Ruotsiin kaksivuotinen teollisuussopimus – palkat nousevat 6,4 prosenttia

Viidestä teol­lisu­usa­lo­jen ammat­tili­itos­ta koos­t­u­va neu­vot­telu­jär­jestö vaati syksyl­lä 4,2 pros­entin palkanko­ro­tus­ta vuodelle. Viime viikol­la ammat­tili­itot hylkä­sivät sov­in­toe­si­tyk­sen, joka olisi nos­tanut palkko­ja 7,7 pros­ent­tia kol­men vuo­den aikana.

Ruotsin teol­lisu­us­li­it­to­jen yhteen­li­it­tymään kuu­lu­vat Ruotsin suurin teol­lisu­us­li­it­to IF Met­all, puu‑, met­sä- ja graafis­ten alo­jen liit­to GS-fack­et, elin­tarviketyön­tek­i­jät Livs, insinöörili­it­to Sveriges Ingen­jör­er sekä toim­i­henkilöli­it­to Unio­nen.

Sopimus­ratkaisu tar­joaa hyvät edel­ly­tyk­set reaali­palkko­jen nousulle.

Teol­lisu­usa­lo­jen sopimus, Indus­tri­av­talet, on koh­ta kol­menkymme­nen vuo­den ajan aset­tanut ”merkin”, mär­ket, eli määrit­tänyt palkanko­ro­tuk­sia myös muil­la aloil­la.

– Sopimus­ratkaisu tar­joaa hyvät edel­ly­tyk­set reaali­palkko­jen nousulle ja ovat tasol­la, joka voi aset­taa stan­dard­in Ruotsin työ­markki­noille ja samal­la hyödyt­tää Ruotsin kil­pailukykyä, liitot sanoi­vat yhteisessä tiedot­teessaan sovun syn­nyt­tyä.

Ruotsin teol­lisu­us­sopimus sisältää lisäk­si niin san­otun mata­la­palkkasat­sauk­sen, joka kohden­tuu alle 29 100 kru­unua (hiukan alle 2 700 euroa kuukaudessa) ansait­seville työn­tek­i­jöille. Heil­lä palkat nou­se­vat palkkaratkaisun mukaisen pros­ent­tiko­ro­tuk­sen lisäk­si vielä 1 000 kru­unua tänä vuon­na ja 900 kru­unua ensi vuon­na.

Sopimuk­si­in kir­jat­ti­in liit­to­jen aloit­teesta lisäk­si kir­jauk­sia koskien työa­jan lyhen­nyk­siä sekä osa-aikaeläket­tä. Muu­tok­set nos­ta­vat sopimus­ratkaisun kus­tan­nus­ta­soa.

Suomes­sa teol­lisu­u­den sopimuk­set nos­ta­vat palkko­ja noin kahdek­san pros­ent­tia kolmes­sa vuodessa.

SAMA TULOS ILMAN LAKKOJA? 

Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja Timo Eklund seu­raa tiivi­isti työ­markki­noi­ta Suomen ver­rokki­mais­sa. Eklund pitää Ruotsin teol­lisu­us­li­it­to­jen sopimus­ratkaisua odotet­tuna.

– Kus­tan­nus­ta­soltaan Ruotsin sopimus­ratkaisu osui samoille ton­teille Suomen kanssa. Tämä pätee myös Sak­saan. Itä­val­las­sa ja Alanko­mais­sa on taas viime aikoina sovit­tu kus­tan­nus­ta­soltaan kalli­impia sopimuk­sia kuin meil­lä, Eklund ker­too.

Työ­nan­ta­jien toim­inta työ­markki­noil­la on Suomes­sa sel­l­aista, että se johtaa use­am­min lakkoi­hin kuin Ruot­sis­sa.

Eklund huo­maut­taa, että sekä Ruotsin että Suomen työe­htosopimus­neu­vot­te­lut läh­tivät liik­keelle saman­lais­es­ta tilanteesta ja osa­puo­let ovat puhuneet sopimus­neu­vot­teluista samoin sanankään­tein.

– Työ­nan­ta­jat pain­ot­ti­vat kus­tan­nuskil­pailukykyä ja suh­dan­net­ta, työn­tek­i­jät taas puolestaan puhui­v­at palkkakuopas­ta.

Yksi asia oli kuitenkin naa­puris­sa toisin.

– Sama tilan­neku­va, samat pri­or­i­teetit, päädyt­ti­in samaan tulok­seen, tai ehkä vähän parem­paankin, mut­ta ilman lakko­ja. Näk­isin, että työ­nan­ta­jien toim­inta työ­markki­noil­la on Suomes­sa sel­l­aista, että se johtaa use­am­min lakkoi­hin, kuin Ruot­sis­sa, Eklund tiivistää.