

– Työtur­val­li­suu­temme on ollut hyvällä tasolla, mutta sitä on nostettu esille entistä enemmän. Esimer­kiksi vaara­ti­lan­neil­moi­tusten tekemi­seen on kannus­tettu entistä enemmän. Jos alkaa levätä laake­reil­laan, työtur­val­li­suus voi heiketä nopeas­tikin, Jorma­lainen sanoo.

Hyvän kehityksen näkee myös Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Mika Poiko­lainen. Hänen mieles­tään työpai­koilla on ymmär­retty työtur­val­li­suuden merkitys ja oikean­lai­seen tekemi­seen on panostettu.

– Turval­li­suus on ymmär­retty osaksi tuotta­vuutta. Uskon myös asenne­muu­toksen olevan aitoa, Poiko­lainen miettii.

PSYKOSOSIAALISISSA RISKITEKIJÖISSÄ PARANTAMISTA

Kyselyyn vastan­neiden mielestä työympä­ristössä sen sijaan on paran­net­tavaa. Vain joka kuudes vastannut kertoi työympä­ristön olosuh­teiden paran­tu­neen ja peräti joka viides sanoi olosuh­teiden heikentyneen.

Erityi­sesti henki­sessä kuormit­ta­vuu­dessa on paran­net­tavaa. Pelkäs­tään psyko­so­si­aa­listen riski­te­ki­jöiden huomioi­mi­sessa on puutteita työpai­koilla. Peräti puolet kyselyyn vastan­neista arvioi, että heidän työpai­kal­laan työn henkisen kuormit­ta­vuuden, kiireen tai osaamisen puutteiden havain­nointi on huonoa tai olematonta.

– Kyllä meidänkin työpai­kal­lamme näkyy, että henkinen kuormit­tu­minen on lisään­tynyt korona-ajan jälkeen, Jorma­lainen arvioi.

– Olemme paljon pohti­neet syitä. On mahdol­lista, että nämä erilaiset epävar­muuden ajat ovat lisän­neet ihmisten kuormit­tu­mista. Yksin­ker­taisia ratkai­suja tilan­teen paran­ta­mi­seen ei valitet­ta­vasti ole.

On mahdol­lista, että nämä erilaiset epävar­muuden ajat ovat lisän­neet ihmisten kuormittumista.

Jorma­laisen mukaan psyko­so­si­aa­listen riski­te­ki­jöiden havait­se­minen on haastavaa, sillä jokainen ihminen kokee erilaiset tilan­teet eri tavoin ja myös kuormit­tu­minen on erilaista.

– Meillä työter­veys­huolto on hyvin kartoit­tanut kuormit­tu­mista työpaik­ka­sel­vi­tyk­sissä. Olemme myös käyttä­neet työpsy­ko­logia haasta­vam­pien tilan­teiden selvittämiseen.

Työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Poiko­laisen mukaan psyko­so­si­aa­listen riskien tunnis­ta­mi­seen kiinni­te­tään entistä enemmän huomiota. On kuitenkin hyvin haastavaa löytää yksit­täistä kaikille sopivaa mallia. Koulu­tusta tarvi­taan kuitenkin yhä lisää.

– Koulutus, yhdessä tekeminen ja tosi asioiden tunnis­ta­minen. Näitä tarvi­taan. Luotta­mus­hen­ki­löiden, henki­löstön, työter­veyden, työnan­ta­jien osallis­ta­minen ratkai­sujen löytä­mi­seksi yhdessä toimien sekä liittojen välistä yhteis­työ­pro­jek­tien ja verkos­tojen hyödyntämistä.