Matti Roitto: Työnantajasi käy äänestämässä, käytkö sinä?

Keväällä 2025 Teollisuusliiton jäsenillä ja kaikilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4.2025. Ennakkoäänestys alkaa jo huhtikuun alussa.

Suomessa ääntä saa ja kannattaa yhä käyttää. Näin ei ole kaikkialla. Demokratian peruselementti on se, että vaikuttaa voi. Alue- ja kuntapolitiikka ja niitä hoitamaan valitut ehdokkaat vaikuttavat omaan arkeemme monella tärkeällä elämän osa-alueella. Vaikka Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus jo vuonna 1906, se ulottui kuntavaaleihin vasta vuonna 1917.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 vaaleissa aktiivisimmin äänioikeuttaan käyttivät varakkaimmat ja korkeimmin koulutetut. Ammattiryhmän mukaan jaoteltuna äänestäjistä aktiivisimpia olivat erityisasiantuntijat, johtajat ja sotilaat.  Tuolloin kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli alhaisinta pitkään aikaan. Vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Äänestysprosentti oli tätä alhaisempi viimeksi vuonna 1945. Silloin oikeuttaan käytti 54,9 prosenttia äänioikeutetuista, kertovat vaalitilastot.

Tilanne oli vuonna 1945 monella tapaa poikkeuksellinen, niin kuin on nytkin. Suurpolitiikan aiheet, sota, rauha ja erilaisista koettelemuksista toipuminen jylläsivät ihmisten mielissä. Arjen lähipolitiikka jäi valitettavasti varjoihin, vaikka se on ylemmän tason poliittiselle toiminnalle elintärkeää.

Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat moninaiset. Ne koskettavat meidän kaikkien arkea ja elämää enemmän tai vähemmän suoraan. Usein ne ovat asioita, joiden merkitys selviää silloin, kun ne eivät toimi, tai niitä ei ole.

Kunnat vastaavat koulutuksesta sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Kunnat huolehtivat maankäytöstä, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta: missä asutaan, missä on palveluja, ja ovathan rakennukset turvallisia ja kunnossa. Vesi- ja jätehuolto, ympäristöpalvelut, katujen rakentaminen ja ylläpito, liikenne ja joukkoliikenne kuuluvat nekin kuntien lakisääteisiin tehtäviin.

Ääntään käyttämällä meistä jokainen voi pyrkiä parantamaan elinolojamme ja arkeamme.

Näinä aikoina paljon julkisessa keskustelussa näkyvät turvallisuus, varautuminen ja kotouttaminen ovat yhtä lailla asukkaitaan ja veronmaksajiaan lähellä olevan kunnan tehtäviä. Ja kuten aikoinaan tv-shopin mainoksissakin todettiin, ”eikä tässäkään vielä kaikki!”.

Elinkeinopolitiikka on myös kuntien lakisääteinen tehtävä. Elinvoimainen kunta tunnetaan esimerkiksi siitä, että töitä, työpaikkoja ja niiden kautta varoja on tarjolla ja niistä huolehditaan. Näiden kaikkien tehtävien ihanteellinen tarkoitus on tietysti asukkaiden, eli meidän kaikkien hyvinvointi ja sen ylläpitäminen. Joskus jopa parantaminen, ainakin ihannetilanteessa.

Tämän vuoden alusta kuntien laaja vastuupaketti päivittyi lisää. Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Aikana, jolloin ihmisiä on erittäin paljon työttöminä, on entistä tärkeämpää, että päättämässä on vastuullisia ja osaavia, kuntalaisten etuja ajavia valtuutettuja.

Se vaatii aktiivisia äänestäjiä, yhdessä toimimista yhteisten asioiden eteen. Yhdessä saadaan yleensä aikaan asioita, joita emme voi saavuttaa yksin.  Ääntään käyttämällä meistä jokainen voi pyrkiä parantamaan elinolojamme ja arkeamme. Kunta- ja aluevaalit ovat myös mahdollisuus näyttää, miten valtakunnan politiikka ja valtaapitävien toiminta on mielestämme sujunut.

Teollisuusliiton jäsenpaneelin vaalikyselyyn vastasi yli 2 300 jäsentä. Vastaajista 81 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa. Aluevaaleissa 72 prosenttia. Tulos on tietysti lupaava, mutta ei kerro toteutuvasta äänestämisestä. Eli aktiivisuutta tarvitaan. Nukkuvien puolueen vaalitorkuilta voi herätä jopa arjen painajaisiin. Tiedossa on, että työnantajasi äänestää. Äänestätkö sinä?

Kirjoittaja on Teollisuusliiton erikoistutkija.

Lähteet:
Borg, Sami. (2013). Demokratiaindikaattorit 2013. Oikeusministeriö.
Harjula, Minna. (2006). ”Kelvoton valtiokansalaiseksi? :: Yleisen äänioikeuden rajoitukset ja äänioikeusanomukset Suomessa 1906-17”. Historiallinen aikakauskirja, 104(4), 368–381.
Heuru, Kauko. (2001). Itsehallinnon aika. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 40.
”Kuntavaalit 2021, tarkastuslaskennan tulos.”, Tilastokeskus 22.6.2021.
”Työttömiä enemmän tammikuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen.” Tilastokeskus 25.2.2025.
”Vuonna 2024 työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän kuin vuonna 2023.” Tilastokeskus 6.3.2025.

Lue myös: Huoli palveluista ajaa äänestämään alue- ja kuntavaaleissa (Tekijä 3.3.2025)