Uutinen
Ruotsiin kaksivuotinen teollisuussopimus – palkat nousevat 6,4 prosenttia
Ruotsin teollisuusliittojen yhteenliittymä Facket inom Industrin ja työnantajat löysivät palkkasovun aamuyöstä tiistaina 1. huhtikuuta. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklundin mukaan on huomionarvoista, että Ruotsissa päädyttiin kutakuinkin samaan tulokseen kuin Suomessa, mutta ilman lakkoja.
Ruotsin työmarkkinaratkaisu rakentuu kahden vuoden sopimukselle. Palkat nousevat yhteensä 6,4 prosenttia, 3,4 prosenttia tänä vuonna ja kolme prosenttia vuonna 2026.
Viidestä teollisuusalojen ammattiliitosta koostuva neuvottelujärjestö vaati syksyllä 4,2 prosentin palkankorotusta vuodelle. Viime viikolla ammattiliitot hylkäsivät sovintoesityksen, joka olisi nostanut palkkoja 7,7 prosenttia kolmen vuoden aikana.
Ruotsin teollisuusliittojen yhteenliittymään kuuluvat Ruotsin suurin teollisuusliitto IF Metall, puu‑, metsä- ja graafisten alojen liitto GS-facket, elintarviketyöntekijät Livs, insinööriliitto Sveriges Ingenjörer sekä toimihenkilöliitto Unionen.
Sopimusratkaisu tarjoaa hyvät edellytykset reaalipalkkojen nousulle.
Teollisuusalojen sopimus, Industriavtalet, on kohta kolmenkymmenen vuoden ajan asettanut ”merkin”, märket, eli määrittänyt palkankorotuksia myös muilla aloilla.
– Sopimusratkaisu tarjoaa hyvät edellytykset reaalipalkkojen nousulle ja ovat tasolla, joka voi asettaa standardin Ruotsin työmarkkinoille ja samalla hyödyttää Ruotsin kilpailukykyä, liitot sanoivat yhteisessä tiedotteessaan sovun synnyttyä.
Ruotsin teollisuussopimus sisältää lisäksi niin sanotun matalapalkkasatsauksen, joka kohdentuu alle 29 100 kruunua (hiukan alle 2 700 euroa kuukaudessa) ansaitseville työntekijöille. Heillä palkat nousevat palkkaratkaisun mukaisen prosenttikorotuksen lisäksi vielä 1 000 kruunua tänä vuonna ja 900 kruunua ensi vuonna.
Sopimuksiin kirjattiin liittojen aloitteesta lisäksi kirjauksia koskien työajan lyhennyksiä sekä osa-aikaeläkettä. Muutokset nostavat sopimusratkaisun kustannustasoa.
Suomessa teollisuuden sopimukset nostavat palkkoja noin kahdeksan prosenttia kolmessa vuodessa.
SAMA TULOS ILMAN LAKKOJA?
Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund seuraa tiiviisti työmarkkinoita Suomen verrokkimaissa. Eklund pitää Ruotsin teollisuusliittojen sopimusratkaisua odotettuna.
– Kustannustasoltaan Ruotsin sopimusratkaisu osui samoille tonteille Suomen kanssa. Tämä pätee myös Saksaan. Itävallassa ja Alankomaissa on taas viime aikoina sovittu kustannustasoltaan kalliimpia sopimuksia kuin meillä, Eklund kertoo.
Työnantajien toiminta työmarkkinoilla on Suomessa sellaista, että se johtaa useammin lakkoihin kuin Ruotsissa.
Eklund huomauttaa, että sekä Ruotsin että Suomen työehtosopimusneuvottelut lähtivät liikkeelle samanlaisesta tilanteesta ja osapuolet ovat puhuneet sopimusneuvotteluista samoin sanankääntein.
– Työnantajat painottivat kustannuskilpailukykyä ja suhdannetta, työntekijät taas puolestaan puhuivat palkkakuopasta.
Yksi asia oli kuitenkin naapurissa toisin.
– Sama tilannekuva, samat prioriteetit, päädyttiin samaan tulokseen, tai ehkä vähän parempaankin, mutta ilman lakkoja. Näkisin, että työnantajien toiminta työmarkkinoilla on Suomessa sellaista, että se johtaa useammin lakkoihin, kuin Ruotsissa, Eklund tiivistää.
