Halli­tuksen pelikirja on suunnattu työnte­ki­jöitä vastaan

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuksen ohjelma ja taktinen pelikirja on suunnattu työnte­ki­jöitä vastaan.

Juoni tiivistyy ajatuk­seen, jonka mukaan työnte­ki­jöiden oikeuksia ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia heiken­tä­mällä voitai­siin parantaa yritysten ja työnan­ta­jien toimin­tae­del­ly­tyksiä. Tämän väite­tään vahvis­tavan työlli­syyttä ja kansan­ta­loutta ja olevan kaikkien etu. Varmaa ei kuiten­kaan ole muu kuin se, että hallitus tosia­sial­li­sesti heikentää työnte­ki­jöiden ja sen rinnalla myös työttö­mien asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia.

Hallitus aloitti toimen­pi­teensä rajoit­ta­malla palkan­saa­jien työtais­te­luoi­keutta 18.5.2024 alkaen. Tällä vaikeu­tet­tiin työnte­ki­jöiden mahdol­li­suuksia vastustaa heihin kohdis­tet­tavia tulevia heiken­nyksiä. Niistä uusin tähtää sekin työtais­te­luoi­keuden rajoit­ta­mi­seen siten, että työnan­ta­jille annetaan valta määri­tellä työnte­ki­jöiden käynnis­tä­mien laillisten lakkojen rajat.

Tämän hallitus aikoo toteuttaa ojenta­malla työnan­ta­jille oikeuden päättää hätätöinä tehtä­vistä suoje­lu­töistä. Näin ollaan menet­te­le­mässä siitä huoli­matta, että työt, joiden keskey­ty­mi­sestä voisi aiheutua uhkaa hengelle, tervey­delle tai ympäris­tölle, on perin­teeksi muodos­tu­neen käytännön mukai­sesti rajattu lakkojen ulkopuo­lelle. Ja siitä huoli­matta, että hätätöiden teettä­misen edelly­tyk­senä ovat täysin ulkoiset tai ennalta-arvaa­mat­tomat tapah­tumat. Lakot eivät tällaisia tapah­tumia työnan­ta­jille ole. Niistä ilmoi­te­taan etukäteen.

Hallitus on lisännyt kierroksia työnte­ki­jöiden aseman murentamisessa.

Sitä vastoin hallitus ei näe tarpeel­li­seksi rajoittaa työnan­ta­jien työtais­te­lu­kei­nona käyttämää työsulkua. Linja pitää myös laitto­mille työtais­te­luille asete­tuissa korvauk­sissa. Ammat­tiyh­dis­tyk­sille asetet­tiin ensim­mäistä kertaa Suomen työmark­ki­na­his­to­riassa lakko­sak­kojen minimi­taso ja maksi­mi­kor­vausta korotet­tiin. Pelot­teeksi työnte­ki­jöille säädet­tiin henki­lö­koh­tainen lakko­sakko. Työnan­ta­jille ei ole sälytetty uusia korvaus­vel­voit­teita tai vastuita.

Vauhtiin päästyään hallitus on lisännyt kierroksia työnte­ki­jöiden aseman muren­ta­mi­sessa ohjel­mansa tavoit­teita pidem­mälle vieden. Irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­minen ei halli­tuksen esityk­senä enää koske ainoas­taan painavan syyn poista­mista laista ja vain asial­lisen syyn jättä­mistä lakiin irtisa­no­misen perus­teena. Uusin huononnus on lakiin kirjat­tava irtisa­no­mis­pe­rus­teiden väljä ja epämää­räinen listaus. Se tulee aiheut­ta­maan epäsel­vyyksiä, eriar­voi­suutta ja uusia riitatapauksia.

Tätäkin keikausta työnan­tajia herkällä korvalla kuunte­leva hallitus perus­telee yleiseen hyvään viittaa­valla työllis­tä­misen esteiden purka­mi­sella. Taitaa kuitenkin olla niin, että sinänsä kanna­tet­tavan työlli­syyden edistä­misen nimissä saadaan aikai­seksi lähinnä uusia työttömiä, joiden toimeen­tuloa ja turvaa hallitus on jo voimak­kaasti heikentänyt.