Valtuuston keskustelu: Yhteiset tavoitteet, yhteinen ponnistus

Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa keskusteltiin 25.11.2024 muun muassa työehtosopimusneuvottelujen tavoitteista ja luotiin yhteishenkeä kierrokselle. Myös vaalit ja niihin panostaminen nousivat esiin puheenvuoroissa.

SAK:laiset ammattiliitot kertoivat tällä neuvottelukierroksella julkisuuteen palkankorotustavoitteensa, joka on 10 prosenttia ja vähintään 250 euroa kahdelta vuodelta.

– On hyvä, että SAK:lainen liittoperhe teki ilmoituksen yhdessä, Kun ulostulo on tehty, työpaikoilla jäsenistöllä on odotusarvo ja meillä on painetta pyrkiä mahdollisimman lähelle tavoitetta, sanoi valtuuston jäsen Einari Grönberg kemian sektorilta.

Neuvottelutossu ei saa lipsua. Odotus on, että pääsemme tavoitteeseen.

– Nyt vain lisää vettä myllyyn. Samalla avoimella linjalla loppuun asti, sanoi valtuuston jäsen Jouni Tapio teknologiasektorilta.

– Neuvottelutossu ei saa lipsua. Odotus on, että pääsemme tavoitteeseen, sanoi valtuuston jäsen Virva-Mari Rask teknologiasektorilta.

ISÄNMAALLISET KOROTUKSET

Työnantajapuolella kymmenen prosentin tavoitetta on kauhisteltu ja maalailtu, ettei tavoite ole tästä maailmasta. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) puolestaan totesi 21.11. eduskunnan kyselytunnilla, että maltillisemmat palkkaratkaisut olisivat isänmaallisia tekoja.

– Suomalaisen palkansaajan ostovoimaa parantava palkkaratkaisu on isänmaallinen teko, sanoi valtuuston jäsen Miia Penttilä teknologiasektorilta.

– Teollisuusliitto on soihdunkantaja. Hartioilla on koko työväestön palkankorotusten suunta, sanoi valtuuston jäsen Nina Päivärinta puutuotesektorilta.

– Palkankorotus ei ole vain kustannus yritykselle. Se on investointi suomalaiseen sisäiseen kansantalouteen, sanoi valtuuston jäsen Jouni Jussiniemi teknologiasektorilta.

Valtuuston keskustelussa myös muistutettiin, että viime vuosien palkkaratkaisut ovat olleet maltillisia, vaikka hinnat nousivat kovaa vauhtia. Sekamallinen palkankorotustavoite, jossa pienituloisille haetaan vähintään 250 euron korotuksia kuukausipalkkaan, sai kannatusta.

– Meidänkin tehtaastamme löytyy tekijöitä, joiden tuntipalkka on reilut 10 euroa. Siksi on tärkeä saada euromääräiset korotukset pieniin palkkoihin, sanoi valtuuston varajäsen Tellervo Sirviö teknologiasektorilta.

– Palkansaajapuolen edelliset korotukset ovat olleet todella maltillisia ja pienempiä kuin esimerkiksi Saksassa, sanoi hallituksen jäsen Mara Lehtonen teknologiasektorilta.

– Kikyn häntääkin on maksettu vuosia. Kymmenestä prosentista ei pysty tinkaamaan juurikaan, sanoi valtuuston jäsen Juha Hassel kemian sektorilta. Hän viittaa Sipilän hallituksen aikana tehtyyn kilpailukykysopimukseen, jossa työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden kontolle.

JÄSENET LUOVAT VOIMAN TAVOITTEIDEN TAAKSE

Valtuuston syyskokouksen puheenvuoroissa nostettiin esiin myös sisältötavoitteita työehtosopimusneuvotteluihin.

– Toivon, että neuvotteluissa pystytään vahvistamaan luottamusmiesten asemaa, sanoi valtuuston jäsen Toni Mäki-Penttilä teknologiasektorilta.

Toivon, että neuvotteluissa pystytään vahvistamaan luottamusmiesten asemaa.

– Hyvin koulutetut luottamushenkilöt ovat näkyvimpiä keulakuvia työpaikoilla, ja työmyyriä, jotka hoitavat jäsenten asioita päivittäin, Jouni Tapio sanoi.

– Meidän pitää varmistaa, että vuorotyö otetaan paremmin huomioon työehtosopimuksessa, sanoi hallituksen varajäsen Teemu Sanaksenaho teknologiasektorilta.

Monissa puheenvuoroissa alleviivattiin, että onnistunut edunvalvonta vaatii korkean järjestäytymisasteen, eli paljon jäseniä. Toisaalta onnistunut edunvalvonta on valttikortti jäsenhankinnassa.

– Yhdessä toimien ja toisia tukein voidaan järjestäytymisaste kääntää kasvuun, sanoi valtuuston jäsen Joonas Klimoff teknologiasektorilta.

– Uusia jäseniä pitää hankkia. Vielä tärkeämpää on, että pidetään nykyisistä kiinni, sanoi valtuuston jäsen Iiro Eriksson teknologiasektorilta.

HALLITUSOHJELMASSA VIELÄ MONTA KOHTAA

Orpon-Purran oikeistohallitus on heikentänyt työntekijöiden asemaa monin tavoin. Muun muassa työttömyysturvaa on leikattu ja lakko-oikeuksia rajattu. Eduskunnan käsittelyssä ovat työntekijöiden vastustamat lait paikallisesta sopimisesta ja vientimallista.

– Tämä on hyökkäys suomalaista työväestöä ja suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa kohtaan, Jouni Jussiniemi sanoi.

– Heikennykset koskevat vain duunareita ja yhteiskunnan vähempiosaisia. Taivas varjele, mitä sieltä onkaan vielä tulossa, sanoi valtuuston jäsen Juha Meriläinen teknologiasektorilta.

Tämä on hyökkäys suomalaista työväestöä ja suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa kohtaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös työsuhteen irtisanomissuojan heikennys, määräaikaisten työsuhteiden salliminen ilman syytä ja ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus. Taistelu jatkuu, monissa valtuuston puheenvuoroissa toistui.

– Nyt viimeistään tulee näyttää, millainen on vahva yhtenäinen Teollisuusliitto, Mara Lehtonen sanoi.

EDUSKUNTAVAALEISSA ALKUJUURI

Valtuuston keskustelussa palattiin myös nykyisen työmarkkinajumin ja yhteiskunnallisen tilanteen alkujuurille.

– Tämä sotku on vaaleista lähtöisin, sanoi valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen teknologiasektorilta.

Viime eduskuntavaalien tulos mahdollisti nykyhallituksen muodostamisen. Valtuustossa vallitsi yksimielisyys, ettei vastaavaan ole enää varaa. Seuraavilla kunta- ja aluevaaleillakin on vaikutusta maan hallituksen politiikkaan.

– Viime eduskuntavaaleissa meni monta asiaa mönkään. Meidän on saatava kaikki voimat seuraaviin vaaleihin mukaan, sanoi valtuuston jäsen Juha Manni puutuotesektorilta.

Meidän on saatava kaikki voimat seuraaviin vaaleihin mukaan.

– Tämäkin sali on täynnä oikeiden työväenpuolueiden edustajia. Pyydän – vaadin, että jokainen teistä lähtee ehdolle, sanoi hallituksen jäsen Miika Leponiemi teknologiasektorilta.

Maan hallituksen toimet näyttävät saavan liikkeelle myös vastavoimia.

– Ihmiset ovat aktivoituneet. Nyt on mahdollisuus pärjätä kunta- ja aluevaaleissa, Nina Päivärinta sanoi.