Ajassa
”Kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu” – lakimuutosten takia menossa on poikkeuksellinen työmarkkinakierros
Lakkorajoitusten ja vientimallilain takia menossa on poikkeuksellinen työmarkkinakierros. SAK:lainen liittoperhe on entistä yhtenäisempi, kertoo keskusjärjestön työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo.
Lakko-oikeuden rajoitukset oli kirjattu Orpon hallituksen ohjelmaan, eikä niihin voinut enää vaikuttaa työmarkkinaosapuolten kolmikantaisessa valmistelussa tai lausuntokierroksilla, arvioi SAK:n työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo.
– Kansainvälisiä sopimuksia tai kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu missään kohtaa, Ylitalo sanoo.
Alusta asti oli selvää, että maan hallitus oli rakentanut etenemisjärjestyksen siten, että ensin rajoitetaan mahdollisuuksia vastustaa myöhemmin tehtäviä työmarkkinaheikennyksiä. Lakko-oikeuden rajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
– Hallitus aloitti leikkaamalla sosiaaliturvaa ja sen jälkeen ensimmäinen askel hallituksen työelämätoimissa oli lakko-oikeuden rajoittaminen. Se oli vahva viesti, miten hallitus on rakentanut työelämän heikentämisen kaaren.
RAJOITUKSIA JA SAKKOJA
Orpon hallitus rajoitti poliittiset lakot korkeintaan 24 tunnin mittaisiksi. Samalla linjattiin, että samasta asiasta ei saa järjestää uutta poliittista lakkoa 12 seuraavan kuukauden aikana.
Myötätuntolakkoja hallitus halusi rajottaa säätämällä, että lakkojen täytyy olla suhteessa tuettavaan työriitaan ja kohdistuttava työriidan osapuoliin. Lopputuloksena syntyi lainsäädäntöä, jonka asettamasta suhteellisuusvaatimuksesta ei kenelläkään ole todellista selkoa.
Hallitus on usein viitannut pohjoismaiseen malliin tehdessään työelämämuutoksia. Ylitalo kertoo, että hiljattain Norjan-vierailulla pohjoismaiset kollegat eivät olleet tunnistaneet Suomen nykyistä mallia omakseen.
– Norjalaiset ay-liikkeen ihmiset kovasti kummastelivat, kun kerroin, miten tukilakot pitää meillä nykyään järjestää.
Henkilökohtainen seuraamusmaksu on tehty ihmisten pelotteluksi.
Hallitus myös nosti lakkosakkoja, joiden haitari on nykyään 10 000–150 000 euroa. Aiemmin maksimi oli 37 400 euroa ilman alarajaa. Kymmenen tuhannen euron sakko esimerkiksi puolen tunnin ulosmarssista voisi olla kohtalokas pienelle ammattiosastolle.
– Sakot ovat pahimmillaan yhdistystoiminnan tappaja.
Ylitalo arvioi, että työntekijäpuolella on löytynyt siinä määrin solidaarisuutta, että sakkouhkaa ja -taakkaa on voitu kantaa myös yhdessä.
– Luulen, että liittoperhe voi toimia näissä tarpeen mukaan myös kollektiivisesti, ettei anneta sakkojen toimia sellaisena esteenä ja uhkana, jollaisen hallitus ja työnantajat niistä haluavat.
Orpon hallitus myös sääti työntekijöille henkilökohtaisen 200 euron hyvitysmaksun, joka voi tulla maksettavaksi, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi tuomitsemaan lakkoon. Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia.
– Henkilökohtainen seuraamusmaksu on tehty ihmisten pelotteluksi.
ERILAINEN TYÖMARKKINAKIERROS
Menossa olevalla työmarkkinakierroksella neuvottelut ovat olleet vaikeita. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut kestivät puoli vuotta syyskuusta 2024 helmikuuhun 2025.
Teknologiateollisuuden sopimusratkaisua piti vauhdittaa useilla viikon lakoilla valituissa yrityksissä, ja monet ammattiliitot osallistuivat lakkokohteissa tukilakkoihin. Myös monilla muilla aloilla on tarvittu työtaisteluja.
Ylitalo kertoo, että lakko-oikeuden rajoitukset ovat vaikuttaneet todella paljon työtaistelujen suunnitteluun. SAK:laisessa liittoperheessä suunnitelmia ja lain tulkintoja on laadittu yhdessä. .
– Valmistellut toimenpiteet ovat pitäneet. Olen tosi tyytyväinen liittojen toimintaan.
Valtakunnansovittelijalla on ollut erikoinen tapa tulkita lakia.
Yksi lukunsa työmarkkinakierroksessa on ollut Orpon hallituksen toteuttama vientimallilainsäädäntö, joka sitoo valtakunnansovittelijan käsiä.
Käytännössä sovittelija ei voi ylittää vientialoille muodostunutta palkankorotuslinjaa muiden alojen sovintoesityksissä, vaikka tarve niin vaatisi. Valtakunnansovittelijan toiminnan odotetaan olevan tasapuolista myös tehtyjen lakimuutosten jälkeen.
– Työriitalaki jättää paljon asioita avoimiksi, ja valtakunnansovittelijalla on ollut erikoinen tapa tulkita lakia.
YKSIPUOLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ
Kansainvälinen YK:n alainen työjärjestö ILO lähetti huhtikuussa 2024 työministeri Arto Satoselle kirjeen, jossa järjestö kehotti hallitusta vielä neuvottelemaan työmarkkinaosapuolien kanssa lakko-oikeuden rajoituksista. ILO myös tarjosi apua sen selvittämiseen, ovatko suunnitellut lakimuutokset linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Satonen vastasi ILO:n kirjeeseen kesäkuussa 2024 lakkorajoitusten tultua voimaan. Työministerin tiiviin vastauksen mukaan asiantuntijat kuultiin, eikä ongelmia löytynyt suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.
– Kun kuvaa ison asian lyhyesti, ei tarvitse mennä yksityiskohtiin ja kertoa totuutta. Syntyy kuva todellisuudesta, jota ei ole, Ylitalo kommentoi.
Hallitus suojelee yritystoimintaa, ei työntekijää.
Lakkorajoitusten ja niitä seuranneiden työntekijän aseman heikennysten ja muiden leikkausten juoni on ollut selkeä. Hallitus on alusta asti valinnut puolensa.
– Hallitus suojelee yritystoimintaa, ei työntekijää.
YHTEISTYÖSTÄ LUOTTAMUSTA
Maan hallituksen asettuminen työnantajapuolen kulmaukseen on tiivistänyt rivejä työntekijäpuolella.
– Liitot sopivat viime syksynä tiiviistä koordinaatiosta eli yhteistyöstä keskenään. Liittojen kesken käydään viikoittain tiivistä keskustelua. Yhdessä keskustellaan, mikä tilanne on, mihin suuntaan sitä pitää viedä ja miten asiat ratkotaan.
Ammattiyhdistysliikkeessä on paljon osaamista, jota on tiiviin yhteistyön ansiosta pystytty hyödyntämään entistä paremmin tavoitteiden ajamiseen.
– Mielestäni luottamus on kasvanut hurjan paljon liittojen välillä. Olemme toisenlainen kollektiivi kuin edellisellä kierroksella.
LAKKORAJOITUKSET
Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.
LUE MYÖS:
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”
”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla
Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan
