”Kolmi­kan­taisia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – lakimuu­tosten takia menossa on poikkeuk­sel­linen työmarkkinakierros

Lakko-oikeuden rajoi­tukset oli kirjattu Orpon halli­tuksen ohjel­maan, eikä niihin voinut enää vaikuttaa työmark­ki­naos­a­puolten kolmi­kan­tai­sessa valmis­te­lussa tai lausun­to­kier­rok­silla, arvioi SAK:n työmark­ki­na­pääl­likkö Jaana Ylitalo.

– Kansain­vä­lisiä sopimuksia tai kolmi­kan­taisia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu missään kohtaa, Ylitalo sanoo.

Alusta asti oli selvää, että maan hallitus oli raken­tanut etene­mis­jär­jes­tyksen siten, että ensin rajoi­te­taan mahdol­li­suuksia vastustaa myöhemmin tehtäviä työmark­ki­na­hei­ken­nyksiä. Lakko-oikeuden rajoi­tukset astuivat voimaan 18.5.2024.

– Hallitus aloitti leikkaa­malla sosiaa­li­turvaa ja sen jälkeen ensim­mäinen askel halli­tuksen työelä­mä­toi­missa oli lakko-oikeuden rajoit­ta­minen. Se oli vahva viesti, miten hallitus on raken­tanut työelämän heiken­tä­misen kaaren.

RAJOITUKSIA JA SAKKOJA

Orpon hallitus rajoitti poliit­tiset lakot korkein­taan 24 tunnin mittai­siksi. Samalla linjat­tiin, että samasta asiasta ei saa järjestää uutta poliit­tista lakkoa 12 seuraavan kuukauden aikana.

Myötä­tun­to­lak­koja hallitus halusi rajottaa säätä­mällä, että lakkojen täytyy olla suhteessa tuetta­vaan työrii­taan ja kohdis­tut­tava työriidan osapuo­liin. Loppu­tu­lok­sena syntyi lainsää­däntöä, jonka asetta­masta suhteel­li­suus­vaa­ti­muk­sesta ei kenel­lä­kään ole todel­lista selkoa.

Hallitus on usein viitannut pohjois­mai­seen malliin tehdes­sään työelä­mä­muu­toksia. Ylitalo kertoo, että hiljat­tain Norjan-vierai­lulla pohjois­maiset kollegat eivät olleet tunnis­ta­neet Suomen nykyistä mallia omakseen.

– Norja­laiset ay-liikkeen ihmiset kovasti kummas­te­livat, kun kerroin, miten tukilakot pitää meillä nykyään järjestää.

Henki­lö­koh­tainen seuraa­mus­maksu on tehty ihmisten pelotteluksi.

Hallitus myös nosti lakko­sak­koja, joiden haitari on nykyään 10 000–150 000 euroa. Aiemmin maksimi oli 37 400 euroa ilman alarajaa. Kymmenen tuhannen euron sakko esimer­kiksi puolen tunnin ulosmars­sista voisi olla kohta­lokas pienelle ammattiosastolle.

– Sakot ovat pahim­mil­laan yhdis­tys­toi­minnan tappaja.

Ylitalo arvioi, että työnte­ki­jä­puo­lella on löytynyt siinä määrin solidaa­ri­suutta, että sakkouhkaa ja ‑taakkaa on voitu kantaa myös yhdessä.

– Luulen, että liitto­perhe voi toimia näissä tarpeen mukaan myös kollek­tii­vi­sesti, ettei anneta sakkojen toimia sellai­sena esteenä ja uhkana, jollaisen hallitus ja työnan­tajat niistä haluavat.

Orpon hallitus myös sääti työnte­ki­jöille henki­lö­koh­taisen 200 euron hyvitys­maksun, joka voi tulla makset­ta­vaksi, jos työntekijä jatkaa osallis­tu­mista tuomiois­tuimen laitto­maksi tuomit­se­maan lakkoon. Tällaiset tilan­teet ovat erittäin harvinaisia.

– Henki­lö­koh­tainen seuraa­mus­maksu on tehty ihmisten pelotteluksi.

ERILAINEN TYÖMARKKINAKIERROS

Menossa olevalla työmark­ki­na­kier­rok­sella neuvot­telut ovat olleet vaikeita. Esimer­kiksi tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut kestivät puoli vuotta syyskuusta 2024 helmi­kuuhun 2025.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimus­rat­kaisua piti vauhdittaa useilla viikon lakoilla valituissa yrityk­sissä, ja monet ammat­ti­liitot osallis­tuivat lakko­koh­teissa tukilak­koihin. Myös monilla muilla aloilla on tarvittu työtaisteluja.

Ylitalo kertoo, että lakko-oikeuden rajoi­tukset ovat vaikut­ta­neet todella paljon työtais­te­lujen suunnit­te­luun. SAK:laisessa liitto­per­heessä suunni­telmia ja lain tulkin­toja on laadittu yhdessä. .

– Valmis­tellut toimen­pi­teet ovat pitäneet. Olen tosi tyyty­väinen liittojen toimintaan.

Valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalla on ollut erikoinen tapa tulkita lakia.

Yksi lukunsa työmark­ki­na­kier­rok­sessa on ollut Orpon halli­tuksen toteut­tama vienti­mal­li­lain­sää­däntö, joka sitoo valta­kun­nan­so­vit­te­lijan käsiä.

Käytän­nössä sovit­te­lija ei voi ylittää vientia­loille muodos­tu­nutta palkan­ko­ro­tus­linjaa muiden alojen sovin­toe­si­tyk­sissä, vaikka tarve niin vaatisi. Valta­kun­nan­so­vit­te­lijan toiminnan odote­taan olevan tasapuo­lista myös tehtyjen lakimuu­tosten jälkeen.

– Työrii­ta­laki jättää paljon asioita avoimiksi, ja valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalla on ollut erikoinen tapa tulkita lakia.

YKSIPUOLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Kansain­vä­linen YK:n alainen työjär­jestö ILO lähetti huhti­kuussa 2024 työmi­nis­teri Arto Satoselle kirjeen, jossa järjestö kehotti halli­tusta vielä neuvot­te­le­maan työmark­ki­naos­a­puo­lien kanssa lakko-oikeuden rajoi­tuk­sista. ILO myös tarjosi apua sen selvit­tä­mi­seen, ovatko suunni­tellut lakimuu­tokset linjassa kansain­vä­listen sopimusten kanssa.

Satonen vastasi ILO:n kirjee­seen kesäkuussa 2024 lakko­ra­joi­tusten tultua voimaan. Työmi­nis­terin tiiviin vastauksen mukaan asian­tun­tijat kuultiin, eikä ongelmia löytynyt suhteessa kansain­vä­li­siin sopimuksiin.

– Kun kuvaa ison asian lyhyesti, ei tarvitse mennä yksityis­koh­tiin ja kertoa totuutta. Syntyy kuva todel­li­suu­desta, jota ei ole, Ylitalo kommentoi.

Hallitus suojelee yritys­toi­mintaa, ei työntekijää.

Lakko­ra­joi­tusten ja niitä seuran­neiden työntekijän aseman heiken­nysten ja muiden leikkausten juoni on ollut selkeä. Hallitus on alusta asti valinnut puolensa.

– Hallitus suojelee yritys­toi­mintaa, ei työntekijää.

YHTEISTYÖSTÄ LUOTTAMUSTA

Maan halli­tuksen asettu­minen työnan­ta­ja­puolen kulmauk­seen on tiivis­tänyt rivejä työntekijäpuolella.

– Liitot sopivat viime syksynä tiiviistä koordi­naa­tiosta eli yhteis­työstä keske­nään. Liittojen kesken käydään viikoit­tain tiivistä keskus­telua. Yhdessä keskus­tel­laan, mikä tilanne on, mihin suuntaan sitä pitää viedä ja miten asiat ratkotaan.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä on paljon osaamista, jota on tiiviin yhteis­työn ansiosta pystytty hyödyn­tä­mään entistä paremmin tavoit­teiden ajamiseen.

– Mieles­täni luottamus on kasvanut hurjan paljon liittojen välillä. Olemme toisen­lainen kollek­tiivi kuin edelli­sellä kierroksella.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuksen säätämät lakko­ra­joi­tukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­tiset lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin asetta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja korotet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tainen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työntekijä jatkaa osallis­tu­mista tuomiois­tuimen laitto­maksi totea­maan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tukset muokkaavat työmark­ki­noita – ”Työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta vaikuttaa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demokra­tian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokra­tiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakko­sakot ovat suhteet­toman kovia pienille ammattiosastoille

”Suoraan sanoen kepuli­peliä” – lakko-oikeuden rajoi­tukset puhut­tavat työpaikalla

Lakko­ra­joi­tukset toivat periaat­teel­lisia muutoksia lainsää­dän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­tijat nostivat esiin lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan