Trumpin tullipoukkoilu on myrkkyä suomalaisille vientiyrityksille – ekonomistin kolme pointtia tullien vaikutuksista

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekoitti niin maailmantalouden kuin finanssimarkkinat hetkessä. Presidentti on julkistanut tuontitulleja eri maille ja eri tuotteille pitkin alkukevättä, mutta suurimman myllerryksen hän sai aikaan julkistamalla lisätullit yli 180 maalle huhtikuun alussa.

Keskiviikkoiltana 9. huhtikuuta presidentti joutui hieman perääntymään. Yhdysvallat asetti 90 päivän tauolle osan maille määräämistään tuontitulleista. Tauolle pääsivät muun muassa EU:lle asetetut 20 prosentin tullit. Sen sijaan viime lauantaina voimaan astuneet 10 prosentin tullit ovat voimassa. Myös erilliset muun muassa autoille ja autonosille, teräkselle ja alumiinille asetetut 25 prosentin tullit pysyvät voimassa.

Sen sijaan Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota säilyy ennallaan. Yhdysvaltain asettamat 125 prosentin tullit pysyivät voimassa. Keskiviikkona Kiina puolestaan asetti 84 prosentin vastatullit amerikkalaistuotteille.

Epävarmuuden lisääntymisen seurauksena näkyvissä ollut kasvu ehkä jatkuu, mutta ennustettua hitaampana.

Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund pyörittelee päätään. Eklundin mukaan viime päivien ja viikkojen tapahtumat osoittavat, että Trumpin hallinto on valmis tekemään radikaalejakin päätöksiä omien päämääriensä saavuttamiseksi. Trump haluaa lisätä tuotannollisia työpaikkoja Yhdysvalloissa ja toisaalta muuttaa maailmankaupan rakennetta Yhdysvalloille edullisempaan suuntaan.

Eklundin mielestä Trumpin tavoite tuotannollisten työpaikkojen kasvusta ei toteudu, sillä poukkoileva kauppapolitiikka vain lisää yrityksissä epävarmuutta eikä kasvata toivotulla tavalla investointihalukkuutta.

1. LISÄÄNTYNYT EPÄVARMUUS HEIKENTÄÄ INVESTOINTIHALUJA

Epävarmuuden lisääntyminen ei kosketa ainoastaan yritysten haluja investoida Yhdysvaltoihin, vaan se voi heijastua investointihalukkuuteen ympäri maailmaa, myös Suomeen.

– Viime vuosina taloudessa on ollut useita häiriötekijöitä kuten koronaa sekä hintojen ja korkojen muutoksia. Tulleista tuli uusi epävarmuustekijä. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa, että investointeja laitetaan taas hyllylle.

Suomen teollisuudessa näkymät olivat juuri kirkastuneet ja kasvun odotettiin käynnistyvän. Nyt Yhdysvaltain tullitehtailu on himmentänyt Suomen teollisuustuotannon kasvunäkymät.

– Epävarmuuden lisääntymisen seurauksena näkyvissä ollut kasvu ehkä jatkuu, mutta ennustettua hitaampana, Eklund sanoo.

Esimerkiksi valtiovarainministeriö on ennustanut, että Suomen teollisuuden tuotanto kasvaisi tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia.

– Trumpin alun perin ilmoittamat tullit olisivat olleet myrkkyä tälle kasvulle, mutta kyllä tämä epävarmuuskin tulee hidastamaan kasvua.

Eklund muistuttaa, että vielä ei tiedetä, mikä lopullinen tullitaso tulee olemaan. Siitä vasta neuvotellaan. Kolmen kuukauden paussikaan tulleissa ei hyödytä monia vientiyrityksiä, sillä iso osa teollisuudessamme valmistettavista tuotteista on sellaisia, joita ei voi hamstrata varastoihin.

Viime vuoden joulukuussa Suomen Pankin asiantuntijat laskivat, että Yhdysvaltain asettamat 10 prosentin tuontitullit kaikelle tavaratuonnille heikentäisivät Suomen bruttokansantuotteen vuoden 2025 kasvua 0,5 prosenttiyksikköä. Vaikutus viennin vuosikasvuun olisi yli prosenttiyksikkö.

2. YHDYSVALTAIN ROOLI SUOMEN VIENNIN KASVUMOOTTORINA PIENENEE

Trumpin ärhäkkä kauppapolitiikka ja poliittinen poukkoilu muutenkin ovat ongelmia myös Yhdysvaltain taloudelle. Yhdysvaltain talouden näkymien heikentyminen vaikuttaa Suomeenkin.

Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina Euroopan ulkopuolisista maista. Vienti Yhdysvaltoihin on ollut lähes ainoita piristyksiä Suomen viennille.

– Tämän kaiken poliittisen veivaamisen seurauksena ennustetaan, että talouskasvu Yhdysvalloissa on hidastumassa, jopa taantuma on mahdollinen. Tätäkin kautta Suomen vientinäkymät Yhdysvaltoihin ovat heikentyneet ilman tullimuutoksiakin.

Eklundin mukaan kävi tullipäätöksissä miten tahansa, Yhdysvaltain rooli Suomen viennin kasvumoottorina tulee heikkenemään.

3. TAVARAVIRRAT MAAILMALLA MUUTTUVAT

Yhdysvaltain tullit eivät aiheuta ongelmia ainoastaan kauppaan Yhdysvaltain ja muun maailman välillä vaan niillä on vaikutuksensa tavaravirtoihin koko maailmassa.

Esimerkiksi Kiina varmasti pyrkii etsimään tuotteilleen markkinoita Yhdysvaltain sijaan muualta. Yksi otollinen kohde on Eurooppa, joka puolestaan joutuu tulleilla suojaamaan omia yrityksiään ja markkinoitaan. Toisaalta taas Yhdysvaltain asettamat erilaiset tullitasot Kiinan ja Euroopan välillä voivat parantaa eurooppalaisyritysten asemaa Yhdysvaltoihin päin.

– Eurooppa voi hyötyä siitäkin, että Kiina on asettanut korkeat tullit Yhdysvalloille.

Juuri kun näytti, että meillä alkaisi mennä paremmin, laajamittainen kauppasota voi tehdä pahaa jälkeä yrityksissämme.

Eklund kuitenkin muistuttaa, että epävarmuus, isojen maiden välinen nokittelu kauppapolitiikassa sekä erilaiset kaupan häiriötekijät eivät koskaan ole hyväksi yrityksille ja niiden toiminnalle.

– Vaikka nyt tuli tulleissa suvantovaihe, tämä osoitti, että laajamittainen kauppasota maailmassa on mahdollinen. Se olisi myrkkyä meidän teollisille yrityksillemme. Olemme tälläkin viikolla kuulleet tuotannon supistuksista ja jopa konkursseista, Eklund muistuttaa.

– Juuri kun näytti, että meillä alkaisi mennä paremmin, laajamittainen kauppasota voi tehdä pahaa jälkeä yrityksissämme.

VIENTIYRITYKSISSÄ TOISTAISEKSI RAUHALLISTA

Toistaiseksi suomalaisissa vientiyrityksissä Trumpin tullitehtailua on katsottu rauhallisin mielin, mutta toiminta herättää huolta. Esimerkiksi Kilpilahdessa Porvoossa polyolefiineja ja peruskemikaaleja valmistavan Borealis Polymers Oy:n pääluottamusmies Einari Grönberg sanoo, ettei tullipäätökset ole aiheuttaneet paniikkia yhtiössä.

Borealis Polymers on osa suurta Borealis-konsernia, joka toimii yli 120 maassa. Borealis-konsernilla on tuotantoa Yhdysvalloissa. Borealis Polymersin asiakkaat puolestaan jatkojalostavat yhtiön tuotteita vientiin Pohjois-Amerikkaan.

– On selvää, että nämä tullipäätökset lisäävät epävarmuutta ja tulevat vaikuttamaan niin kuluttajien kulutushalukkuuteen kuin yritysten investointihalukkuuteen. Talouteen näillä on heikentävä vaikutus, Grönberg sanoo.

Grönbergin mukaan tullipäätöksillä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta tuotantoon Kilpilahdessa. Hän muistuttaa, että yhtiölle EU:n markkinat ovat tärkeät.

– Paniikkinappulaa ei siis ole tarvittu. Mutta epävarmuuden lisääntyminen on toki huolestuttavaa.